Keskuspuisto http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/156940/all Wed, 22 Mar 2017 12:04:44 +0200 fi Hämäävä yleiskaava http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233953-hamaava-yleiskaava <p>Olin aikeissa kirjoittaa yleiskaavasta ja sen vaikutuksista Helsinkiin tulevalla kaudella, mutta kaksi hyvää mielipidettä asiasta ennätti ennen oman kirjoittamiseni aloitusta. Nimittäin Tuomas Rantasen &rdquo;<a href="http://tuomasrantanen.fi/kaupunkimetsia-pelastetaan-asemakaavoilla/">Kaupunkimetsiä pelastetaan asemakaavoilla</a>&rdquo; ja Mika Välipirtin <a href="https://www.facebook.com/valipirttimika/posts/1454948061224804:0">kommentti aiempaan</a>. Päätin kuitenkin kantaa korteni kekoon tuomalla esiin asiat, joita näissä mielipiteissä ei nostettu mielestäni tarpeeksi ponnekkaasti.</p><p><br /><strong>1. Yleiskaava EI ole 2050 asti</strong></p><p>Yleiskaavaa on myyty suunnitelmana vuoden 2050 Helsingille. Asukkaille joille tämä mainostus on uponnut voi tulla yllätyksenä se, että tulemme myös 2020-, 30- ja 40-luvuilla vielä päättämään uusista yleiskaavoista ennen 2050-lukua.</p><p>Tämän &rdquo;2050 yleiskaavavision&rdquo; sisällyttäminen yleiskaavan tähtäimeksi oli osin hyvä ja osin huono asia. Hyvää siinä oli se, että se asetti tavoitteemme seuraavalle &rdquo;kaupunginsuunnittelutasolle&rdquo; ja sai aikaan tulevaisuuden pohdintaa. Huonoa ja haitallista oli sen hämäävyys.</p><p>Nimittäin asettamalla aikaikkunan vuodelle 2050 ja haaliessa ison rakentamismassan yleiskaavan vaateeksi tehtiin karhunpalvelus lyhyen aikavälin kaavoitukselle. Yksi ongelma Helsingissä kun on se, että rakentajat eivät suostu toteuttamaan heidän silmissään &rdquo;huonoja tontteja&rdquo;. Vaikeammaksi asian tekee se, että uusi yleiskaava mahdollistaa rakennuttajille hyvät apajat useiksi vuosiksi eteenpäin. Vain kaupunginsuunnitteluviraston kaavoitustahti voi hidastaa rakennuttajien haaveita asunnoista ja yrityskomplekseista Keskuspuistossa, Vartiosaaressa ja Tuomarinkylän pelloilla.</p><p>Kysymys kuuluukin; ottaako rakentajat uudesta yleiskaavasta (ennen seuraavaa) vain rusinat pullasta?</p><p>Onkin erittäin harmillista että Vasemmiston esitykseen Keskuspuiston asettamiseksi &rdquo;selvitysalueeksi&rdquo; (myöhemmin päätettäväksi, kuten aiemmin yleiskaava 2002:ssa Kivinokka ja Vartiosaari) ei lämmetty Kokoomuksessa, Vihreissä ja SDP:ssä. Selvitysaluemerkintä ja sen luoma tilaisuus asukasosallisuudelle alueen kaavoituksessa olisi tuottanut mielestäni tuhat kertaa paremman yleiskaavaratkaisun Keskuspuistolle.</p><p>Lopulta yleiskaavan toteuttamissuunnitelma tulee olemaan avainasemassa sille mitä yleiskaavan uusista rakentamisalueista aletaan työstämään ensin. Jotta vaarassa olevat lähiympäristö- ja metsäalueet olisivat mahdollisimman pitkään vielä virkistysaluekäytössä tulee toteuttamissuunnitelmassa niiden kaavoitus osoittaa vasta yleiskaavakauden loppuun (ja toivottavasti unohtaa kokonaan).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2. Yleiskaava vasta mahdollistaa EI pakota</strong></p><p>Tätä ei voi tarpeeksi alleviivata: Yleiskaavassa rakentaminen tarkoittaa vasta MAHDOLLISUUTTA toteuttaa rakentamista alueelle johon sellaista on merkitty. Se EI tarkoita sen TOTEUTUMISTA.</p><p>Esimerkiksi Malmin lentokentän alueelle on jo vuoden 1992 yleiskaava mahdollistanut rakentamisen. Rakentamista ei kuitenkaan ole vieläkään toteutettu.</p><p>Tähän asiaan ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Kuten Malmin lentokenttä myös muut yleiskaavan erikoisemmat kohteet ovat rakennuttajille haluttuja. Nämä alueet eroavat esimerkiksi täydennysrakentamiskohteista siinä, että rakennuttaja pääsee isolle yhtäjaksoiselle työmaalle, josta riittää urakoita pitkäksi aikaa ja jossa työmaalogistiikkaa on helpompi pyörittää.</p><p>Mitä tulee uuteen yleiskaavaan on sen kohtalonhetki oikeudellisessa prosessissa ja sen tuloksessa. Jos yleiskaavaa vastaan nostetut kantelut menestyvät ja oikeus mitäitöi osin tai täysin yleiskaavan tarkoittaa se uutta yleiskaavan käsittelyä.</p><p>Jos yleiskaava selviää oikeudesta puhtain paperein tarkoittaa se lähiluonnon ystäville pitkää yleiskaavakautta, jossa joka vuosi tupsahtaa esiin asemakaavoja jotka esittävät rakentamista lähiluontoon ja Helsingin metsiin. Nämä asemakaavat voidaan toki aina hylätä, mutta se tarvitsee luonteeltaan erittäin ympäristötietoisen valtuuston.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3. Yleiskaavan pikselimerkintä on järjenvastainen</strong></p><p>Yleiskaava mahdollistaa _villejä tulkintoja_ eri väristen pikselialueiden rajoilla ja yhtymäkohdissa. Tarkkaa rajausta alueista EI ole tehty. Jos &rdquo;pikseliyleiskaavassa&rdquo; on virkistysaluepikseli ja rakennuspikseli vierekkäin voivat ne surutta mennä toisen puolelle. Edessä on pikselisota.</p><p>Tämä tekee asemakaavakamppailusta uuvuttavaa ja mahdollistaa kaikkien osapuolten mielipiteiden olevan yleiskaavan mukaisia. Yleiskaavan mielestä yhtä oikeassa on puiston laajentamista asutukseen vaativa, kuin puistoon asutusta vaativa.</p><p>Etulyöntiasetelma on kuitenkin moottorisahalla. Kaavoituksessa kun ympäristöarvoja ja lähimetsiä vaaliva ei yleensä ole esitysten laatija. Sen varmistaa jo kaupunginsuunnitteluviraston rakentamisvaateet suunnittelijoilleen. Rakennetun kaupunkiympäristön on loputtomasti laajennuttava. Lähtökohta uusille kaavoille on aina lisäarvon tuottaminen, ja harmillisesti se ei yleensä sisällä luonnon tuomia hyötyjä liikunnan, terveyden, ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä tästä tulisi ottaa opiksi? Täytyy uskoa tulevaan, pitää ääntä ja vaatia parempaa. Eikä unohtaa äänestää kuntavaaleissa luonnonystäviä valtuustoon.</p><p>&nbsp;</p><p>* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *</p><p>Kirjoitin ennen yleiskaavapäätöstä <a href="http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223739-luontovastaisella-yleiskaavalla-on-isojen-puolueiden-tuki">sen luontovastaisuudesta</a> ja päätöksen jälkeen koostin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=7XGo-P7r8l0">yleiskaavaäänestyksestä videon</a>.<br /><br />*huom! Tämä kirjoitus on ilmestynyt aiemmin 21.3 omilla nettisivuillani <a href="http://www.oikeusvaatia.fi" title="http://www.oikeusvaatia.fi">http://www.oikeusvaatia.fi</a><br />Olen kuntavaaleissa ehdolla Vasemmiston listalta numerolla 316.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin aikeissa kirjoittaa yleiskaavasta ja sen vaikutuksista Helsinkiin tulevalla kaudella, mutta kaksi hyvää mielipidettä asiasta ennätti ennen oman kirjoittamiseni aloitusta. Nimittäin Tuomas Rantasen ”Kaupunkimetsiä pelastetaan asemakaavoilla” ja Mika Välipirtin kommentti aiempaan. Päätin kuitenkin kantaa korteni kekoon tuomalla esiin asiat, joita näissä mielipiteissä ei nostettu mielestäni tarpeeksi ponnekkaasti.


1. Yleiskaava EI ole 2050 asti

Yleiskaavaa on myyty suunnitelmana vuoden 2050 Helsingille. Asukkaille joille tämä mainostus on uponnut voi tulla yllätyksenä se, että tulemme myös 2020-, 30- ja 40-luvuilla vielä päättämään uusista yleiskaavoista ennen 2050-lukua.

Tämän ”2050 yleiskaavavision” sisällyttäminen yleiskaavan tähtäimeksi oli osin hyvä ja osin huono asia. Hyvää siinä oli se, että se asetti tavoitteemme seuraavalle ”kaupunginsuunnittelutasolle” ja sai aikaan tulevaisuuden pohdintaa. Huonoa ja haitallista oli sen hämäävyys.

Nimittäin asettamalla aikaikkunan vuodelle 2050 ja haaliessa ison rakentamismassan yleiskaavan vaateeksi tehtiin karhunpalvelus lyhyen aikavälin kaavoitukselle. Yksi ongelma Helsingissä kun on se, että rakentajat eivät suostu toteuttamaan heidän silmissään ”huonoja tontteja”. Vaikeammaksi asian tekee se, että uusi yleiskaava mahdollistaa rakennuttajille hyvät apajat useiksi vuosiksi eteenpäin. Vain kaupunginsuunnitteluviraston kaavoitustahti voi hidastaa rakennuttajien haaveita asunnoista ja yrityskomplekseista Keskuspuistossa, Vartiosaaressa ja Tuomarinkylän pelloilla.

Kysymys kuuluukin; ottaako rakentajat uudesta yleiskaavasta (ennen seuraavaa) vain rusinat pullasta?

Onkin erittäin harmillista että Vasemmiston esitykseen Keskuspuiston asettamiseksi ”selvitysalueeksi” (myöhemmin päätettäväksi, kuten aiemmin yleiskaava 2002:ssa Kivinokka ja Vartiosaari) ei lämmetty Kokoomuksessa, Vihreissä ja SDP:ssä. Selvitysaluemerkintä ja sen luoma tilaisuus asukasosallisuudelle alueen kaavoituksessa olisi tuottanut mielestäni tuhat kertaa paremman yleiskaavaratkaisun Keskuspuistolle.

Lopulta yleiskaavan toteuttamissuunnitelma tulee olemaan avainasemassa sille mitä yleiskaavan uusista rakentamisalueista aletaan työstämään ensin. Jotta vaarassa olevat lähiympäristö- ja metsäalueet olisivat mahdollisimman pitkään vielä virkistysaluekäytössä tulee toteuttamissuunnitelmassa niiden kaavoitus osoittaa vasta yleiskaavakauden loppuun (ja toivottavasti unohtaa kokonaan).

 

2. Yleiskaava vasta mahdollistaa EI pakota

Tätä ei voi tarpeeksi alleviivata: Yleiskaavassa rakentaminen tarkoittaa vasta MAHDOLLISUUTTA toteuttaa rakentamista alueelle johon sellaista on merkitty. Se EI tarkoita sen TOTEUTUMISTA.

Esimerkiksi Malmin lentokentän alueelle on jo vuoden 1992 yleiskaava mahdollistanut rakentamisen. Rakentamista ei kuitenkaan ole vieläkään toteutettu.

Tähän asiaan ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Kuten Malmin lentokenttä myös muut yleiskaavan erikoisemmat kohteet ovat rakennuttajille haluttuja. Nämä alueet eroavat esimerkiksi täydennysrakentamiskohteista siinä, että rakennuttaja pääsee isolle yhtäjaksoiselle työmaalle, josta riittää urakoita pitkäksi aikaa ja jossa työmaalogistiikkaa on helpompi pyörittää.

Mitä tulee uuteen yleiskaavaan on sen kohtalonhetki oikeudellisessa prosessissa ja sen tuloksessa. Jos yleiskaavaa vastaan nostetut kantelut menestyvät ja oikeus mitäitöi osin tai täysin yleiskaavan tarkoittaa se uutta yleiskaavan käsittelyä.

Jos yleiskaava selviää oikeudesta puhtain paperein tarkoittaa se lähiluonnon ystäville pitkää yleiskaavakautta, jossa joka vuosi tupsahtaa esiin asemakaavoja jotka esittävät rakentamista lähiluontoon ja Helsingin metsiin. Nämä asemakaavat voidaan toki aina hylätä, mutta se tarvitsee luonteeltaan erittäin ympäristötietoisen valtuuston.

 

3. Yleiskaavan pikselimerkintä on järjenvastainen

Yleiskaava mahdollistaa _villejä tulkintoja_ eri väristen pikselialueiden rajoilla ja yhtymäkohdissa. Tarkkaa rajausta alueista EI ole tehty. Jos ”pikseliyleiskaavassa” on virkistysaluepikseli ja rakennuspikseli vierekkäin voivat ne surutta mennä toisen puolelle. Edessä on pikselisota.

Tämä tekee asemakaavakamppailusta uuvuttavaa ja mahdollistaa kaikkien osapuolten mielipiteiden olevan yleiskaavan mukaisia. Yleiskaavan mielestä yhtä oikeassa on puiston laajentamista asutukseen vaativa, kuin puistoon asutusta vaativa.

Etulyöntiasetelma on kuitenkin moottorisahalla. Kaavoituksessa kun ympäristöarvoja ja lähimetsiä vaaliva ei yleensä ole esitysten laatija. Sen varmistaa jo kaupunginsuunnitteluviraston rakentamisvaateet suunnittelijoilleen. Rakennetun kaupunkiympäristön on loputtomasti laajennuttava. Lähtökohta uusille kaavoille on aina lisäarvon tuottaminen, ja harmillisesti se ei yleensä sisällä luonnon tuomia hyötyjä liikunnan, terveyden, ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen osalta.

 

Mitä tästä tulisi ottaa opiksi? Täytyy uskoa tulevaan, pitää ääntä ja vaatia parempaa. Eikä unohtaa äänestää kuntavaaleissa luonnonystäviä valtuustoon.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Kirjoitin ennen yleiskaavapäätöstä sen luontovastaisuudesta ja päätöksen jälkeen koostin yleiskaavaäänestyksestä videon.

*huom! Tämä kirjoitus on ilmestynyt aiemmin 21.3 omilla nettisivuillani http://www.oikeusvaatia.fi
Olen kuntavaaleissa ehdolla Vasemmiston listalta numerolla 316.

]]>
0 Keskuspuisto Lähiluonto Yleiskaava Wed, 22 Mar 2017 10:04:44 +0000 Henrik Nyholm http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233953-hamaava-yleiskaava
Keskuspuistoon voidaan rakentaa asuntoja luontoarvoa menettämättä http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233882-keskuspuistoon-voidaan-rakentaa-asuntoja-luontoarvoa-menettamatta <p>Törmäsin eilen kansalaisaloitteeseen, joka koskee Helsingin Keskuspuiston suojelua. Tavoitteena on säätää laki, jolla Keskuspuisto suojeltaisiin sen nykyisessä laajuudessaan. Aloitteessa Keskuspuisto rinnastetaan New Yorkin Central Parkiin ja Lontoon Hyde Parkiin. &quot;<strong>Keskuspuisto on suomalainen kansallisaarre</strong>&quot;, aloitteessa todetaan.</p><p>Vertailu Central Parkiin ontuu. Central Park on kaunista puistomaisemaa, kun taas Keskuspuisto pääosin metsää. Central Park on kooltaan kolme kertaa pienempi alue kuin Keskuspuisto, vaikka New Yorkissa asuu yli 17 kertaa enemmän ihmisiä kuin Helsingissä. Ainoaksi yhteiseksi nimittäjäksi tuntuu jäävän se, että molemmat alueet sijaitsevat kaupungin sisällä. Helsingin puistoista Central Parkiin rinnastuukin paremmin esimerkiksi Kaivopuisto.</p><p>Aloitteessa maalataan uhkakuvaa siitä, kuinka rakentamalla asuntoja Keskuspuistoon sen &quot;<strong>luontoarvo menetetään kokonaan</strong>&quot;. Tällaisesta uhkakuvilla maalailusta on tullut valitettava piirre nykyajan poliittista&nbsp;keskustelua. Tosiasiassahan kyse on yleiskaavassa tehdystä suunnitelmasta rakentaa määrätyille Keskuspuiston reuna-alueille kaupungin kovasti kaipaamia asuntoja. Tämän sijasta kansalaisaloitteessa puhutaan kuitenkin mieluummin luontoarvon lopullisesta menettämisestä. Tuntuu kuin lukijan ei uskallettaisi antaa tehdä omia johtopäätöksiä asiasta.</p><p>Kansalaisaloitteessa kehuskellaan sillä, että &quot;<strong>Keskuspuistossa voi tavata hirven</strong>&quot;. Onneksi näin käy harvoin, sillä hirvi ei pärjää Keskuspuiston kokoisella elinalueella. Viimeksi joitain vuosia sitten Keskuspuistosta Temppeliaukion kirkon katolle eksynyt hirvi jouduttiin lopettamaan. Vaikka kuinka haluaisimmekin, hirvet eivät kuulu kaupunkiin.</p><p>&quot;<strong>Keskuspuisto on saavutettu etu, josta emme luovu</strong>&quot;. Tämä on yllättävää, sillä en ole missään vaiheessa huomannut kenenkään vaatineen Keskuspuiston hävittämistä. Kyse on vain tiettyjen laitama-alueiden muuttamisesta kaupungin kipeästi kaipaamiksi asunnoiksi. Saavutetuista eduista kiinni pitämisestä on tullut laajemminkin trendi, jolla pyritään hidastamaan kehitystä ja rajaamaan päättäjien käytössä olevia keinoja. Jos jokainen pitäisi kiinni saavuttamistaan eduista, ei muutokselle jäisi tilaa tapahtua.</p><p>&quot;<strong>Siitä ei saa tehdä lähiöiden takapihaa!</strong>&quot; Valitettavasti keskuspuisto on monin paikoin juuri tätä. Se palvelee erityisesti niitä, jotka asuvat sen laitamilla. Sillä erotuksella, ettei se ole takapiha vaan takametsä. Suurin osa tapaamistani Keskuspuiston täydellistä suojelua vaativista asuu sen laitamilla. &quot;<strong>Puisto halkoo Helsinkiä Töölönlahdelta, jossa itse asun</strong>&quot;, aloitteen tekijä kirjoittaa. Ymmärrän kuitenkin suojelijoita. He pelkäävät, että juuri heidän kotinsa vieressä oleva metsäalue rakennetaan asunnoiksi. Viime kädessä pelätään oman asunnon arvon heikkenemistä.</p><p>Samaan aikaan kun Keskuspuistoa vaaditaan suojeltavaksi sen koko nykylaajuudessaan, samat tahot peräänkuuluttavat edullisempaa asumista. On unohdettu, että kaupungistumisessa on kyse luonnontilan muuttamisesta palvelemaan ihmisten välttämättömiä tarpeita. Yksi näistä tarpeista on asuminen. Yksittäisten metsäalueiden muuttamisessa asuinkäyttöön ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa. Siinä on kyse kaupungistumisesta, joka on pysäyttämätön globaali ilmiö. Kasvava kaupunki tarvitsee asuntoja ja asuntoja on järkevää rakentaa sinne, missä niitä jo entuudestaan on.</p><p>Kaupungit tarvitsevat viheralueita. Laaja ja metsävaltainen Keskuspuisto ei kuitenkaan palvele kaikkia kaupunkimme asukkaita. Pienet korttelien välissä olevat lähiviheralueet ovat viihtyvyyden kannalta tärkeämpiä. Tällaisia alueita löytyy esimerkiksi Kampista Köydenpunojanpuistikko ja Kruununhaasta Tervasaari. Kansalaisaloitteessa on jätetty perustelematta, miksi Keskuspuisto nykylaajuudessaan palvelee kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla.</p><p>Oma ongelmansa sisältyy myös kansalaisaloitteen käyttämiseen Keskuspuiston suojelemiseksi. On ollut harmillista huomata, miten tätä demokratian kannalta arvokasta instituutiota on alettu käyttää alueellisten maankäyttöön liittyvien kysymysten ratkaisuna. Sekä Malmin lentokentän että Keskuspuiston osalta kansalaisaloitteella on haluttu siirtää päätösvaltaa pois&nbsp;itseltämme jollekin toiselle.</p><p>Päätös Keskuspuistosta kuuluu meille helsinkiläisille. Keskuspuisto on merkittävä osa Helsinkiä eikä sitä ole syytä hävittää. Kaupungin kasvun turvaaminen edellyttää kuitenkin sitä, että myös tulevat helsinkiläiset saavat katon päänsä päälle. Korkeamman ja tiiviimmän rakentamisen lisäksi on välttämätöntä&nbsp;rakentaa asuntoja&nbsp;myös uusille alueille. Osa Keskuspuiston laitamilla sijaitsevista alueista soveltuu tähän tarkoitukseen erinomaisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Törmäsin eilen kansalaisaloitteeseen, joka koskee Helsingin Keskuspuiston suojelua. Tavoitteena on säätää laki, jolla Keskuspuisto suojeltaisiin sen nykyisessä laajuudessaan. Aloitteessa Keskuspuisto rinnastetaan New Yorkin Central Parkiin ja Lontoon Hyde Parkiin. "Keskuspuisto on suomalainen kansallisaarre", aloitteessa todetaan.

Vertailu Central Parkiin ontuu. Central Park on kaunista puistomaisemaa, kun taas Keskuspuisto pääosin metsää. Central Park on kooltaan kolme kertaa pienempi alue kuin Keskuspuisto, vaikka New Yorkissa asuu yli 17 kertaa enemmän ihmisiä kuin Helsingissä. Ainoaksi yhteiseksi nimittäjäksi tuntuu jäävän se, että molemmat alueet sijaitsevat kaupungin sisällä. Helsingin puistoista Central Parkiin rinnastuukin paremmin esimerkiksi Kaivopuisto.

Aloitteessa maalataan uhkakuvaa siitä, kuinka rakentamalla asuntoja Keskuspuistoon sen "luontoarvo menetetään kokonaan". Tällaisesta uhkakuvilla maalailusta on tullut valitettava piirre nykyajan poliittista keskustelua. Tosiasiassahan kyse on yleiskaavassa tehdystä suunnitelmasta rakentaa määrätyille Keskuspuiston reuna-alueille kaupungin kovasti kaipaamia asuntoja. Tämän sijasta kansalaisaloitteessa puhutaan kuitenkin mieluummin luontoarvon lopullisesta menettämisestä. Tuntuu kuin lukijan ei uskallettaisi antaa tehdä omia johtopäätöksiä asiasta.

Kansalaisaloitteessa kehuskellaan sillä, että "Keskuspuistossa voi tavata hirven". Onneksi näin käy harvoin, sillä hirvi ei pärjää Keskuspuiston kokoisella elinalueella. Viimeksi joitain vuosia sitten Keskuspuistosta Temppeliaukion kirkon katolle eksynyt hirvi jouduttiin lopettamaan. Vaikka kuinka haluaisimmekin, hirvet eivät kuulu kaupunkiin.

"Keskuspuisto on saavutettu etu, josta emme luovu". Tämä on yllättävää, sillä en ole missään vaiheessa huomannut kenenkään vaatineen Keskuspuiston hävittämistä. Kyse on vain tiettyjen laitama-alueiden muuttamisesta kaupungin kipeästi kaipaamiksi asunnoiksi. Saavutetuista eduista kiinni pitämisestä on tullut laajemminkin trendi, jolla pyritään hidastamaan kehitystä ja rajaamaan päättäjien käytössä olevia keinoja. Jos jokainen pitäisi kiinni saavuttamistaan eduista, ei muutokselle jäisi tilaa tapahtua.

"Siitä ei saa tehdä lähiöiden takapihaa!" Valitettavasti keskuspuisto on monin paikoin juuri tätä. Se palvelee erityisesti niitä, jotka asuvat sen laitamilla. Sillä erotuksella, ettei se ole takapiha vaan takametsä. Suurin osa tapaamistani Keskuspuiston täydellistä suojelua vaativista asuu sen laitamilla. "Puisto halkoo Helsinkiä Töölönlahdelta, jossa itse asun", aloitteen tekijä kirjoittaa. Ymmärrän kuitenkin suojelijoita. He pelkäävät, että juuri heidän kotinsa vieressä oleva metsäalue rakennetaan asunnoiksi. Viime kädessä pelätään oman asunnon arvon heikkenemistä.

Samaan aikaan kun Keskuspuistoa vaaditaan suojeltavaksi sen koko nykylaajuudessaan, samat tahot peräänkuuluttavat edullisempaa asumista. On unohdettu, että kaupungistumisessa on kyse luonnontilan muuttamisesta palvelemaan ihmisten välttämättömiä tarpeita. Yksi näistä tarpeista on asuminen. Yksittäisten metsäalueiden muuttamisessa asuinkäyttöön ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa. Siinä on kyse kaupungistumisesta, joka on pysäyttämätön globaali ilmiö. Kasvava kaupunki tarvitsee asuntoja ja asuntoja on järkevää rakentaa sinne, missä niitä jo entuudestaan on.

Kaupungit tarvitsevat viheralueita. Laaja ja metsävaltainen Keskuspuisto ei kuitenkaan palvele kaikkia kaupunkimme asukkaita. Pienet korttelien välissä olevat lähiviheralueet ovat viihtyvyyden kannalta tärkeämpiä. Tällaisia alueita löytyy esimerkiksi Kampista Köydenpunojanpuistikko ja Kruununhaasta Tervasaari. Kansalaisaloitteessa on jätetty perustelematta, miksi Keskuspuisto nykylaajuudessaan palvelee kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla.

Oma ongelmansa sisältyy myös kansalaisaloitteen käyttämiseen Keskuspuiston suojelemiseksi. On ollut harmillista huomata, miten tätä demokratian kannalta arvokasta instituutiota on alettu käyttää alueellisten maankäyttöön liittyvien kysymysten ratkaisuna. Sekä Malmin lentokentän että Keskuspuiston osalta kansalaisaloitteella on haluttu siirtää päätösvaltaa pois itseltämme jollekin toiselle.

Päätös Keskuspuistosta kuuluu meille helsinkiläisille. Keskuspuisto on merkittävä osa Helsinkiä eikä sitä ole syytä hävittää. Kaupungin kasvun turvaaminen edellyttää kuitenkin sitä, että myös tulevat helsinkiläiset saavat katon päänsä päälle. Korkeamman ja tiiviimmän rakentamisen lisäksi on välttämätöntä rakentaa asuntoja myös uusille alueille. Osa Keskuspuiston laitamilla sijaitsevista alueista soveltuu tähän tarkoitukseen erinomaisesti.

]]>
5 http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233882-keskuspuistoon-voidaan-rakentaa-asuntoja-luontoarvoa-menettamatta#comments #kuntavaalit2017 Asuinrakentaminen Kansalaisaloite Keskuspuisto Tue, 21 Mar 2017 10:23:52 +0000 Otto Meri http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233882-keskuspuistoon-voidaan-rakentaa-asuntoja-luontoarvoa-menettamatta
Myös helsinkiläisillä on oikeus lähiluontoon! http://sannalehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233195-myos-helsinkilaisilla-on-oikeus-lahiluontoon <p>Tätä kirjoittaessa aukeaa aava meri eteeni. Puun juuret polveilevat ympärilläni maasta ja vieressäni on kallio, missä jääkauden jättämät uurteet näyttävät jään etenemisen suunnan. Pari joutsenta ui jääreunan tuntumassa. Aurinko paistaa, lumipeite on ohentunut viikossa reilusti, maa on paikoitellen jo pehmeää ja lintujen viserrys alkaa voimistua päivä päivältä,</p><p>Mistä tiedän? Koska käyn täällä joka päivä.</p><p>Jokainen aamu alkaa lenkillä kotisaareni rannoilla. Tällä rannalla olen itkenyt, iloinnut, haaveillut ja halunnut unohtaa. Uinut, opettanut lastani uimaan ja onkimaan, kokeillut kajakilla melomista, lähtenyt veneretkille läheisille saarille, kuullut vedenalaisista puutarhoista, merihylkeistä ja saarilla asuvien ihmisten elämäntarinoista.</p><p>Kaupungin kiire tuntuu kaukaiselta, vaikka keskustaan on vain&nbsp;kolme kilometriä ja asuinalueeni on tiheästi rakennettua. Mielestäni tulee ja on välttämätöntä rakentaa lisää asuntoja ja korkeampia taloja. Mutta meidän tulee rakentaa kaupunkiamme niin, että pidämme huolta siitä, että puistot ja virkistysalueet säilyvät. Keskuspuiston säilyttämisen puolesta on taisteltava!&nbsp;</p><p>Monissa Euroopan maissa puistot ja rannat ovat yksityisiä, eivätkä vapaasti kaikkien käytössä. Meidän pidettävä huolta ja kiinni julkisista ja avoimista puistoistamme ja virkistysalueistamme. Esimerkiksi Kaisaniemen puisto on odottanut kohennusta jo pitkään ja alueen asukkaat taistelleet asian puolesta vuosia. Kaupungin päättäjien tulisi ottaa vuoropuhelu vihdoin tosissaan.</p><p>Jokainen helsinkiläinen tarvitsee ja ansaitsee turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Luonnon terveysvaikutukset ovat tunnettuja. Helsingin Keskusta ajaa kaupunkirakennetta, joka palvelee kuntalaisten hyvinvointia ja edistää terveyttä. Haluamme pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus lähiluontoon kohtuullisen etäisyyden päässä. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa, korostuu viheralueiden merkitys ja käyttö tulevaisuudessa vielä entisestään!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tätä kirjoittaessa aukeaa aava meri eteeni. Puun juuret polveilevat ympärilläni maasta ja vieressäni on kallio, missä jääkauden jättämät uurteet näyttävät jään etenemisen suunnan. Pari joutsenta ui jääreunan tuntumassa. Aurinko paistaa, lumipeite on ohentunut viikossa reilusti, maa on paikoitellen jo pehmeää ja lintujen viserrys alkaa voimistua päivä päivältä,

Mistä tiedän? Koska käyn täällä joka päivä.

Jokainen aamu alkaa lenkillä kotisaareni rannoilla. Tällä rannalla olen itkenyt, iloinnut, haaveillut ja halunnut unohtaa. Uinut, opettanut lastani uimaan ja onkimaan, kokeillut kajakilla melomista, lähtenyt veneretkille läheisille saarille, kuullut vedenalaisista puutarhoista, merihylkeistä ja saarilla asuvien ihmisten elämäntarinoista.

Kaupungin kiire tuntuu kaukaiselta, vaikka keskustaan on vain kolme kilometriä ja asuinalueeni on tiheästi rakennettua. Mielestäni tulee ja on välttämätöntä rakentaa lisää asuntoja ja korkeampia taloja. Mutta meidän tulee rakentaa kaupunkiamme niin, että pidämme huolta siitä, että puistot ja virkistysalueet säilyvät. Keskuspuiston säilyttämisen puolesta on taisteltava! 

Monissa Euroopan maissa puistot ja rannat ovat yksityisiä, eivätkä vapaasti kaikkien käytössä. Meidän pidettävä huolta ja kiinni julkisista ja avoimista puistoistamme ja virkistysalueistamme. Esimerkiksi Kaisaniemen puisto on odottanut kohennusta jo pitkään ja alueen asukkaat taistelleet asian puolesta vuosia. Kaupungin päättäjien tulisi ottaa vuoropuhelu vihdoin tosissaan.

Jokainen helsinkiläinen tarvitsee ja ansaitsee turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Luonnon terveysvaikutukset ovat tunnettuja. Helsingin Keskusta ajaa kaupunkirakennetta, joka palvelee kuntalaisten hyvinvointia ja edistää terveyttä. Haluamme pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus lähiluontoon kohtuullisen etäisyyden päässä. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa, korostuu viheralueiden merkitys ja käyttö tulevaisuudessa vielä entisestään!

 

]]>
2 http://sannalehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233195-myos-helsinkilaisilla-on-oikeus-lahiluontoon#comments #Keskusta Keskuspuisto Kuntavaalit Lähiluonto Virkistysalueet Sun, 12 Mar 2017 04:30:00 +0000 Sanna Lehtinen http://sannalehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233195-myos-helsinkilaisilla-on-oikeus-lahiluontoon
Keskuspuisto voidaan säästää http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233145-keskuspuisto-voidaan-saastaa <p>Olen aikaisemmin käsitellyt Keskuspuistoa Pohjois-Haaga Seuran juhlakirjassa 2015 ja viime syksynä julkaisemassani blogissa. Aihe on sen jälkeen pysynyt pinnalla, ja vaalien lähestyessä on paikallaan muistuttaa mahdollisuuksista.</p><p>Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan viime syksynä. Lainvoiman yleiskaava saanee vuoden 2018 aikana. Yleiskaavassa on varauduttu nopean väestönkasvun skenaarioon. Nopean kasvuarvion mukaan Helsingin väkiluku on vuosisadan puolivälin paikkeilla 860 000 asukasta, siis reilusti yli 200 000 ihmistä enemmän kuin nyt.</p><p><strong>Mahdollistaa hyviä ja huonoja asioita &nbsp;</strong></p><p>Yleiskaava on ennen kaikkea mahdollistaja. Se mahdollistaa hyviä ja huonoja asioita. Hyvä asia on se, että kaupunki varautuu yleiskaavalla nopeaan väestönkasvuun ja pyrkii tekemään kaupungista houkuttelevan. Huono asia on se, ettei kaikkea ole mietitty aivan loppuun asti. Mikäli yleiskaava saa sellaisenaan lainvoiman, mahdollistaa se Keskuspuiston merkittävän harventamisen siten, että kapeimmasta kohdasta se olisi enää noin 200 metriä leveä.</p><p>Yleiskaava mahdollistaa Keskuspuiston harventamisen&nbsp;sekä itä-länsi-&nbsp;että etelä-pohjoissuunnasta. Mahdollisuus ei tarkoita vielä toteutumista. Lopullisesti rakentamisen suuntaviivat vedetään asemakaavoituksen aikana. Eikä asemakaavoitus oli vielä lopullinen naula Keskuspuiston arkussa.</p><p><strong>Virkistysalueiden merkitys </strong></p><p>Olen monesti kuullut sanottavan, että yläilmoista Helsinki on vihreä ja metsäinen kaupunki. Miksi siis suojella yksittäisiä puistoalueita, kun kaikkialla näyttää olevan vihreää. Vehreys selittynee varmasti paljon omakotitaloalueilla ja 1950- ja 1960-luvuilla rakennetuilla kaupunginosilla. Tällöin keskeisenä ajatuksena oli rakentaa puistomaisia kaupunginosia, sellaisia kuin esimerkiksi Pohjois-Haaga tai vanha Herttoniemi. Asuntojen lisäksi ympäristö tarjosi väljyyttä ja vehreyttä. Se oli iso vastakohta aikaisempaan, jolloin moni perhe oli asunut ahtaammin kantakaupungissa. Puistomaisesta miljööstään huolimatta asukastiheys on esimerkiksi Pohjois-Haagassa korkeampi kuin monessa muussa lähempänä ydinkeskustaa sijaitsevassa kaupunginosassa.</p><p>Puistoalueet ovat osa Helsingin kaupunkikuvaa. Tärkeimpien joukossa on Keskuspuisto. Se on Helsingin merkittävin liikunta- ja ulkoilupaikka. Keskuspuisto on ainutlaatuinen puistoalue kirjaimellisesti keskellä kaupunkia. Se on tärkeä ulkoilualue sen laidoilla asuville ihmisille kantakaupungista aina Tuomarinkylään tasalle asti. Puistossa pyöräillään, lenkkeillään, ulkoillaan, meditoidaan, ratsastetaan, viljellään,&nbsp;tehdään työmatkoja ja lumisina talvina hiihdetään. Se on monessa käytössä. Puiston vahvuus on sen metsäisyys ja laajuus sekä monipuoliset urheilumahdollisuudet. &nbsp;</p><p>Virkistyskäytön lisäksi Keskuspuistossa sijaitsee historiallisesti merkittäviä linnoituslaitteita ja tykkiteitä, unohtamatta alueen luontoarvoja.</p><p>Muualla Euroopan tai Yhdysvaltain metropoleissa keskeiset viheralueet ja puistot säästetään virkistyskäyttöön, koska niiden merkitys ymmärretään. Tämä ei kuitenkaan estä kaupunkeja kasvamasta, joten miksi se olisi este Helsingille. Olkaamme eurooppalainen kulttuurikaupunki.</p><p>Keskuspuiston karsimisen sijaan järkevämpää on kehittää puistoaluetta. Yksi tällainen toimenpide voisi olla Haagan puron elävöittäminen. Keskuspuisto on jo nyt Helsingin suosituin liikuntapaikka. Tämä antaa hyvät eväät jatkaa Keskuspuiston kehittämistä liikunta- ja virkistyspuistona.</p><p><strong>Aikaväli ja kustannukset </strong></p><p>Yleiskaava tähyää vuosisadan puoliväliin. Tässä välissä ehtii tulla vielä uusia osayleiskaavoja, ehkä uusi yleiskaava. Tilanteen kokonaiskuva päivittyy sen mukaan, miten Helsingin väkiluku kehittyy ja kuinka paljon täällä on yritystoimintaa. Teknologian ja tekniikan kehitys vaikuttaa sekin kaupunkikuvaan ja sen muuttumiseen.</p><p>Kaupunkisuunnittelussa aikaväli on helposti vuosikymmeniä. Hyvä esimerkki on metrolinja, josta alettiin keskustella 1950-luvulla. Ensimmäinen osuus avattiin vuonna 1982. Tällöinkään kaikki suunnitelmat eivät toteutuneet, mistä esimerkkinä on Munkkivuoren ostoskeskuksen keskeneräinen metroasema. Tiettävästi Länsimetro valmistuu jossain vaiheessa.</p><p>Vieläkin tunnetumpia toteutumattomia suunnitelmia ovat Eliel Saarisen laatima kaupunkisuunnitelma tai Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma, jotka vain pienin osin ovat toteutuneet.</p><p>Suuret hankkeet vaativat paljon rahaa. Siihen moni hanke myös kaatuu. Bulevardisoinnin kohdalla on hyvä muistaa, että Hämeenlinnan-, Tuusulan- ja Lahdenväylä ovat valtion omaisuutta. Tiet pitää ensin ostaa valtiolta. Velkainen valtio tuskin antaa mitään ystävän alennusta.</p><p><strong>Helsingissä on tilaa &nbsp;</strong></p><p>Ennen kuin kaupunki ostaa markkinahintaan väylät ja rakennuttaa tukkoon sisääntulo- ja menoväylät, kannattaa pohtia vielä kerran tai kaksi.</p><p>Helsingissä on tilaa. Tällä hetkellä väkiluku on noin 635&nbsp;000 asukasta ja kaupungin pinta-ala on yli 200 neliökilometriä. Jo pelkästään näiden lukujen valossa on selvää, että tärkeät puistoalueet, sellainen kuin Keskuspuisto, voidaan säästää.</p><p>Mikäli kuitenkin kaupungin väestö kasvaa huimaa vauhtia, voidaan voimme silti säästää puistoalueet. Siihen on yksinkertainen ratkaisu. Rakennetaan ylöspäin. Näin tehdään muualla. Miksei neljän kerroksen sijasta rakennetta seitsemän kerrosta.</p><p>Toinen kysymys on se, onko bulevardisointi välttämättömyys. Esimerkiksi Yhdysvaltain Bostonissa pääsee moottoritien kaltaisia väyliä pitkin ajamaan aivan ydinkeskustan tuntumaan asti. Tämä ei ole estänyt kaupunkia kasvamasta ja houkuttelemasta parhaimpia osaajia huippuyliopistoihinsa. Esitin jo viime syksynä ratkaisun, mikäli bulevardisointi on välttämättömyys: linjataan bulevardi Nuijamiestentietä mukaillen.</p><p><strong>Lopuksi </strong></p><p>Yleiskaavakeskustelun yhteydessä painopiste näytti keskittyneen kahteen teemaan: jalalla ja pyörällä liikkujiin sekä muuttajiin. Välillä tuntui unohtuneen eräs tärkeä ryhmä: helsinkiläiset. He, jotka täällä jo ovat, he tietävät, millainen on viihtyisä Helsinki.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen aikaisemmin käsitellyt Keskuspuistoa Pohjois-Haaga Seuran juhlakirjassa 2015 ja viime syksynä julkaisemassani blogissa. Aihe on sen jälkeen pysynyt pinnalla, ja vaalien lähestyessä on paikallaan muistuttaa mahdollisuuksista.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan viime syksynä. Lainvoiman yleiskaava saanee vuoden 2018 aikana. Yleiskaavassa on varauduttu nopean väestönkasvun skenaarioon. Nopean kasvuarvion mukaan Helsingin väkiluku on vuosisadan puolivälin paikkeilla 860 000 asukasta, siis reilusti yli 200 000 ihmistä enemmän kuin nyt.

Mahdollistaa hyviä ja huonoja asioita  

Yleiskaava on ennen kaikkea mahdollistaja. Se mahdollistaa hyviä ja huonoja asioita. Hyvä asia on se, että kaupunki varautuu yleiskaavalla nopeaan väestönkasvuun ja pyrkii tekemään kaupungista houkuttelevan. Huono asia on se, ettei kaikkea ole mietitty aivan loppuun asti. Mikäli yleiskaava saa sellaisenaan lainvoiman, mahdollistaa se Keskuspuiston merkittävän harventamisen siten, että kapeimmasta kohdasta se olisi enää noin 200 metriä leveä.

Yleiskaava mahdollistaa Keskuspuiston harventamisen sekä itä-länsi- että etelä-pohjoissuunnasta. Mahdollisuus ei tarkoita vielä toteutumista. Lopullisesti rakentamisen suuntaviivat vedetään asemakaavoituksen aikana. Eikä asemakaavoitus oli vielä lopullinen naula Keskuspuiston arkussa.

Virkistysalueiden merkitys

Olen monesti kuullut sanottavan, että yläilmoista Helsinki on vihreä ja metsäinen kaupunki. Miksi siis suojella yksittäisiä puistoalueita, kun kaikkialla näyttää olevan vihreää. Vehreys selittynee varmasti paljon omakotitaloalueilla ja 1950- ja 1960-luvuilla rakennetuilla kaupunginosilla. Tällöin keskeisenä ajatuksena oli rakentaa puistomaisia kaupunginosia, sellaisia kuin esimerkiksi Pohjois-Haaga tai vanha Herttoniemi. Asuntojen lisäksi ympäristö tarjosi väljyyttä ja vehreyttä. Se oli iso vastakohta aikaisempaan, jolloin moni perhe oli asunut ahtaammin kantakaupungissa. Puistomaisesta miljööstään huolimatta asukastiheys on esimerkiksi Pohjois-Haagassa korkeampi kuin monessa muussa lähempänä ydinkeskustaa sijaitsevassa kaupunginosassa.

Puistoalueet ovat osa Helsingin kaupunkikuvaa. Tärkeimpien joukossa on Keskuspuisto. Se on Helsingin merkittävin liikunta- ja ulkoilupaikka. Keskuspuisto on ainutlaatuinen puistoalue kirjaimellisesti keskellä kaupunkia. Se on tärkeä ulkoilualue sen laidoilla asuville ihmisille kantakaupungista aina Tuomarinkylään tasalle asti. Puistossa pyöräillään, lenkkeillään, ulkoillaan, meditoidaan, ratsastetaan, viljellään, tehdään työmatkoja ja lumisina talvina hiihdetään. Se on monessa käytössä. Puiston vahvuus on sen metsäisyys ja laajuus sekä monipuoliset urheilumahdollisuudet.  

Virkistyskäytön lisäksi Keskuspuistossa sijaitsee historiallisesti merkittäviä linnoituslaitteita ja tykkiteitä, unohtamatta alueen luontoarvoja.

Muualla Euroopan tai Yhdysvaltain metropoleissa keskeiset viheralueet ja puistot säästetään virkistyskäyttöön, koska niiden merkitys ymmärretään. Tämä ei kuitenkaan estä kaupunkeja kasvamasta, joten miksi se olisi este Helsingille. Olkaamme eurooppalainen kulttuurikaupunki.

Keskuspuiston karsimisen sijaan järkevämpää on kehittää puistoaluetta. Yksi tällainen toimenpide voisi olla Haagan puron elävöittäminen. Keskuspuisto on jo nyt Helsingin suosituin liikuntapaikka. Tämä antaa hyvät eväät jatkaa Keskuspuiston kehittämistä liikunta- ja virkistyspuistona.

Aikaväli ja kustannukset

Yleiskaava tähyää vuosisadan puoliväliin. Tässä välissä ehtii tulla vielä uusia osayleiskaavoja, ehkä uusi yleiskaava. Tilanteen kokonaiskuva päivittyy sen mukaan, miten Helsingin väkiluku kehittyy ja kuinka paljon täällä on yritystoimintaa. Teknologian ja tekniikan kehitys vaikuttaa sekin kaupunkikuvaan ja sen muuttumiseen.

Kaupunkisuunnittelussa aikaväli on helposti vuosikymmeniä. Hyvä esimerkki on metrolinja, josta alettiin keskustella 1950-luvulla. Ensimmäinen osuus avattiin vuonna 1982. Tällöinkään kaikki suunnitelmat eivät toteutuneet, mistä esimerkkinä on Munkkivuoren ostoskeskuksen keskeneräinen metroasema. Tiettävästi Länsimetro valmistuu jossain vaiheessa.

Vieläkin tunnetumpia toteutumattomia suunnitelmia ovat Eliel Saarisen laatima kaupunkisuunnitelma tai Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma, jotka vain pienin osin ovat toteutuneet.

Suuret hankkeet vaativat paljon rahaa. Siihen moni hanke myös kaatuu. Bulevardisoinnin kohdalla on hyvä muistaa, että Hämeenlinnan-, Tuusulan- ja Lahdenväylä ovat valtion omaisuutta. Tiet pitää ensin ostaa valtiolta. Velkainen valtio tuskin antaa mitään ystävän alennusta.

Helsingissä on tilaa  

Ennen kuin kaupunki ostaa markkinahintaan väylät ja rakennuttaa tukkoon sisääntulo- ja menoväylät, kannattaa pohtia vielä kerran tai kaksi.

Helsingissä on tilaa. Tällä hetkellä väkiluku on noin 635 000 asukasta ja kaupungin pinta-ala on yli 200 neliökilometriä. Jo pelkästään näiden lukujen valossa on selvää, että tärkeät puistoalueet, sellainen kuin Keskuspuisto, voidaan säästää.

Mikäli kuitenkin kaupungin väestö kasvaa huimaa vauhtia, voidaan voimme silti säästää puistoalueet. Siihen on yksinkertainen ratkaisu. Rakennetaan ylöspäin. Näin tehdään muualla. Miksei neljän kerroksen sijasta rakennetta seitsemän kerrosta.

Toinen kysymys on se, onko bulevardisointi välttämättömyys. Esimerkiksi Yhdysvaltain Bostonissa pääsee moottoritien kaltaisia väyliä pitkin ajamaan aivan ydinkeskustan tuntumaan asti. Tämä ei ole estänyt kaupunkia kasvamasta ja houkuttelemasta parhaimpia osaajia huippuyliopistoihinsa. Esitin jo viime syksynä ratkaisun, mikäli bulevardisointi on välttämättömyys: linjataan bulevardi Nuijamiestentietä mukaillen.

Lopuksi

Yleiskaavakeskustelun yhteydessä painopiste näytti keskittyneen kahteen teemaan: jalalla ja pyörällä liikkujiin sekä muuttajiin. Välillä tuntui unohtuneen eräs tärkeä ryhmä: helsinkiläiset. He, jotka täällä jo ovat, he tietävät, millainen on viihtyisä Helsinki.

 

]]>
0 http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233145-keskuspuisto-voidaan-saastaa#comments Helsingin asuntorakentaminen Helsingin yleiskaava Helsinki Keskuspuisto Kunnallisvaalit 2017 Raha 3.5: Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. Sat, 11 Mar 2017 07:40:19 +0000 Timo Vuori http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233145-keskuspuisto-voidaan-saastaa
Helsingin yleiskaava jyrää lähimetsät ja virkistysalueet http://johannavendelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229464-helsingin-yleiskaava-jyraa-lahimetsat-ja-virkistysalueet <p>Helsingin uusi&nbsp;yleiskaava&nbsp;tuo&nbsp;kasvavaan kaupunkiin lisää asuntoja, mutta millä hinnalla? Luontoasiantuntija Keijo Savola selvitti Suomen kuvalehdelle (<a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/yleiskaava-mustasi-helsingin-vihreat-mahdollistaa-lahes-kaikkien-laajojen-metsaalueiden-nakertamisen/">julkaistu 12.1.2017)</a>, mitä uusi yleiskaava tarkoittaa Helsingin metsäalueiden kannalta. Huolestuttavaa on, että selvityksen mukaan vain kolme laajempaa metsäaluetta 30:stä on täysin suojattu rakentamiselta. Muissa tapauksissa yleiskaavan epäselvät pikselit mahdollistavat metsäalueiden nakertamisen rakentamisen tieltä.</p> <p>Helsingin nykyisillä päättäjillä näyttää olevan harhainen käsitys virkistys- ja metsäalueiden tarpeellisuudesta alueen asukkaille. Kuvitellaan, että metsää on rajaton määrä Kehä kolmosen tuolla puolen ja että siksi lähimetsät eivät olisi tärkeitä. Tosiasiassa Etelä-Suomessa vain 1% metsien pinta-alasta&nbsp;on <a href="http://areena.yle.fi/1-3403360">suojeltua metsää</a>. Maailmanlaajuisesti biodiversiteetin kiihtynyt häviäminen, &quot;<a href="https://wwf.fi/uhat/lajien-katoaminen/">kuudes sukupuuttoaalto</a>&quot;, on yksi maapalloa uhkaavista suurista ongelmista.&nbsp;Miksi Helsingissä ajatellaan, että &quot;tämä ei koske meitä&quot;?</p> <p>Kosketus luontoon on&nbsp;tärkeää ihmisen terveyden kannalta. Torontossa tehty <a href="https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/87478-hammentava-loyto-puilla-ihmeellinen-terveytta-parantava-voima">tutkimus</a> osoitti, että ihmiset, joiden asuinkorttelissa on yli 10 puuta, ovat terveempiä kuin puuttomien kortteleiden asukkaat. Myöhemmät <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25262465.">tutkimukset</a> ovat osoittaneet, että tämäntyyppinen terveysvaikutus voisi välittyä kasviston mikrobien kautta. Erityisen tärkeitä luontokontaktit ovat lapsille, joiden immuunipuolustus on vasta kehittymässä. Luontokontaktien puutteen <a href="https://youtu.be/9IU9ZtEdgWU">on esitetty&nbsp;</a>olevan allergioiden ja monien kroonisten sairauksien taustalla. Metsät <a href="http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/luonto-hoivaa-mielt%C3%A4-ja-kehoa">vaikuttavat&nbsp;positiivisesti</a> myös&nbsp;ihmisten mielenterveyteen.</p> <p>Helsingin kaupunginvaltuutetut jättivät lukuisia ponsia yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Nämä ponnet tulee käydä läpi, ennen kuin tietyn virkistysalueen rakentamiseen voidaan ryhtyä. Välttämättä ponsia ei ole kuitenkaan kaikille arvokkaille metsäalueille. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että Helsingin luonnonystävien&nbsp;ääni tulisi paremmin kuuluviin seuraavassa valtuustossa, jotta saamme säästettyä niin paljon kallisarvoista luontoa rakentamiselta kuin mahdollista.</p> <p>Vartiosaari ja Keskuspuisto&nbsp;ovat kaksi tärkeää esimerkkiä&nbsp;suojelemisen arvoisista luontokohteista Helsingissä. Haluan Helsingin olevan jatkossakin terveiden ihmisten kaupunki, jossa ihmisillä ja heidän lemmikeillään on mahdollisuus nauttia myös lähiluonnosta. Rakentaminen ei saa tapahtua ihmisten terveyden ja viihtyvyyden kustannuksella tai vaarantaen paikallista luonnon monimuotoisuutta.</p> <p>Liberaalipuolue <a href="https://liberaalipuolue.fi/kuntavaalit-2017/helsinki-2/">esittää vaihtoehdoksi</a> viheralueiden rakentamiselle rakentamista korkeammalle sekä tyhjien toimistotilojen nopeutettua &nbsp;kaavoittamista asunnoiksi. Kirjoittaja on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin uusi yleiskaava tuo kasvavaan kaupunkiin lisää asuntoja, mutta millä hinnalla? Luontoasiantuntija Keijo Savola selvitti Suomen kuvalehdelle (julkaistu 12.1.2017), mitä uusi yleiskaava tarkoittaa Helsingin metsäalueiden kannalta. Huolestuttavaa on, että selvityksen mukaan vain kolme laajempaa metsäaluetta 30:stä on täysin suojattu rakentamiselta. Muissa tapauksissa yleiskaavan epäselvät pikselit mahdollistavat metsäalueiden nakertamisen rakentamisen tieltä.

Helsingin nykyisillä päättäjillä näyttää olevan harhainen käsitys virkistys- ja metsäalueiden tarpeellisuudesta alueen asukkaille. Kuvitellaan, että metsää on rajaton määrä Kehä kolmosen tuolla puolen ja että siksi lähimetsät eivät olisi tärkeitä. Tosiasiassa Etelä-Suomessa vain 1% metsien pinta-alasta on suojeltua metsää. Maailmanlaajuisesti biodiversiteetin kiihtynyt häviäminen, "kuudes sukupuuttoaalto", on yksi maapalloa uhkaavista suurista ongelmista. Miksi Helsingissä ajatellaan, että "tämä ei koske meitä"?

Kosketus luontoon on tärkeää ihmisen terveyden kannalta. Torontossa tehty tutkimus osoitti, että ihmiset, joiden asuinkorttelissa on yli 10 puuta, ovat terveempiä kuin puuttomien kortteleiden asukkaat. Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppinen terveysvaikutus voisi välittyä kasviston mikrobien kautta. Erityisen tärkeitä luontokontaktit ovat lapsille, joiden immuunipuolustus on vasta kehittymässä. Luontokontaktien puutteen on esitetty olevan allergioiden ja monien kroonisten sairauksien taustalla. Metsät vaikuttavat positiivisesti myös ihmisten mielenterveyteen.

Helsingin kaupunginvaltuutetut jättivät lukuisia ponsia yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Nämä ponnet tulee käydä läpi, ennen kuin tietyn virkistysalueen rakentamiseen voidaan ryhtyä. Välttämättä ponsia ei ole kuitenkaan kaikille arvokkaille metsäalueille. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että Helsingin luonnonystävien ääni tulisi paremmin kuuluviin seuraavassa valtuustossa, jotta saamme säästettyä niin paljon kallisarvoista luontoa rakentamiselta kuin mahdollista.

Vartiosaari ja Keskuspuisto ovat kaksi tärkeää esimerkkiä suojelemisen arvoisista luontokohteista Helsingissä. Haluan Helsingin olevan jatkossakin terveiden ihmisten kaupunki, jossa ihmisillä ja heidän lemmikeillään on mahdollisuus nauttia myös lähiluonnosta. Rakentaminen ei saa tapahtua ihmisten terveyden ja viihtyvyyden kustannuksella tai vaarantaen paikallista luonnon monimuotoisuutta.

Liberaalipuolue esittää vaihtoehdoksi viheralueiden rakentamiselle rakentamista korkeammalle sekä tyhjien toimistotilojen nopeutettua  kaavoittamista asunnoiksi. Kirjoittaja on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä.

]]>
6 http://johannavendelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229464-helsingin-yleiskaava-jyraa-lahimetsat-ja-virkistysalueet#comments Helsingin asuntorakentaminen Keskuspuisto Luonnonsuojelu Vartiosaari Yleiskaava Sat, 14 Jan 2017 08:50:00 +0000 Johanna Vendelin http://johannavendelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229464-helsingin-yleiskaava-jyraa-lahimetsat-ja-virkistysalueet
Euroopanbiisoneita keskuspuistoon? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227170-euroopanbiisoneita-keskuspuistoon <p>Helsingin kaupunginvaltuutettu <strong>Terhi Koulumies</strong> esittää uusimmassa <a href="http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227118-poroja-keskuspuistoon">blogissaan</a>, ilmeisesti hivenen pilke silmäkulmassa, että Guggenheimin nyt kaaduttua Helsingin keskuspuistoon sijoitettaisiin <strong>Jörn Donnerin</strong> esityksen mukaisesti poroja. Ajatus on toki mielenkiintoinen, mutta poronhoitoa ei voi poronhoitolain nojalla harjoittaa poronhoitoalueen ulkopuolella. Porojen ympärivuotinen tarhaaminen taas ei ole realistinen vaihtoehto, koska poro ei sovellu pysyvästi tarhaoloihin. Se on luonnoneläin, joka vaatii huomattavan laajan elinympäristön. Keskuspuistoon tarhatut eläimet eivät siis olisi poroja, vaan irvikuva niistä. Ne eläisivät aivan kuten delfiinit Särkänniemessä aikanaan: luonnottomassa elinympäristössä ja lajille epäsopivissa oloissa.&nbsp;</p><p>Koulumies nostaa kirjoituksessaan esille ongelmat eteläisellä poronhoitoalueella ja väittääpä jopa poroja tuholaisiksi, jotka ahmivat suihinsa viljelijöiden istutukset vaarantaen liikenteen. On totta, että konflikteja on erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella esiintynyt, mutta kaikille elinkeinoille riittää pohjoisessa tilaa. Poronomistajien on toki kannettava vastuunsa, mutta vapaaseen laidunnusoikeuteen emme yksinkertaisesti voi puuttua. Se on poronhoidon perusedellytys koko poronhoitoalueella. Ongelmilta ei voida ummistaa silmiä, mutta yksin poronhoitajien päälle syitä ei voida kaataa, eikä ratkaisuna voi olla elinkeinonharjoittamisen tekeminen mahdottomaksi.</p><p>Porojen sijaan Helsinkiin kannattaisikin hankkia euroopanbiisoneja eli <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Visentti">visenttejä</a>, jotka ovat esihistoriallisella ajalla vaeltaneet Suomessakin. Visentin tyypillisintä elinympäristöä ovat vanhat sekametsät, joissa on sekä aluskasvillisuutta että avoimia alueita, joten keskuspuisto soveltuisi niiden elinympäristöksi erinomaisesti. Kyseessä olisi myös vahva kulttuuriteko, eli alkuperäislajin palauttaminen Suomen luontoon. Visentin paluu kannustaisi samalla myös pääkaupunkiseudun susikannan aktiiviseen hoitoon. Kannatan siis visenttejä keskuspuistoon samalla kun muistutan Koulumiestä, että porot eivät elä laumoissa, vaan tokissa.</p><p>Hyvää pikkujouluaikaa kaikille myös minunkin puolestani!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies esittää uusimmassa blogissaan, ilmeisesti hivenen pilke silmäkulmassa, että Guggenheimin nyt kaaduttua Helsingin keskuspuistoon sijoitettaisiin Jörn Donnerin esityksen mukaisesti poroja. Ajatus on toki mielenkiintoinen, mutta poronhoitoa ei voi poronhoitolain nojalla harjoittaa poronhoitoalueen ulkopuolella. Porojen ympärivuotinen tarhaaminen taas ei ole realistinen vaihtoehto, koska poro ei sovellu pysyvästi tarhaoloihin. Se on luonnoneläin, joka vaatii huomattavan laajan elinympäristön. Keskuspuistoon tarhatut eläimet eivät siis olisi poroja, vaan irvikuva niistä. Ne eläisivät aivan kuten delfiinit Särkänniemessä aikanaan: luonnottomassa elinympäristössä ja lajille epäsopivissa oloissa. 

Koulumies nostaa kirjoituksessaan esille ongelmat eteläisellä poronhoitoalueella ja väittääpä jopa poroja tuholaisiksi, jotka ahmivat suihinsa viljelijöiden istutukset vaarantaen liikenteen. On totta, että konflikteja on erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella esiintynyt, mutta kaikille elinkeinoille riittää pohjoisessa tilaa. Poronomistajien on toki kannettava vastuunsa, mutta vapaaseen laidunnusoikeuteen emme yksinkertaisesti voi puuttua. Se on poronhoidon perusedellytys koko poronhoitoalueella. Ongelmilta ei voida ummistaa silmiä, mutta yksin poronhoitajien päälle syitä ei voida kaataa, eikä ratkaisuna voi olla elinkeinonharjoittamisen tekeminen mahdottomaksi.

Porojen sijaan Helsinkiin kannattaisikin hankkia euroopanbiisoneja eli visenttejä, jotka ovat esihistoriallisella ajalla vaeltaneet Suomessakin. Visentin tyypillisintä elinympäristöä ovat vanhat sekametsät, joissa on sekä aluskasvillisuutta että avoimia alueita, joten keskuspuisto soveltuisi niiden elinympäristöksi erinomaisesti. Kyseessä olisi myös vahva kulttuuriteko, eli alkuperäislajin palauttaminen Suomen luontoon. Visentin paluu kannustaisi samalla myös pääkaupunkiseudun susikannan aktiiviseen hoitoon. Kannatan siis visenttejä keskuspuistoon samalla kun muistutan Koulumiestä, että porot eivät elä laumoissa, vaan tokissa.

Hyvää pikkujouluaikaa kaikille myös minunkin puolestani!

]]>
8 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227170-euroopanbiisoneita-keskuspuistoon#comments Guggenheim Keskuspuisto Poronhoito Thu, 01 Dec 2016 11:49:25 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227170-euroopanbiisoneita-keskuspuistoon
Helsingin täytyy näyttää luonnonsuojelutahtonsa http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226305-helsingin-taytyy-nayttaa-luonnonsuojelutahtonsa <p>Maunulanpuistossa on <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1479275050299?jako=3ebcfe3c157ab30e17a61dfd3423992a&amp;ref=fb-share">tapahtunut öljyvahinko</a>, joka ilmeisesti aiheuttaa vakavaa tuhoa ainakin&nbsp;Maunulanpurossa kuteville taimenille ja vesilinnuille. Vesistön puhdistaminen kestää jopa viikkoja. Syyllinen on läheisellä teollisuusalueella öljyä viemäriin kaatanut henkilö, jota poliisi nyt etsii.</p><p>Tuho on suuri. On syytä olla järkyttynyt ja loukkaantunut tapahtuneesta. Kuka kehtaa teoillaan tuhota Helsingin korvaamatonta luontoa? Ennen kaikkea kysymys kuuluu, miten on mahdollista, että teollisuusalueelta kulkee putki Keskuspuiston taimenpuroon ja miten se on päässyt vuotamaan? Jokin on mennyt vikaan viemäriverkon suunnittelussa ja ylläpidossa jo paljon aiemmin.</p><p>Helsingissä täytyy välittömästi selvittää kaupunkiluontoa uhkaavat riskit. Kaupunkimetsien ja puistojen läpi vedetyt viemärit ja sadevesiojat täytyy laittaa kartalle ja niissä havaitut puutteet on korjattava. Investoiminen kaupunkiluonnon suojaamiseen ihmisten aiheuttamilta tuhoilta on vähintä, mitä kaupunki voi tehdä tässä tilanteessa. Jos kaupunkiluonto halutaan säilyttää, eivät hienot puheet riitä. Tarvitaan toimenpiteitä ja päätöksiä.</p><p>Kyse on arvovalinnasta. Laitetaanko kaupungin kehittämisessä etusijalle kasvutavoitteet vai arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden suojelu? Molemmat vaativat samalla tavalla investointeja ja kuluttavat veronmaksajan rahaa. Viimeaikaisista päätöksistä näkee, kumman puolelle Helsingin päättäjien valtaosa asettuu.&nbsp;Yleiskaavaan kirjattu Keskuspuiston ja monen muun luontoalueen rakentaminen sen viimeistään osoitti. Vastuu on kaupungissa valtaa pitävillä Vihreillä ja Kokoomuksella.</p><p>Helsingissä täytyy ymmärtää, miten korkeilla panoksilla kaupungin luonnonsuojelussa pelataan. Luontoalueet ovat käymässä täällä niin vähiin, ettei meillä yksinkertaisesti ole varaa menettää niistä palaakaan. Luontoa tarvitsevat eläimet, kasvit ja ihmiset. Tätä totuutta ei voi mikään yleiskaava tai urbanisoituva elämäntapa muuttaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maunulanpuistossa on tapahtunut öljyvahinko, joka ilmeisesti aiheuttaa vakavaa tuhoa ainakin Maunulanpurossa kuteville taimenille ja vesilinnuille. Vesistön puhdistaminen kestää jopa viikkoja. Syyllinen on läheisellä teollisuusalueella öljyä viemäriin kaatanut henkilö, jota poliisi nyt etsii.

Tuho on suuri. On syytä olla järkyttynyt ja loukkaantunut tapahtuneesta. Kuka kehtaa teoillaan tuhota Helsingin korvaamatonta luontoa? Ennen kaikkea kysymys kuuluu, miten on mahdollista, että teollisuusalueelta kulkee putki Keskuspuiston taimenpuroon ja miten se on päässyt vuotamaan? Jokin on mennyt vikaan viemäriverkon suunnittelussa ja ylläpidossa jo paljon aiemmin.

Helsingissä täytyy välittömästi selvittää kaupunkiluontoa uhkaavat riskit. Kaupunkimetsien ja puistojen läpi vedetyt viemärit ja sadevesiojat täytyy laittaa kartalle ja niissä havaitut puutteet on korjattava. Investoiminen kaupunkiluonnon suojaamiseen ihmisten aiheuttamilta tuhoilta on vähintä, mitä kaupunki voi tehdä tässä tilanteessa. Jos kaupunkiluonto halutaan säilyttää, eivät hienot puheet riitä. Tarvitaan toimenpiteitä ja päätöksiä.

Kyse on arvovalinnasta. Laitetaanko kaupungin kehittämisessä etusijalle kasvutavoitteet vai arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden suojelu? Molemmat vaativat samalla tavalla investointeja ja kuluttavat veronmaksajan rahaa. Viimeaikaisista päätöksistä näkee, kumman puolelle Helsingin päättäjien valtaosa asettuu. Yleiskaavaan kirjattu Keskuspuiston ja monen muun luontoalueen rakentaminen sen viimeistään osoitti. Vastuu on kaupungissa valtaa pitävillä Vihreillä ja Kokoomuksella.

Helsingissä täytyy ymmärtää, miten korkeilla panoksilla kaupungin luonnonsuojelussa pelataan. Luontoalueet ovat käymässä täällä niin vähiin, ettei meillä yksinkertaisesti ole varaa menettää niistä palaakaan. Luontoa tarvitsevat eläimet, kasvit ja ihmiset. Tätä totuutta ei voi mikään yleiskaava tai urbanisoituva elämäntapa muuttaa.

]]>
0 http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226305-helsingin-taytyy-nayttaa-luonnonsuojelutahtonsa#comments Helsinki Keskuspuisto Luonnonsuojelu Maunula Thu, 17 Nov 2016 09:42:04 +0000 Sakari Tuomisto http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226305-helsingin-taytyy-nayttaa-luonnonsuojelutahtonsa
Helsingin valtapuolueet halventavat demokratiaa http://anttijsiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224981-helsingin-valtapuolueet-halventavat-demokratiaa <p><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1477362092763?jako=5e527b9e146b5388c0f0c56a2d232e17">Tuoreimpien tietojen </a>mukaan Helsingin suuret puolueet ovat sulkeneet pienet puolueet pois kaupungin budjettineuvotteluista. Näin kokoomus, vihreät ja demarit kostavat sen, etteivät pienet puolueet ole nöyrtyneet isompien pompoteltavaksi paljon kohua herättäneen yleiskaavan käsittelyssä. Esimerkiksi Helsingin Keskusta on <a href="http://www.helsinginkeskusta.fi/fi/ajankohtaista/kannanotot/valtuustolla-oikeus-paattaa-yleiskaavasta/">toistuvasti tuonut esille</a> yleiskaavan sisältöön ja ennen kaikkea valmisteltuun liittyneitä kipukohtia.</p> <p>Keskiviikkona 26.10. valtuuston käsittelyyn tuleva yleiskaava määrittää Helsingin rakentamista ja kehitystä tuleviksi vuosikymmeniksi. Kaavaluonnoksessa esimerkiksi helsinkiläisille tärkeä henkireikä Keskuspuisto halutaan napsia palasiksi. Keskuspuiston ja monien muiden alueiden kohtalo on herättänyt helsinkiläiset vastustamaan monia osia kaavaluonnoksesta.</p> <p>Nyt ilmi tullut suurten puolueiden suhmurointi on silkkaa demokratian halventamista ja tuulahdus menneiden vuosien kuntapäättämisestä. Kokoomus, vihreät ja demarit ovat ottaneet askeleen, josta on vaikea perääntyä.</p> <p>Suurten puolueiden tulisi nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lopettaa kuntalaisille naurettavalta näyttäytyvä kiukuttelu. Helsinkiä pitää rakentaa yhteispelillä, eikä kostomielellä.</p> <p>Sinipunan ja betonivihreiden touhu ei saa kiitosta. Ensi kevään kuntavaaleissa helsinkiläisillä on mahdollisuus valita itsensä näköiset päättäjät. Tuota tilaisuutta ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuoreimpien tietojen mukaan Helsingin suuret puolueet ovat sulkeneet pienet puolueet pois kaupungin budjettineuvotteluista. Näin kokoomus, vihreät ja demarit kostavat sen, etteivät pienet puolueet ole nöyrtyneet isompien pompoteltavaksi paljon kohua herättäneen yleiskaavan käsittelyssä. Esimerkiksi Helsingin Keskusta on toistuvasti tuonut esille yleiskaavan sisältöön ja ennen kaikkea valmisteltuun liittyneitä kipukohtia.

Keskiviikkona 26.10. valtuuston käsittelyyn tuleva yleiskaava määrittää Helsingin rakentamista ja kehitystä tuleviksi vuosikymmeniksi. Kaavaluonnoksessa esimerkiksi helsinkiläisille tärkeä henkireikä Keskuspuisto halutaan napsia palasiksi. Keskuspuiston ja monien muiden alueiden kohtalo on herättänyt helsinkiläiset vastustamaan monia osia kaavaluonnoksesta.

Nyt ilmi tullut suurten puolueiden suhmurointi on silkkaa demokratian halventamista ja tuulahdus menneiden vuosien kuntapäättämisestä. Kokoomus, vihreät ja demarit ovat ottaneet askeleen, josta on vaikea perääntyä.

Suurten puolueiden tulisi nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lopettaa kuntalaisille naurettavalta näyttäytyvä kiukuttelu. Helsinkiä pitää rakentaa yhteispelillä, eikä kostomielellä.

Sinipunan ja betonivihreiden touhu ei saa kiitosta. Ensi kevään kuntavaaleissa helsinkiläisillä on mahdollisuus valita itsensä näköiset päättäjät. Tuota tilaisuutta ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä.

]]>
0 http://anttijsiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224981-helsingin-valtapuolueet-halventavat-demokratiaa#comments Helsinki Keskuspuisto Keskusta Malmi Yleiskaava Tue, 25 Oct 2016 10:53:33 +0000 Antti Siika-aho http://anttijsiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224981-helsingin-valtapuolueet-halventavat-demokratiaa
Keskuspuistossa haukutaan väärää puuta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224948-keskuspuistossa-haukutaan-vaaraa-puuta <p>Yle kertoo tänään, että <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9245597">Anttilan rauniot vain jäävuoren huippu &ndash; tyhjää liiketilaa Helsingin seudulla jo kolmen olympiastadionin verran</a>, eli 145 000 neliömetriä. Tämäkin on vain, noh, jäävuoren huippu, sillä kaiken kaikkiaan <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/miljoona-neliota-on-tyhjillaan-ja-taitaa-pysyakin-yle-virkamiehet-happamina-asunnoiksi-muuttamiselle-3365485">pääkaupunkiseudulla on noin miljoona neliötä tyhjää liiketilaa</a> (TS 27.5.2015).</p><p>Helsinkiläiset asuvat <a href="http://yle.fi/uutiset/3-7802619">keskimäärin 34,2 neliössä</a> (Yle 19.2.2015), eli tyhjillään oleviin neliöhin asuttaisi noin 29 000 helsinkiläistä, ilman että yhdenkään heistä tarvisisi edes asua Anttilan vanhoissa tiloissa. <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8354918">Tämä on noin kolme kertaa enemmän</a> (Yle 6.10.2015) kuin Keskuspuistosta mahdollisesti <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9123467">juustohöylättävälle noin 50 hehtaarille on tarkoitus asuttaa</a>. (Yle 27.8.2016)</p><p>Tyhjien liiketilojen muuttaminen asumiskäyttöön ei kuitenkaan käy, koska <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/miljoona-neliota-on-tyhjillaan-ja-taitaa-pysyakin-yle-virkamiehet-happamina-asunnoiksi-muuttamiselle-3365485">virkamiehet ovat happamina niiden asunnoiksi muuttamiselle</a>:</p><p>&quot;&quot;Kun kaupunki kasvaa, niin tarvitaan tilaa työn teolle, ei voida vain asua&quot;, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Siv Nordström sanoo.</p><p>Liiketiloja on tällä hetkellä tyhjillään jopa miljoona neliömetriä Helsingissä tai ainakin pääkaupunkiseudun kattavalla alueella. &quot;Talouden piristyessä myös liiketilojen kysyntä taas vilkastuu&quot;, Nordström sanoo&quot;&quot;</p><p>Hallituksemme ajatteli vuonna 2009 samoin, että mitään ei tarvitse tehdä, kunhan vaan odotellaan että tämä talouskriisi menee ohi. Virkamiehella ja ministerillä on varaa vartoa, ystävän sohvalla nukkuville tulee lopulta riitaa, ja asunnottomien talvi on kylmä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ajan Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtajana rakennusten käyttötarkoitusmuutoksia ilmoitusasioiksi lupamenettelyn sijaan, näin saamme tyhjät kiinteistöt hyötykäyttöön ja nopeasti. Tämän lisäksi rakennusoikeuksia jo rakennetuille tonteille pitäisi lisätä merkittävästi - tämä mahdollistaa ylöspäin rakentamisen kun rakennus lopulta puretaan.</p><p>Jos sinulla on ideoita miten tehdä Helsingistä parempi kaupunki, tervetuloa ehdokkaaksi: <a href="https://jasen.liberaalipuolue.fi/ehdokkaaksi/" title="https://jasen.liberaalipuolue.fi/ehdokkaaksi/">https://jasen.liberaalipuolue.fi/ehdokkaaksi/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle kertoo tänään, että Anttilan rauniot vain jäävuoren huippu – tyhjää liiketilaa Helsingin seudulla jo kolmen olympiastadionin verran, eli 145 000 neliömetriä. Tämäkin on vain, noh, jäävuoren huippu, sillä kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudulla on noin miljoona neliötä tyhjää liiketilaa (TS 27.5.2015).

Helsinkiläiset asuvat keskimäärin 34,2 neliössä (Yle 19.2.2015), eli tyhjillään oleviin neliöhin asuttaisi noin 29 000 helsinkiläistä, ilman että yhdenkään heistä tarvisisi edes asua Anttilan vanhoissa tiloissa. Tämä on noin kolme kertaa enemmän (Yle 6.10.2015) kuin Keskuspuistosta mahdollisesti juustohöylättävälle noin 50 hehtaarille on tarkoitus asuttaa. (Yle 27.8.2016)

Tyhjien liiketilojen muuttaminen asumiskäyttöön ei kuitenkaan käy, koska virkamiehet ovat happamina niiden asunnoiksi muuttamiselle:

""Kun kaupunki kasvaa, niin tarvitaan tilaa työn teolle, ei voida vain asua", Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Siv Nordström sanoo.

Liiketiloja on tällä hetkellä tyhjillään jopa miljoona neliömetriä Helsingissä tai ainakin pääkaupunkiseudun kattavalla alueella. "Talouden piristyessä myös liiketilojen kysyntä taas vilkastuu", Nordström sanoo""

Hallituksemme ajatteli vuonna 2009 samoin, että mitään ei tarvitse tehdä, kunhan vaan odotellaan että tämä talouskriisi menee ohi. Virkamiehella ja ministerillä on varaa vartoa, ystävän sohvalla nukkuville tulee lopulta riitaa, ja asunnottomien talvi on kylmä.

 

Ajan Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtajana rakennusten käyttötarkoitusmuutoksia ilmoitusasioiksi lupamenettelyn sijaan, näin saamme tyhjät kiinteistöt hyötykäyttöön ja nopeasti. Tämän lisäksi rakennusoikeuksia jo rakennetuille tonteille pitäisi lisätä merkittävästi - tämä mahdollistaa ylöspäin rakentamisen kun rakennus lopulta puretaan.

Jos sinulla on ideoita miten tehdä Helsingistä parempi kaupunki, tervetuloa ehdokkaaksi: https://jasen.liberaalipuolue.fi/ehdokkaaksi/

]]>
1 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224948-keskuspuistossa-haukutaan-vaaraa-puuta#comments Byrokratian purku Kaavoitus Keskuspuisto Yleiskaava Mon, 24 Oct 2016 17:03:42 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224948-keskuspuistossa-haukutaan-vaaraa-puuta
Yleiskaava ja Keskuspuisto http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224936-yleiskaava-ja-keskuspuisto <p>Viime viikon maanantaina kaupunginhallitus lähetti neljä vuotta valmistellun yleiskaavan kohti valtuustoa, joka puolestaan päättää asiasta 26.10.</p><p>Kaupunginhallituksen käsittelyssä päätökseen lisättiin vielä jatkosuunnittelu koskeva ohje:</p><p><em>&quot;Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.</em></p><p><em>Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.&quot;</em></p><p>Mitä tämä tarkoittaa ja miksi? Kelataanpa koko prosessia vähän kauempaa.</p><p>Yleiskaavatyö aloitettiin visiolla. Pohdittiin miten kaupunkimme kehittyy, paljonko uusia asukkaita tulee ja mihin uudet he asettuvat ja miten he liikkuvat.</p><p>Liikenne-ennusteet näyttivät selvästi että jos kaupungin kasvu perustuu nykyiseen tapaan yksityisautoilulle, on tuloksena täysin jumissa oleva liikenneverkko. Kukaan ei liiku kätevästi mihinkään. Aikaa ja rahaa kuluu hukkaan, melua ja saasteita syntyy suotta. Ja mikään raha ei riitä &rdquo;tarvittaviin&rdquo; moottoriteiden leventämisiin ja tunnelointeihin.</p><p>Siksi yleiskaavan ytimessä onkin raideliikenteeseen &ndash; pikaratikoihin, metroon ja lähijuniin perustuva&nbsp;<strong>julkisen liikenteen runkoverkko</strong>.</p><p><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/www_hel_fi_hel2_ksv_Liitteet_2016_kaava_Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614_pdf.jpg"><img alt="Pikaratikat sinisellä" height="612" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/www_hel_fi_hel2_ksv_Liitteet_2016_kaava_Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614_pdf.jpg" width="812" /></a></p><p>Pikaratikat sinisellä</p><p>Samalla tiivistyvästä kaupungista tonttimaata etsittäessä havaittiin että moottoriteiden melualueet olisivat varsin hyvää rakennusmaata, jos vaan moottoritie muutettaisiin kaduksi, bulevardiksi, jolla pikaratikkakin sitten kulkisi näppärästi. Kokonaisuudessaan kaupunkibulevardien varsilta löytyi tilaa 80 000 asukkaalle. Se ei ole ihan vähän.</p><p>Kaupunkibulevardit ja pikaraitiotieverkosto tarjoavat tehokkaan ja ympäristöystävälliseen ratkaisun Helsingin asumiseen ja liikkumiseen. Julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus alueen liikenteestä nousisi selvästi. Moottoriteitä pistettäisiin muutama kilometri pakettiin ja samalla saataisiin asuntoja kymmenille tuhansille uusille helsinkiläisille. Joensuun verran väkeä.</p><p>Periaatteen tasolla ratkaisua voisi ajatella kaikkien ympäristön tilasta huolestuneiden kannattavan. Periaatteellisesta tasosta pitää sitten vaan ennemmin tai myöhemmin siirtyä käytännön toteutukseen. Päätöksiin. Ja ainakin yksi ongelmakohta on löytynyt: Keskuspuisto. Hämeenlinnan bulevardi, joka jatkaisi luontevasti Mannerheimintietä pohjoiseen rajautuu itälaidaltaan Keskuspuistoon, joka on syystäkin helsinkiläisten arvostama virkistysalue.</p><p>Jos yleiskaavasta poistetaan kaikki rakentaminen bulevardin itälaidalta, eli Keskuspuistosta, se on palautettava. Muuten riski sille että koko yleiskaava kaatuu hallinto-oikeudessa on liian kova. Ja palautuksen yhteydessä on toisaalta myös viivästymisen riski, jolloin&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/hannuoskala/posts/594909347376842">kaavavarantomme uhkaa ehtyä kokonaan</a>. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä että rakentaminen Helsingissä pysähtyisi. Ovatko palauttajat todella valmiita ottamaan tämän riskin? Vasemmistoliiton esitys, jossa valtuusto tuosta vaan poistaa kaiken rakentamisen Keskuspuistosta ei ole vastuullinen. He eivät todennäköisesti sitä edes kehtaisi esittää, jolleivat tietäisi läpimenon mahdollisuuksien olevan vähäiset.</p><p><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/Helsingin_uusi_yleiskaava_kh.jpg"><img alt="Ilman yleiskaavavarantoa ei voida tehdä asemakaavoja, ilman asemakaavoja ei rakenneta." height="480" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/Helsingin_uusi_yleiskaava_kh.jpg" width="674" /></a></p><p>Ilman yleiskaavavarantoa ei voida tehdä asemakaavoja, ilman asemakaavoja ei rakenneta.</p><p>Eikä bulevardia kannata ylipäätään toteuttaa, jollei sen molemmille laidoille rakenneta kaupunkia. Bulevardin hyödyt jäävät saamatta. Ne hyödyt, joilla se pikaratikka voidaan perustella.</p><p>Hämeenlinnan bulevardin pikaratikan poistaminen puolestaan rampauttaa koko kaupungin kattavan raideliikenteen runkoverkoston. Joka sitten puolestaan rampauttaa koko yleiskaavan, koska sen&nbsp;<strong>visio</strong>&nbsp;lähtee liikkeelle tästä ydinajatuksesta.&nbsp;<strong>Tämän vuoksi muutaman pikselin poisto Keskuspuistosta todellakin uhkaa koko yleiskaavaa</strong>.</p><p>Ja yleiskaavan palautuminen valmisteluun&nbsp;<strong>ei</strong>&nbsp;tarkoita sitä että valmistelusta pullahtaa muutaman vuoden kuluttua&nbsp;<em>&rdquo;unelmien yleiskaava&rdquo;</em>, jossa kaikki hyvä ja kaunis on säilytetty ja vain &rdquo;ikävät&rdquo; asiat poistettu. Ei. On täysin mahdollista että palautuksen myötä syntyvä kaava rakentaisi vielä enemmän viheralueille ja jättäisi esim. pikaraitiotieverkoston toteuttamatta. Kannattaa pitää mielessä että bulevardeja vastustetaan paitsi halusta suojella luontoa, myös palavasta halusta suojella moottoriteitä.</p><p><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/hameenlinnan_motari.jpg"><img alt="Yleiskaavan kaataminen tarkoittaa moottoritien suojelua." height="303" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/hameenlinnan_motari.jpg" width="816" /></a></p><p>Yleiskaavan kaataminen tarkoittaa moottoritien suojelua.</p><p>Mitä rakentaminen Keskuspuistoon sitten voisi tarkoittaa? Muutamia hyviä esimerkkejä on jo olemassa.&nbsp;<a href="http://www.yleiskaava.fi/2016/vistra-ii-kehittaa-viheralueista-entista-saavutettavampia-vetovoimaisempia/">VISTRA II:n</a>, Helsingin viheraluestrategian, liitteestä löytyy seuraava hahmotelma:</p><p><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/www_yleiskaava_fi_wp-content_uploads_2016_08_VISTRA_II_luonnos_pdf1.jpg"><img alt="Vistra Vaihtoehto 3" height="626" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/www_yleiskaava_fi_wp-content_uploads_2016_08_VISTRA_II_luonnos_pdf1.jpg" width="567" /></a></p><p>Vistra Vaihtoehto 3</p><p><a href="http://www.urbanhelsinki.fi/project/keskuspuisto-ja-mannerheimin-bulevardi/">Urban Helsinki</a>&nbsp;puolestaan esitti seuraavaa:</p><p><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/Urban_helsinki_mannerheimin_bulevardi.jpg"><img alt="Tässä suunnitelmassa koko bulevardi siirtyi länteen ja uusi rakentaminen Keskuspuistoon todella vähäistä." height="992" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/Urban_helsinki_mannerheimin_bulevardi.jpg" width="701" /></a></p><p>Tässä suunnitelmassa koko bulevardi siirtyi länteen ja uusi rakentaminen Keskuspuistoon todella vähäistä.</p><p>Näissä molemmissa keskuspuisto säilyy metsäisenä. Se se säilyy yhtenäisenä. Se on yhä Keskuspuisto.</p><p>Mitä näiden esitysten rakentamisen alle sitten jää? Minun on vaikea pitää moottoritien melualuetta, jossa vielä 80-luvulla oli peltoa, ikuisena ja koskemattomana. Se ei ole Keskuspuiston arvokkainta osaa. Keskuspuiston arvo on ylipäätään enemmän ekologisena käytävänä ja virkistysmetsänä. Nämä arvot taataan tulevassa asemakaavoituksessa.</p><p><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/keskuspuiston_ikimetsa.jpg"><img alt="Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän varressa eri vuosikymmenillä. Ikimetsää se ei ole. Kaavoittajan pikselit ovat kohdissa, joissa metsä on varsin nuorta." height="459" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/keskuspuiston_ikimetsa.jpg" width="619" /></a></p><p>Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän varressa eri vuosikymmenillä. Ikimetsää se ei ole. Kaavoittajan pikselit ovat kohdissa, joissa metsä on varsin nuorta.</p><p>Sen lisäksi bulevardin rakennukset toimivat myös meluesteenä. Kaupunkibulevardin suojaama Keskuspuisto olisi hiljaisempi ja miellyttävämpi kuin nykyinen. Olen itse käyttänyt esimerkkinä Puu-Vallilaa, jossa kivitalot suojaavat puutaloalueen asukkaita.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/bulevardi_puuvallila.jpg"><img alt="Kivitalot suojaavat Puu-Vallilaa liikenteen melulta. Hämeenlinnan väylän mökä tunkeutuu syvälle metsään." height="335" src="http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2016/10/bulevardi_puuvallila.jpg" width="731" /></a></p><p>Kivitalot suojaavat Puu-Vallilaa liikenteen melulta. Hämeenlinnan väylän melu tunkeutuu syvälle metsään.</p><p>Yleiskaavan vastustajien toimesta on puhuttu mm. Keskuspuiston&nbsp;<em>&rdquo;gryndaamisesta&rdquo;</em>&nbsp;tai&nbsp;<em>&rdquo;viipaloinnista&rdquo;</em>. Ja ettei luonto- ja maisema-arvoja arvostettaisi. Täysin kohtuutonta retoriikkaa, jos katsotaan sitä mitä todellisuudessa kaavaillaan ja johon kaupunginhallituksen kirjaus ohjaa.</p><p>Loppujen lopuksi koko keskustelu tiivistyykin kysymykseksi Keskuspuiston koskemattomuudesta. Keskuspuisto kun on enemmän kuin puisto &ndash; se on lähivirkistysalueiden suojelemisen&nbsp;<strong>symboli</strong>. Saako sinne rakentaa yhtään mitään koskaan vai ei? Jos on sitä mieltä että ei koskaan, ei mihinkään, ei millään reunaehdoilla, ei neliömetriäkään, on keskustelua on turha jatkaa koska kompromissia ei ole olemassa. Sitten pitää vaan äänestää römpsäyttää ja savun hälvettyä tarkastetaan vahingot.</p><p>Jos kyse olisi vain Keskuspuiston kaavoittamisesta, voi olla että itsekin vastustaisin rakentamista. Onhan maata muuallakin. Mutta kun kyse ei ole vain Keskuspuistosta, vaan koko kaupungin kattavasta yleiskaavasta; kaupunkibulevardiden ja joukkoliikenteen runkoverkon kokonaisuudesta.</p><p>Ja kokonaisuuden tasolla toisessa vaakakupissa on uskomattoman paljon hyvää, oikeastaan vallankumouksellista: eheytyvä kaupunkirakenne, bulevardit, ilmastonmuutoksen torjunta, asumisen hinnan nousun hillintä, raideliikenteen runkoverkosto, pyöräilyverkosto, 500 hehtaaria suojeltua luontoa ja jopa melun väheneminen jäljelle jäävästä Keskuspuistosta. Tämä on kaikkien aikojen vihrein yleiskaava. 50-lukulaisen autokaupungin suunnittelu loppuu vihdoin. Tätä Vihreä liike on Helsingissä ajanut vuosikymmeniä.</p><p>Edut voittavat haitat. Kyse on isosta kuvasta. Olisi sulaa hulluutta kaataa tämä kokonaisuus vain muutaman ongelmallisen hehtaarin vuoksi, joiden kohdalta kuva tarkentuu jatkovalmistelussa.</p><p>Siksi Keskuspuistoon voidaan rakentaa. Siksi Yleiskaava 2016 tulee hyväksyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikon maanantaina kaupunginhallitus lähetti neljä vuotta valmistellun yleiskaavan kohti valtuustoa, joka puolestaan päättää asiasta 26.10.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä päätökseen lisättiin vielä jatkosuunnittelu koskeva ohje:

"Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.

Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon."

Mitä tämä tarkoittaa ja miksi? Kelataanpa koko prosessia vähän kauempaa.

Yleiskaavatyö aloitettiin visiolla. Pohdittiin miten kaupunkimme kehittyy, paljonko uusia asukkaita tulee ja mihin uudet he asettuvat ja miten he liikkuvat.

Liikenne-ennusteet näyttivät selvästi että jos kaupungin kasvu perustuu nykyiseen tapaan yksityisautoilulle, on tuloksena täysin jumissa oleva liikenneverkko. Kukaan ei liiku kätevästi mihinkään. Aikaa ja rahaa kuluu hukkaan, melua ja saasteita syntyy suotta. Ja mikään raha ei riitä ”tarvittaviin” moottoriteiden leventämisiin ja tunnelointeihin.

Siksi yleiskaavan ytimessä onkin raideliikenteeseen – pikaratikoihin, metroon ja lähijuniin perustuva julkisen liikenteen runkoverkko.

Pikaratikat sinisellä

Pikaratikat sinisellä

Samalla tiivistyvästä kaupungista tonttimaata etsittäessä havaittiin että moottoriteiden melualueet olisivat varsin hyvää rakennusmaata, jos vaan moottoritie muutettaisiin kaduksi, bulevardiksi, jolla pikaratikkakin sitten kulkisi näppärästi. Kokonaisuudessaan kaupunkibulevardien varsilta löytyi tilaa 80 000 asukkaalle. Se ei ole ihan vähän.

Kaupunkibulevardit ja pikaraitiotieverkosto tarjoavat tehokkaan ja ympäristöystävälliseen ratkaisun Helsingin asumiseen ja liikkumiseen. Julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus alueen liikenteestä nousisi selvästi. Moottoriteitä pistettäisiin muutama kilometri pakettiin ja samalla saataisiin asuntoja kymmenille tuhansille uusille helsinkiläisille. Joensuun verran väkeä.

Periaatteen tasolla ratkaisua voisi ajatella kaikkien ympäristön tilasta huolestuneiden kannattavan. Periaatteellisesta tasosta pitää sitten vaan ennemmin tai myöhemmin siirtyä käytännön toteutukseen. Päätöksiin. Ja ainakin yksi ongelmakohta on löytynyt: Keskuspuisto. Hämeenlinnan bulevardi, joka jatkaisi luontevasti Mannerheimintietä pohjoiseen rajautuu itälaidaltaan Keskuspuistoon, joka on syystäkin helsinkiläisten arvostama virkistysalue.

Jos yleiskaavasta poistetaan kaikki rakentaminen bulevardin itälaidalta, eli Keskuspuistosta, se on palautettava. Muuten riski sille että koko yleiskaava kaatuu hallinto-oikeudessa on liian kova. Ja palautuksen yhteydessä on toisaalta myös viivästymisen riski, jolloin kaavavarantomme uhkaa ehtyä kokonaan. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä että rakentaminen Helsingissä pysähtyisi. Ovatko palauttajat todella valmiita ottamaan tämän riskin? Vasemmistoliiton esitys, jossa valtuusto tuosta vaan poistaa kaiken rakentamisen Keskuspuistosta ei ole vastuullinen. He eivät todennäköisesti sitä edes kehtaisi esittää, jolleivat tietäisi läpimenon mahdollisuuksien olevan vähäiset.

Ilman yleiskaavavarantoa ei voida tehdä asemakaavoja, ilman asemakaavoja ei rakenneta.

Ilman yleiskaavavarantoa ei voida tehdä asemakaavoja, ilman asemakaavoja ei rakenneta.

Eikä bulevardia kannata ylipäätään toteuttaa, jollei sen molemmille laidoille rakenneta kaupunkia. Bulevardin hyödyt jäävät saamatta. Ne hyödyt, joilla se pikaratikka voidaan perustella.

Hämeenlinnan bulevardin pikaratikan poistaminen puolestaan rampauttaa koko kaupungin kattavan raideliikenteen runkoverkoston. Joka sitten puolestaan rampauttaa koko yleiskaavan, koska sen visio lähtee liikkeelle tästä ydinajatuksesta. Tämän vuoksi muutaman pikselin poisto Keskuspuistosta todellakin uhkaa koko yleiskaavaa.

Ja yleiskaavan palautuminen valmisteluun ei tarkoita sitä että valmistelusta pullahtaa muutaman vuoden kuluttua ”unelmien yleiskaava”, jossa kaikki hyvä ja kaunis on säilytetty ja vain ”ikävät” asiat poistettu. Ei. On täysin mahdollista että palautuksen myötä syntyvä kaava rakentaisi vielä enemmän viheralueille ja jättäisi esim. pikaraitiotieverkoston toteuttamatta. Kannattaa pitää mielessä että bulevardeja vastustetaan paitsi halusta suojella luontoa, myös palavasta halusta suojella moottoriteitä.

Yleiskaavan kaataminen tarkoittaa moottoritien suojelua.

Yleiskaavan kaataminen tarkoittaa moottoritien suojelua.

Mitä rakentaminen Keskuspuistoon sitten voisi tarkoittaa? Muutamia hyviä esimerkkejä on jo olemassa. VISTRA II:n, Helsingin viheraluestrategian, liitteestä löytyy seuraava hahmotelma:

Vistra Vaihtoehto 3

Vistra Vaihtoehto 3

Urban Helsinki puolestaan esitti seuraavaa:

Tässä suunnitelmassa koko bulevardi siirtyi länteen ja uusi rakentaminen Keskuspuistoon todella vähäistä.

Tässä suunnitelmassa koko bulevardi siirtyi länteen ja uusi rakentaminen Keskuspuistoon todella vähäistä.

Näissä molemmissa keskuspuisto säilyy metsäisenä. Se se säilyy yhtenäisenä. Se on yhä Keskuspuisto.

Mitä näiden esitysten rakentamisen alle sitten jää? Minun on vaikea pitää moottoritien melualuetta, jossa vielä 80-luvulla oli peltoa, ikuisena ja koskemattomana. Se ei ole Keskuspuiston arvokkainta osaa. Keskuspuiston arvo on ylipäätään enemmän ekologisena käytävänä ja virkistysmetsänä. Nämä arvot taataan tulevassa asemakaavoituksessa.

Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän varressa eri vuosikymmenillä. Ikimetsää se ei ole. Kaavoittajan pikselit ovat kohdissa, joissa metsä on varsin nuorta.

Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän varressa eri vuosikymmenillä. Ikimetsää se ei ole. Kaavoittajan pikselit ovat kohdissa, joissa metsä on varsin nuorta.

Sen lisäksi bulevardin rakennukset toimivat myös meluesteenä. Kaupunkibulevardin suojaama Keskuspuisto olisi hiljaisempi ja miellyttävämpi kuin nykyinen. Olen itse käyttänyt esimerkkinä Puu-Vallilaa, jossa kivitalot suojaavat puutaloalueen asukkaita.

 

Kivitalot suojaavat Puu-Vallilaa liikenteen melulta. Hämeenlinnan väylän mökä tunkeutuu syvälle metsään.

Kivitalot suojaavat Puu-Vallilaa liikenteen melulta. Hämeenlinnan väylän melu tunkeutuu syvälle metsään.

Yleiskaavan vastustajien toimesta on puhuttu mm. Keskuspuiston ”gryndaamisesta” tai ”viipaloinnista”. Ja ettei luonto- ja maisema-arvoja arvostettaisi. Täysin kohtuutonta retoriikkaa, jos katsotaan sitä mitä todellisuudessa kaavaillaan ja johon kaupunginhallituksen kirjaus ohjaa.

Loppujen lopuksi koko keskustelu tiivistyykin kysymykseksi Keskuspuiston koskemattomuudesta. Keskuspuisto kun on enemmän kuin puisto – se on lähivirkistysalueiden suojelemisen symboli. Saako sinne rakentaa yhtään mitään koskaan vai ei? Jos on sitä mieltä että ei koskaan, ei mihinkään, ei millään reunaehdoilla, ei neliömetriäkään, on keskustelua on turha jatkaa koska kompromissia ei ole olemassa. Sitten pitää vaan äänestää römpsäyttää ja savun hälvettyä tarkastetaan vahingot.

Jos kyse olisi vain Keskuspuiston kaavoittamisesta, voi olla että itsekin vastustaisin rakentamista. Onhan maata muuallakin. Mutta kun kyse ei ole vain Keskuspuistosta, vaan koko kaupungin kattavasta yleiskaavasta; kaupunkibulevardiden ja joukkoliikenteen runkoverkon kokonaisuudesta.

Ja kokonaisuuden tasolla toisessa vaakakupissa on uskomattoman paljon hyvää, oikeastaan vallankumouksellista: eheytyvä kaupunkirakenne, bulevardit, ilmastonmuutoksen torjunta, asumisen hinnan nousun hillintä, raideliikenteen runkoverkosto, pyöräilyverkosto, 500 hehtaaria suojeltua luontoa ja jopa melun väheneminen jäljelle jäävästä Keskuspuistosta. Tämä on kaikkien aikojen vihrein yleiskaava. 50-lukulaisen autokaupungin suunnittelu loppuu vihdoin. Tätä Vihreä liike on Helsingissä ajanut vuosikymmeniä.

Edut voittavat haitat. Kyse on isosta kuvasta. Olisi sulaa hulluutta kaataa tämä kokonaisuus vain muutaman ongelmallisen hehtaarin vuoksi, joiden kohdalta kuva tarkentuu jatkovalmistelussa.

Siksi Keskuspuistoon voidaan rakentaa. Siksi Yleiskaava 2016 tulee hyväksyä.

]]>
4 http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224936-yleiskaava-ja-keskuspuisto#comments Helsinki Keskuspuisto Yleiskaava Mon, 24 Oct 2016 14:32:17 +0000 Hannu Oskala http://hannuoskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224936-yleiskaava-ja-keskuspuisto
Yleiskaava vs. Keskuspuisto? http://joonahaavisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224110-yleiskaava-vs-keskuspuisto <p>Helsingin kaupunginhallitus käsittelee pian paljon keskustelua herättänyttä uutta yleiskaavaa, erityisesti Keskuspuistoa koskevista suunnitelmista on kiistelty. Yleiskaavaan on merkitty rakentamista tiettyihin alueisiin Keskuspuiston reunoilla, kaiken kaikkiaan Keskuspuistosta lohkaistaisiin <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9123467">4-5 prosenttia asunto- ja toimitilarakentamiselle</a>.</p><p>Tähän ei tule suhtautua vähätellen, Keskuspuisto on tärkeä helsinkiläisen luonnon monimuotoisuudelle. Pidän puistoa suuressa arvossa. Minusta kaavoituksen painopiste tulisi suunnata tiiviimpään ja korkeampaan kaupunkirakentamiseen.</p><p>Esimerkiksi <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1473311691849?jako=9f8abd0db62bab185d98ebc03d461a82">Pirkkolan kohdalla keskuspuisto on jo varsin kapea</a>, sinne on aikoinaan rakennettu urheilupuisto ja välimatka moottoritiehen on lyhyt. Tulevien päättäjien on arvioitava voiko sitä kaventaa entisestään ja toisaalta miten huomioidaan alueelle kaavaillut Raide-Jokerin pysäkit ja rakentaminen niiden läheisyyteen sekä Hämeenlinnanväylälle suunniteltua kaupunkibulevardia.</p><p>Pitäisikö yleiskaava sitten kaataa Keskuspuistoa koskevien merkintöjen vuoksi? Mielestäni ei.</p><p>Yleiskaavassa on nimittäin kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on otettu tosissaan. Mukana on myös raideliikenteen uudet linjastot, kuten Raide-Jokeri ja tietysti monet uudet asuinalueet sen varrella. Samalla tavalla suunnitelmat kaupunkibulevardeista mahdollistaa uusien asuntojen rakentamista. Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa on satoja tuhansia uusia asukkaita ja työpaikkoja.</p><p>Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleisen tason suunnitelma. Olennaista on kiinnittää huomio yleiskaavan ruutumerkintöihin, erivärisiin <a href="http://www.yleiskaava.fi/2016/keskuspuiston-tulevat-rajat-maaritellaan-asemakaavoituksella/">100 x 100 metrin ruutuihin</a>, jotka kuvaavat maankäytön pääasiallista käyttötarkoitusta. Asuntovaltaiseksi merkitty ruutu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko ruudun alue rakennetaan täyteen rakennuksia. Näiden ruutujen sisällä voi olla aina myös viheralueita.</p><p>Toinen olennainen huomio, pelkästään yleiskaavan mukaan ei vielä rakenneta yhtäkään asuntoa eikä tuhota merkittäviä luontokohteita. Tarkempaan suunnitteluun &nbsp;tarvitaan alueiden asemakaavat, siinä vaiheessa päätetään yleiskaavan ruudukoiden yksityiskohdat. Asemakaavat hyväksyy kaupunkisuunnittelusta vastaava lautakunta ja kaupunginvaltuusto, eli vaikuttamismahdollisuuksia on vielä. Asemakaavavaiheisiin päästään yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, eli nykyisten suunnitelmien mukaan seuraavalla valtuustokaudella ja varmasti myös sitä seuraavilla.</p><p>Nykyisen valtuustokauden alkaessa vuonna 2012 oli jo tiedossa, että kauden yksi &nbsp;merkittävimpiä päätöksiä tulisi olemaan uusi yleiskaava. Jos yleiskaava kaatuisi nyt, keskustelu ja päätös siirtyisi seuraavalle valtuustolle, eli ainakin 2-3 vuodella. Kaavan palauttaminen valmisteluun voisi hyvin tarkoittaa myös selvästi nykyistä ehdotusta huonompaa yleiskaavaa, esimerkiksi tiivistämisen sekä toisaalta ympäristön ja kaupungin kestävän kehityksen näkökulmasta. Vitkuttelu hidastaisi asuntorakentamisen tahtia pahimmillaan usealla vuodella, sillä vanhan yleiskaavassa rakentamiseen osoitettu maa alkaa olla loppu. Tästä varmasti seuraisi asumisen hinnan nousua.</p><p>Keskuspuiston tulevaisuus ei olisi siis tällä yleiskaavapäätöksellä tuomittu, tulevalla kaudella päästään vielä vähentämään tuota tarvetta lohkoa Keskuspuiston alueita. Jatkossakin tarvitaan aktiivista vaikuttamista ja keskustelua Keskuspuiston säilymisestä terveenä ja monimuotoisena.</p><p>&nbsp;</p><p>Joona Haavisto<br />Kuntavaaliehdokas (Kokoomus)<br />Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginhallitus käsittelee pian paljon keskustelua herättänyttä uutta yleiskaavaa, erityisesti Keskuspuistoa koskevista suunnitelmista on kiistelty. Yleiskaavaan on merkitty rakentamista tiettyihin alueisiin Keskuspuiston reunoilla, kaiken kaikkiaan Keskuspuistosta lohkaistaisiin 4-5 prosenttia asunto- ja toimitilarakentamiselle.

Tähän ei tule suhtautua vähätellen, Keskuspuisto on tärkeä helsinkiläisen luonnon monimuotoisuudelle. Pidän puistoa suuressa arvossa. Minusta kaavoituksen painopiste tulisi suunnata tiiviimpään ja korkeampaan kaupunkirakentamiseen.

Esimerkiksi Pirkkolan kohdalla keskuspuisto on jo varsin kapea, sinne on aikoinaan rakennettu urheilupuisto ja välimatka moottoritiehen on lyhyt. Tulevien päättäjien on arvioitava voiko sitä kaventaa entisestään ja toisaalta miten huomioidaan alueelle kaavaillut Raide-Jokerin pysäkit ja rakentaminen niiden läheisyyteen sekä Hämeenlinnanväylälle suunniteltua kaupunkibulevardia.

Pitäisikö yleiskaava sitten kaataa Keskuspuistoa koskevien merkintöjen vuoksi? Mielestäni ei.

Yleiskaavassa on nimittäin kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on otettu tosissaan. Mukana on myös raideliikenteen uudet linjastot, kuten Raide-Jokeri ja tietysti monet uudet asuinalueet sen varrella. Samalla tavalla suunnitelmat kaupunkibulevardeista mahdollistaa uusien asuntojen rakentamista. Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa on satoja tuhansia uusia asukkaita ja työpaikkoja.

Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleisen tason suunnitelma. Olennaista on kiinnittää huomio yleiskaavan ruutumerkintöihin, erivärisiin 100 x 100 metrin ruutuihin, jotka kuvaavat maankäytön pääasiallista käyttötarkoitusta. Asuntovaltaiseksi merkitty ruutu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko ruudun alue rakennetaan täyteen rakennuksia. Näiden ruutujen sisällä voi olla aina myös viheralueita.

Toinen olennainen huomio, pelkästään yleiskaavan mukaan ei vielä rakenneta yhtäkään asuntoa eikä tuhota merkittäviä luontokohteita. Tarkempaan suunnitteluun  tarvitaan alueiden asemakaavat, siinä vaiheessa päätetään yleiskaavan ruudukoiden yksityiskohdat. Asemakaavat hyväksyy kaupunkisuunnittelusta vastaava lautakunta ja kaupunginvaltuusto, eli vaikuttamismahdollisuuksia on vielä. Asemakaavavaiheisiin päästään yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, eli nykyisten suunnitelmien mukaan seuraavalla valtuustokaudella ja varmasti myös sitä seuraavilla.

Nykyisen valtuustokauden alkaessa vuonna 2012 oli jo tiedossa, että kauden yksi  merkittävimpiä päätöksiä tulisi olemaan uusi yleiskaava. Jos yleiskaava kaatuisi nyt, keskustelu ja päätös siirtyisi seuraavalle valtuustolle, eli ainakin 2-3 vuodella. Kaavan palauttaminen valmisteluun voisi hyvin tarkoittaa myös selvästi nykyistä ehdotusta huonompaa yleiskaavaa, esimerkiksi tiivistämisen sekä toisaalta ympäristön ja kaupungin kestävän kehityksen näkökulmasta. Vitkuttelu hidastaisi asuntorakentamisen tahtia pahimmillaan usealla vuodella, sillä vanhan yleiskaavassa rakentamiseen osoitettu maa alkaa olla loppu. Tästä varmasti seuraisi asumisen hinnan nousua.

Keskuspuiston tulevaisuus ei olisi siis tällä yleiskaavapäätöksellä tuomittu, tulevalla kaudella päästään vielä vähentämään tuota tarvetta lohkoa Keskuspuiston alueita. Jatkossakin tarvitaan aktiivista vaikuttamista ja keskustelua Keskuspuiston säilymisestä terveenä ja monimuotoisena.

 

Joona Haavisto
Kuntavaaliehdokas (Kokoomus)
Helsinki

]]>
3 http://joonahaavisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224110-yleiskaava-vs-keskuspuisto#comments Helsingin yleiskaava Keskuspuisto Kunnallisvaalit 2017 Sun, 09 Oct 2016 07:08:53 +0000 Joona Haavisto http://joonahaavisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224110-yleiskaava-vs-keskuspuisto
Vasemmisto on Helsingin ympäristöpuolue http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223461-vasemmisto-on-helsingin-ymparistopuolue <p>Helsingissä päätetään valtuustokauden lopulla niin Itä-Helsingin luonnontilaisesta saaresta kuin koko Helsingin lähiluonnon tulevaisuudesta. Päätökset Vartiosaaresta ja koko Helsingin yleiskaavasta tehdään vielä tämän vuoden puolella.<br /><br /><strong>Vartiosaari</strong><br /><br />Saaren kohtalon suunta taputeltiin kaupunginsuunnittelulautakunnassa lautakunnan puheenjohtajien toimesta, jossa lautakunnan puheenjohtaja Kokoomuksesta ja varapuheenjohtaja Vihreistä pääsivät yhteisymmärrykseen luonnontilaisen saaren rakentamisesta. Sopu rakentamisesta saatiin osoittamalla saareen sporayhteys. Vihreät kuitenkin jakaantuivat asiassa lautakunnassa loppuun saakka, sillä heidän toinen edustajansa lautakunnassa vastusti Vartiosaaren rakentamista. Vartiosaaren säilyttäminen luonnontilaisena virkistyssaarena sai yhtenäisen kannatuksen ainoastaan Vasemmistosta. Vasemmisto on ainoa ryhmä joka on pysynyt järkähtämättömänä Vartiosaaren suojelun puolella.<br /><br /><strong>Äänestykset aiheesta:</strong></p><p><strong>17.05.2016 (Kaupunginsuunnittelulautakunta)</strong></p><p>Pekka Buttler (vas.): <em>Esitämme että ehdotus Vartiosaaren osayleiskaavaksi hylätään</em>. Kannattaja: Elina Moisio (vihr.)</p><p>Puolesta: Pekka Buttler (vas.) ja Elina Moisio (vihr.)<br />Vastaan: Hennariikka Andersson (kok.), Nuutti Hyttinen (ps.), Jape Lovén (sdp), Jaakko Meretniemi (sdp), Matti Niiranen (kok.), Elina Palmroth-Leino (kok.) ja Osmo Soininvaara (vihr.).</p><p><strong>16.02.2016 (Yleisten töiden lautakunta)</strong></p><p>Henrik Nyholm (allekirjoittanut, vas.) : <em>Vartiosaareen ei tule osoittaa rakentamista, vaan aluetta tulee kehittää virkistyskäytössä. Vartiosaari on erittäin merkityksellinen idän viherverkostolle ja rakentaminen saarelle katkaisee Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan vihersormen. Tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä lisää yhtä lailla myös virkistyskäyttöpaineita, tulee erityisen tarkkaan harkita uusien vielä rakentamattomien alueiden käyttöönottoa.</em></p><p><em>Osayleiskaava on paitsi rakentamisen kannalta ylimitoitettu luonnon kantokyvyn näkökulmasta, myös ajoitettu pieleen. Nykyinen aikataulutus, joka mahdollistaa alueen rakentamisen aloituksen raitiotien sitovan päätöksen jälkeen, johtaa todennäköisesti alueen valmistumiseen ennen raitiotien ulottumista saarelle asti.</em></p><p><em>Mikäli osayleiskaavaluonnoksen mukaiseen asuinrakentamiseen päädytään, tulee rakentamisen aloitus siirtää vähintään ajankohtaan missä raitiotie ulottuu lyhimmillään Yliskylän keskukseen asti. Myös siinä tilanteessa on punnittava hyödyt sijoittaa rakentaminen toteutusjärjestyksessä yleiskaavakauden loppuun säilyttäen Vartiosaari virkistyskäytössä mahdollisimman pitkään.</em> Kannattaja: Pörrö Sahlberg (vihr.)<br /><br />Puolesta:&nbsp;Henrik Nyholm (vas.), Eija Paananen (sdp), Pörrö Sahlberg (vihr.) ja Tuomo Valokainen (sdp).<br />Vastaan:&nbsp;Matti Kopra (ps.), Terhi Koulumies (kok.), Antti Möller (vihr.), Dennis Pasterstein (kok.) ja Mariam Rguibi (kok.)<br /><br /><strong>Yleiskaava</strong><br /><br />Yleiskaavaprosessi on ollut pitkä ja verrattain tylsä viimeisiin metreihin asti. Sillä lukuisat muistutukset ja asukkaiden mielipiteet eivät ole merkittävästi muuttaneet yleiskaavaa. Yleiskaavakartta on saanut pelkästään kosmeettisia muutoksia kuulemiskierrosten aikana. Viimeinen käsittely kaupunginsuunnittelulautakunnassa teki suurimmat muutokset ja tämänkin jälkeen osoitetaan rakentamista usealle virkistys- ja luontoalueelle. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa Keskuspuiston kohtalo sekä Tuomarinkylän metsikkö ja pellot, Herttoniemen metsät, Ramsinniemen kärki, Melkin saari ja Oulunkylän lähiluonto.<br /><br />Kun muut ryhmät olivat tyytyneet lautakuntavaiheen kompromissiin niin <a href="http://helsinki.vasemmisto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/helsingin-vasemmisto-helsingin-vasemmisto-keskuspuisto-sailytettava-nykyisessa-laajuudessaan/">vain Vasemmisto kyseenalaisti tuoreeltaan sovun yleiskaavasta</a>.&nbsp;Tämä on tärkeää jo siksi että ilman poliittista vaihtoehtoa ei ulkopuolisella paineella olisi mitään merkitystä. Vaihtoehdon olemassaolo (Vasemmisto) ja tulevat kuntavaalit (huhtikuu 2017) saanevat muutkin heräämään vielä kaupunginhallitus- ja valtuustovaiheessa yleiskaavan luontovastaisuuteen. Tästä on pieniä merkkejä esimerkiksi <a href="https://www.facebook.com/notes/keskuspuiston-puolesta/tiedote-keskuspuiston-rakentaminen-jakaa-kaupunginvaltuustoa/337818143218448">Keskuspuiston puolesta ryhmän tekemässä kyselyssä valtuutetuille</a>; valtuutetut eivät nimittäin ole uskaltaneet kertoa kantaansa. Tästä asetelmasta voi mikä tahansa muuttua ja mahdollistaa paremman yleiskaavan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingissä päätetään valtuustokauden lopulla niin Itä-Helsingin luonnontilaisesta saaresta kuin koko Helsingin lähiluonnon tulevaisuudesta. Päätökset Vartiosaaresta ja koko Helsingin yleiskaavasta tehdään vielä tämän vuoden puolella.

Vartiosaari

Saaren kohtalon suunta taputeltiin kaupunginsuunnittelulautakunnassa lautakunnan puheenjohtajien toimesta, jossa lautakunnan puheenjohtaja Kokoomuksesta ja varapuheenjohtaja Vihreistä pääsivät yhteisymmärrykseen luonnontilaisen saaren rakentamisesta. Sopu rakentamisesta saatiin osoittamalla saareen sporayhteys. Vihreät kuitenkin jakaantuivat asiassa lautakunnassa loppuun saakka, sillä heidän toinen edustajansa lautakunnassa vastusti Vartiosaaren rakentamista. Vartiosaaren säilyttäminen luonnontilaisena virkistyssaarena sai yhtenäisen kannatuksen ainoastaan Vasemmistosta. Vasemmisto on ainoa ryhmä joka on pysynyt järkähtämättömänä Vartiosaaren suojelun puolella.

Äänestykset aiheesta:

17.05.2016 (Kaupunginsuunnittelulautakunta)

Pekka Buttler (vas.): Esitämme että ehdotus Vartiosaaren osayleiskaavaksi hylätään. Kannattaja: Elina Moisio (vihr.)

Puolesta: Pekka Buttler (vas.) ja Elina Moisio (vihr.)
Vastaan: Hennariikka Andersson (kok.), Nuutti Hyttinen (ps.), Jape Lovén (sdp), Jaakko Meretniemi (sdp), Matti Niiranen (kok.), Elina Palmroth-Leino (kok.) ja Osmo Soininvaara (vihr.).

16.02.2016 (Yleisten töiden lautakunta)

Henrik Nyholm (allekirjoittanut, vas.) : Vartiosaareen ei tule osoittaa rakentamista, vaan aluetta tulee kehittää virkistyskäytössä. Vartiosaari on erittäin merkityksellinen idän viherverkostolle ja rakentaminen saarelle katkaisee Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan vihersormen. Tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä lisää yhtä lailla myös virkistyskäyttöpaineita, tulee erityisen tarkkaan harkita uusien vielä rakentamattomien alueiden käyttöönottoa.

Osayleiskaava on paitsi rakentamisen kannalta ylimitoitettu luonnon kantokyvyn näkökulmasta, myös ajoitettu pieleen. Nykyinen aikataulutus, joka mahdollistaa alueen rakentamisen aloituksen raitiotien sitovan päätöksen jälkeen, johtaa todennäköisesti alueen valmistumiseen ennen raitiotien ulottumista saarelle asti.

Mikäli osayleiskaavaluonnoksen mukaiseen asuinrakentamiseen päädytään, tulee rakentamisen aloitus siirtää vähintään ajankohtaan missä raitiotie ulottuu lyhimmillään Yliskylän keskukseen asti. Myös siinä tilanteessa on punnittava hyödyt sijoittaa rakentaminen toteutusjärjestyksessä yleiskaavakauden loppuun säilyttäen Vartiosaari virkistyskäytössä mahdollisimman pitkään. Kannattaja: Pörrö Sahlberg (vihr.)

Puolesta: Henrik Nyholm (vas.), Eija Paananen (sdp), Pörrö Sahlberg (vihr.) ja Tuomo Valokainen (sdp).
Vastaan: Matti Kopra (ps.), Terhi Koulumies (kok.), Antti Möller (vihr.), Dennis Pasterstein (kok.) ja Mariam Rguibi (kok.)

Yleiskaava

Yleiskaavaprosessi on ollut pitkä ja verrattain tylsä viimeisiin metreihin asti. Sillä lukuisat muistutukset ja asukkaiden mielipiteet eivät ole merkittävästi muuttaneet yleiskaavaa. Yleiskaavakartta on saanut pelkästään kosmeettisia muutoksia kuulemiskierrosten aikana. Viimeinen käsittely kaupunginsuunnittelulautakunnassa teki suurimmat muutokset ja tämänkin jälkeen osoitetaan rakentamista usealle virkistys- ja luontoalueelle. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa Keskuspuiston kohtalo sekä Tuomarinkylän metsikkö ja pellot, Herttoniemen metsät, Ramsinniemen kärki, Melkin saari ja Oulunkylän lähiluonto.

Kun muut ryhmät olivat tyytyneet lautakuntavaiheen kompromissiin niin vain Vasemmisto kyseenalaisti tuoreeltaan sovun yleiskaavasta. Tämä on tärkeää jo siksi että ilman poliittista vaihtoehtoa ei ulkopuolisella paineella olisi mitään merkitystä. Vaihtoehdon olemassaolo (Vasemmisto) ja tulevat kuntavaalit (huhtikuu 2017) saanevat muutkin heräämään vielä kaupunginhallitus- ja valtuustovaiheessa yleiskaavan luontovastaisuuteen. Tästä on pieniä merkkejä esimerkiksi Keskuspuiston puolesta ryhmän tekemässä kyselyssä valtuutetuille; valtuutetut eivät nimittäin ole uskaltaneet kertoa kantaansa. Tästä asetelmasta voi mikä tahansa muuttua ja mahdollistaa paremman yleiskaavan.

]]>
0 Helsinki Keskuspuisto Vartiosaari Yleiskaava Tue, 27 Sep 2016 07:01:25 +0000 Henrik Nyholm http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223461-vasemmisto-on-helsingin-ymparistopuolue
Vihreä kuutio http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223301-vihrea-kuutio <p>Lapsena luin Pikku Jättiläisestä tai Antero Vipusesta arvion voisiko ihmiskunta mahtua seisomaan Bodenjärven jäälle? Hyvin mahtui silloinen väkimäärä ja tilaakin vielä jäi. Tähän pohjautuen tulin pohtineeksi Keskuspuistossa pyöräillessäni miten suuri kuutio tarvittaisiin Suomen kansan asumukseksi?<br />&nbsp;</p><p>Oletetaan yksilön tilantarpeeksi reilut 30 neliötä kolmen metrin kerroskorkeudella. Tällöin yhden henkilön tilantarve on sata kuutiometriä.&nbsp; Noin viisimiljoonainen kansamme tarvitsee siis 500 miljoonaa kuutiometriä. Tällaisen kuution särmä on tästä kuutiojuuri eli noin 800 metriä.<br /><br />Aputilat ja kulkutiet huomioiden kansamme asuttamiseksi riittää hyvin kuutio, jonka särmät ovat kilometrin kanttiinsa. Tällainen kuutio&nbsp; mahtuu&nbsp; mainiosti vaikka Pirkkolan urheilupuistoon Maunulan uurnalehdon, Kehän ja kaupunkibulevardin kainaloon.<br /><br />Kuutio muodostaisi lämpötaloudeltaan muurahaispesän, jossa syntyisi jopa liikalämpöä, minkä painovoimaiseen ilmastointiin voitaisiin kytkeä tuuliturbiini. Jokaiseen asuntoon liittyisi myös omabaana, kukin polkisi kuntopyörällä digitalouteensa tarvitsemansa virran.<br /><br />Ruokatalous toimisi omilla eritteillä käyvissä leväbioreaktoreissa ja sosiaalinen kanssakäyminen tietenkin isänmaan intraverkossa isonveljen silmien alla.</p><p>Sisäinen kuljetusjärjestelmä perustuisi yhden raiteen logiikkaan.<br />&nbsp;</p><p>(Muu Suomi jäisi hiilinieluksi karhujen asua.)<br />&nbsp;</p><p>Viite:&nbsp; Eugen Samjatin: Me, Gummerus 1959 (Jevgeni Zamjatin &quot;My&quot;<strong> </strong>1920).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapsena luin Pikku Jättiläisestä tai Antero Vipusesta arvion voisiko ihmiskunta mahtua seisomaan Bodenjärven jäälle? Hyvin mahtui silloinen väkimäärä ja tilaakin vielä jäi. Tähän pohjautuen tulin pohtineeksi Keskuspuistossa pyöräillessäni miten suuri kuutio tarvittaisiin Suomen kansan asumukseksi?
 

Oletetaan yksilön tilantarpeeksi reilut 30 neliötä kolmen metrin kerroskorkeudella. Tällöin yhden henkilön tilantarve on sata kuutiometriä.  Noin viisimiljoonainen kansamme tarvitsee siis 500 miljoonaa kuutiometriä. Tällaisen kuution särmä on tästä kuutiojuuri eli noin 800 metriä.

Aputilat ja kulkutiet huomioiden kansamme asuttamiseksi riittää hyvin kuutio, jonka särmät ovat kilometrin kanttiinsa. Tällainen kuutio  mahtuu  mainiosti vaikka Pirkkolan urheilupuistoon Maunulan uurnalehdon, Kehän ja kaupunkibulevardin kainaloon.

Kuutio muodostaisi lämpötaloudeltaan muurahaispesän, jossa syntyisi jopa liikalämpöä, minkä painovoimaiseen ilmastointiin voitaisiin kytkeä tuuliturbiini. Jokaiseen asuntoon liittyisi myös omabaana, kukin polkisi kuntopyörällä digitalouteensa tarvitsemansa virran.

Ruokatalous toimisi omilla eritteillä käyvissä leväbioreaktoreissa ja sosiaalinen kanssakäyminen tietenkin isänmaan intraverkossa isonveljen silmien alla.

Sisäinen kuljetusjärjestelmä perustuisi yhden raiteen logiikkaan.
 

(Muu Suomi jäisi hiilinieluksi karhujen asua.)
 

Viite:  Eugen Samjatin: Me, Gummerus 1959 (Jevgeni Zamjatin "My" 1920).

]]>
2 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223301-vihrea-kuutio#comments Dystopia Helsingin yleiskaava Hiilinielu Kaupunkibulevardit Keskuspuisto Sat, 24 Sep 2016 05:49:50 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223301-vihrea-kuutio
Onko Keskuspuisto Helsingin ”Koijärvi”? http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222502-onko-keskuspuisto-helsingin-%E2%80%9Dkoijarvi%E2%80%9D <p>Helsingin <a href="http://www.yleiskaava.fi/"><u>yleiskaavaehdotukseen</u></a> sisältyy monia ongelmia. Niissä kaikissa näkyy se, että kaupunkisuunnitteluvirastossa ja &ndash;lautakunnassa on kaavan peruslinjaukset hakattu jo alussa kiveen niin, että asukkaiden kuulemisesta on tullut pelkkä muodollisuus.</p><p>Onneksi kaikki eivät alistu pienen piirin päätöksentekoon. <a href="http://www.yrjohakanen.fi/%20https:/www.facebook.com/keskuspuistonpuolesta/?fref=ts"><u>Keskuspuisto-ryhmän</u></a> eilen järjestämä tilaisuus oli siitä hyvä esimerkki. Kansalaisliike teki taas sen, mitä kaupunkisuunnitteluvirasto ei halunnut tehdä. Se toi virkistysalueiden, ympäristön ja kaavoituksen asiantuntijat keskustelemaan asukkaiden ja valtuutettujen kanssa siitä, miksi ja miten Keskuspuisto voidaan suojella.</p><p>Kansalaistoiminta Keskuspuiston puolesta on jo kertaalleen pakottanut lautakunnan muuttamaan yksimielisesti hyväksymäänsä yleiskaavan luonnosta niin, että Keskuspuistosta vähennettiin 10 hehtaaria rakentamista. Jäljelle jäi kuitenkin yhä 50 hehtaaria, joiden rakentaminen kaventaisi ja lähes katkaisisi Keskuspuiston. Sinnikkäästi ja monenlaisin tavoin toimiva kansalaisliike näyttää nyt murtaneen jo toistamiseen kaupunkisuunnittelulautakunnan konsensuksen.<br />&nbsp;</p><p><strong>Keskuspuisto voidaan säilyttää</strong></p><p>Kesän aikana on suurin osa valtuustoryhmistä ilmoittanut olevansa valmis muuttamaan yleiskaavaehdotusta Keskuspuiston suojelemiseksi. SKP ja Helsinki-listat on ollut tällä <a href="http://www.yrjohakanen.fi/valtuustossa/2015/050515a/"><u>kannalla </u></a>alusta alkaen. Vain kolme suurinta ryhmää &ndash; kokoomus, vihreät ja demarit &ndash; pitävät yhä kiinni lautakunnan ehdotuksesta. Näissäkin ryhmissä on kuitenkin niitä, jotka haluaisivat korjata lautakunnan onnetonta ehdotusta.</p><p>Paineet muutoksiin ovat niin kovat, että kaupunkisuunnitteluviraston johto on alkanut pelotella koko yleiskaavan kaatuvan, jos ehdotuksesta poistetaan Keskuspuistoon esitetty rakentaminen. Yleiskaavan siirtyminen päätettäväksi kevään kuntavaalien jälkeen olisi demokratian kannalta minusta vain hyväksi - asukkaat pääsisivät sanomaan sanansa - mutta monelta muiltakin osin kovaa kritiikkiä herättäneen yleiskaavaehdotuksen sopineet puolueet eivät halua tästä asiasta vaalikysymystä.</p><p>Kaupunginhallituksen ja valtuuston roolia ajatellen kiinnostavimman puheenvuoron käytti eilisessä tilaisuudessa professori Olavi Syrjänen. Hän on Suomen johtavia kaavoituslainsäädännön asiantuntijoita. Syrjänen osoitti, että valtuusto voi aivan laillisesti ja perustellusti poistaa yleiskaavaehdotuksessa Keskuspuistoon esitetyn uuden rakentamisen ilman, että kaavaehdotusta pitää tämän takia palauttaa.</p><p>Keskuspuistoon esitettyä rakentamista koskeva muutos ei ole niin olennainen, että ehdotus pitäisi laittaa uudelleen nähtäville. Näin on monestakin syystä: Kyse on lähes koko kaupungin yleiskaavasta, jolloin yhden kaupunkibulevardin yhden osan muutos ei ole kokonaisuuden kannalta olennainen. Yleiskaavaehdotus ei ole aluevarauskaava vaan strateginen yleiskaava, jonka yleispiirteisyyttä kaavaselostuksessa korostetaan. Rakentamisalueiden vähentäminen ei voi olla olennainen, koska rakentamistavoite on edelleen toteutettavissa. Syrjänen viittasi lisäksi siihen, että muutos on maakuntakaavan mukainen, sen prosentuaalinen osuus kaava-alueesta on pieni ja muutos on voimassaolevien Keskuspuiston asemakaavojen ja valtuuston pysyväksi tarkoittaman virkistysaluekäyttötavoitteen mukainen.<br />&nbsp;</p><p><strong>Vihreät temppelinharjalla</strong></p><p>Keskuspuistoon rakentamista on tätä ennen yritetty perustella etenkin demareiden taholta asuntorakentamisen tarpeilla. Keskuspuiston suojelun takia ei kuitenkaan jää yhtään asuntoa rakentamatta, koska yleiskaavaehdotuksessa on asuntorakentamiselle osoitettu kaksi kertaa niin paljon alueita kuin tarvitaan kaavan ilmeisen ylimitoitettujenkaan rakentamistavoitteiden toteuttamiseen. Ja kun asukasmäärä Helsingissä kasvaa, myös viher- ja virkistysalueiden tarve kasvaa.</p><p>Vihreät puolestaan ovat väittäneet Keskuspuiston suojelun uhkaavan kaupunkibulevardeja, jotka vihreät itse nostivat kaavavalmistelussa päätavoitteeksi ja asettivat sen Keskuspuiston suojelua tärkeämmäksi. Yleiskaavaehdotuksessa kaupunkibulevardeja on kahdeksan ja ne on määritelty tie- tai katualueeksi. Keskuspuiston vieressä kulkeva Hämeenlinnanväylä voidaan siis määritellä kaupunkibulevardiksi, vaikka sen itäpuolella ei olisikaan Keskuspuiston kohdalla rakentamista.</p><p>Kyse ei ole siis asunnoista, ei bulevardeista eikä juridiikasta, jos Keskuspuistoon esitettyä rakentamista ei haluta poistaa yleiskaavaehdotuksesta. &ndash; Mistä sitten on kyse?</p><p>Jäljelle on jäänyt perustelu, jonka mukaan keskeisten poliittisten ryhmien sopimusta yleiskaavasta ei voi avata. Tällainen sopimus neuvoteltiin kokoomuksen ja vihreiden johdolla jo ennen kuin yleiskaavaluonnoksen lausunto- ja muistutuskierrokset oli käyty. Menettely on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen asukkaiden kuulemisen periaatteiden vastaista. Kokoomuksen, vihreiden ja demareiden johtaville kuntapoliitikoille tämä kabinettisopimus on kuitenkin tärkeämpi kuin asukkaiden mielipiteet. Mutta miksi.</p><p>Onko kyse vain vallasta, jota ei haluta jakaa? Vai onko taustalla jotain muitakin lupauksia ja kytköksiä? Selvää on ainakin se, ketkä hyötyvät viher- ja virkistysalueiden muuttamisesta rakennusmaaksi. Olisikin hyvä kuulla, millaisia keskusteluja kaavan valmistelussa on käyty rakennusliikkeiden ja muun liike-elämän edustajien kanssa.</p><p>Erityisesti vihreät ovat nyt temppelinharjalla. He ovat Osmo Soininvaaran johdolla ajaneet Hämeenlinnanväylää kaupunkibulevardiksi sillä hinnalla, että tämä johtaa rakentamiseen Keskuspuiston alueelle. Kun suurin osa valtuustoryhmistä on valmis muuttamaan kaavaehdotusta, sillä ei ole enää valtuustossa enemmistöä ilman vihreitä.</p><p>Keskuspuistosta on muodostunut &rdquo;Helsingin Koijärvi&rdquo;. Siinä on kyse siitä, rakennetaanko Helsinkiä asukkaiden vai gryndereiden ja kauppiaiden ehdoilla, ovatko asukkaiden hyvinvointi ja ympäristöarvot tärkeämpiä kuin raha? Keskuspuiston puolustaminen on yhdistänyt monia erilaisia ihmisiä ja järjestöjä toimintaan samaan tapaan kuin aikoinaan Koijärven pelastaminen. Toivottavasti myös Keskuspuisto pelastetaan. Onnistuuko se tällä kertaa ilman leiriä ja ketjuja?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin yleiskaavaehdotukseen sisältyy monia ongelmia. Niissä kaikissa näkyy se, että kaupunkisuunnitteluvirastossa ja –lautakunnassa on kaavan peruslinjaukset hakattu jo alussa kiveen niin, että asukkaiden kuulemisesta on tullut pelkkä muodollisuus.

Onneksi kaikki eivät alistu pienen piirin päätöksentekoon. Keskuspuisto-ryhmän eilen järjestämä tilaisuus oli siitä hyvä esimerkki. Kansalaisliike teki taas sen, mitä kaupunkisuunnitteluvirasto ei halunnut tehdä. Se toi virkistysalueiden, ympäristön ja kaavoituksen asiantuntijat keskustelemaan asukkaiden ja valtuutettujen kanssa siitä, miksi ja miten Keskuspuisto voidaan suojella.

Kansalaistoiminta Keskuspuiston puolesta on jo kertaalleen pakottanut lautakunnan muuttamaan yksimielisesti hyväksymäänsä yleiskaavan luonnosta niin, että Keskuspuistosta vähennettiin 10 hehtaaria rakentamista. Jäljelle jäi kuitenkin yhä 50 hehtaaria, joiden rakentaminen kaventaisi ja lähes katkaisisi Keskuspuiston. Sinnikkäästi ja monenlaisin tavoin toimiva kansalaisliike näyttää nyt murtaneen jo toistamiseen kaupunkisuunnittelulautakunnan konsensuksen.
 

Keskuspuisto voidaan säilyttää

Kesän aikana on suurin osa valtuustoryhmistä ilmoittanut olevansa valmis muuttamaan yleiskaavaehdotusta Keskuspuiston suojelemiseksi. SKP ja Helsinki-listat on ollut tällä kannalla alusta alkaen. Vain kolme suurinta ryhmää – kokoomus, vihreät ja demarit – pitävät yhä kiinni lautakunnan ehdotuksesta. Näissäkin ryhmissä on kuitenkin niitä, jotka haluaisivat korjata lautakunnan onnetonta ehdotusta.

Paineet muutoksiin ovat niin kovat, että kaupunkisuunnitteluviraston johto on alkanut pelotella koko yleiskaavan kaatuvan, jos ehdotuksesta poistetaan Keskuspuistoon esitetty rakentaminen. Yleiskaavan siirtyminen päätettäväksi kevään kuntavaalien jälkeen olisi demokratian kannalta minusta vain hyväksi - asukkaat pääsisivät sanomaan sanansa - mutta monelta muiltakin osin kovaa kritiikkiä herättäneen yleiskaavaehdotuksen sopineet puolueet eivät halua tästä asiasta vaalikysymystä.

Kaupunginhallituksen ja valtuuston roolia ajatellen kiinnostavimman puheenvuoron käytti eilisessä tilaisuudessa professori Olavi Syrjänen. Hän on Suomen johtavia kaavoituslainsäädännön asiantuntijoita. Syrjänen osoitti, että valtuusto voi aivan laillisesti ja perustellusti poistaa yleiskaavaehdotuksessa Keskuspuistoon esitetyn uuden rakentamisen ilman, että kaavaehdotusta pitää tämän takia palauttaa.

Keskuspuistoon esitettyä rakentamista koskeva muutos ei ole niin olennainen, että ehdotus pitäisi laittaa uudelleen nähtäville. Näin on monestakin syystä: Kyse on lähes koko kaupungin yleiskaavasta, jolloin yhden kaupunkibulevardin yhden osan muutos ei ole kokonaisuuden kannalta olennainen. Yleiskaavaehdotus ei ole aluevarauskaava vaan strateginen yleiskaava, jonka yleispiirteisyyttä kaavaselostuksessa korostetaan. Rakentamisalueiden vähentäminen ei voi olla olennainen, koska rakentamistavoite on edelleen toteutettavissa. Syrjänen viittasi lisäksi siihen, että muutos on maakuntakaavan mukainen, sen prosentuaalinen osuus kaava-alueesta on pieni ja muutos on voimassaolevien Keskuspuiston asemakaavojen ja valtuuston pysyväksi tarkoittaman virkistysaluekäyttötavoitteen mukainen.
 

Vihreät temppelinharjalla

Keskuspuistoon rakentamista on tätä ennen yritetty perustella etenkin demareiden taholta asuntorakentamisen tarpeilla. Keskuspuiston suojelun takia ei kuitenkaan jää yhtään asuntoa rakentamatta, koska yleiskaavaehdotuksessa on asuntorakentamiselle osoitettu kaksi kertaa niin paljon alueita kuin tarvitaan kaavan ilmeisen ylimitoitettujenkaan rakentamistavoitteiden toteuttamiseen. Ja kun asukasmäärä Helsingissä kasvaa, myös viher- ja virkistysalueiden tarve kasvaa.

Vihreät puolestaan ovat väittäneet Keskuspuiston suojelun uhkaavan kaupunkibulevardeja, jotka vihreät itse nostivat kaavavalmistelussa päätavoitteeksi ja asettivat sen Keskuspuiston suojelua tärkeämmäksi. Yleiskaavaehdotuksessa kaupunkibulevardeja on kahdeksan ja ne on määritelty tie- tai katualueeksi. Keskuspuiston vieressä kulkeva Hämeenlinnanväylä voidaan siis määritellä kaupunkibulevardiksi, vaikka sen itäpuolella ei olisikaan Keskuspuiston kohdalla rakentamista.

Kyse ei ole siis asunnoista, ei bulevardeista eikä juridiikasta, jos Keskuspuistoon esitettyä rakentamista ei haluta poistaa yleiskaavaehdotuksesta. – Mistä sitten on kyse?

Jäljelle on jäänyt perustelu, jonka mukaan keskeisten poliittisten ryhmien sopimusta yleiskaavasta ei voi avata. Tällainen sopimus neuvoteltiin kokoomuksen ja vihreiden johdolla jo ennen kuin yleiskaavaluonnoksen lausunto- ja muistutuskierrokset oli käyty. Menettely on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen asukkaiden kuulemisen periaatteiden vastaista. Kokoomuksen, vihreiden ja demareiden johtaville kuntapoliitikoille tämä kabinettisopimus on kuitenkin tärkeämpi kuin asukkaiden mielipiteet. Mutta miksi.

Onko kyse vain vallasta, jota ei haluta jakaa? Vai onko taustalla jotain muitakin lupauksia ja kytköksiä? Selvää on ainakin se, ketkä hyötyvät viher- ja virkistysalueiden muuttamisesta rakennusmaaksi. Olisikin hyvä kuulla, millaisia keskusteluja kaavan valmistelussa on käyty rakennusliikkeiden ja muun liike-elämän edustajien kanssa.

Erityisesti vihreät ovat nyt temppelinharjalla. He ovat Osmo Soininvaaran johdolla ajaneet Hämeenlinnanväylää kaupunkibulevardiksi sillä hinnalla, että tämä johtaa rakentamiseen Keskuspuiston alueelle. Kun suurin osa valtuustoryhmistä on valmis muuttamaan kaavaehdotusta, sillä ei ole enää valtuustossa enemmistöä ilman vihreitä.

Keskuspuistosta on muodostunut ”Helsingin Koijärvi”. Siinä on kyse siitä, rakennetaanko Helsinkiä asukkaiden vai gryndereiden ja kauppiaiden ehdoilla, ovatko asukkaiden hyvinvointi ja ympäristöarvot tärkeämpiä kuin raha? Keskuspuiston puolustaminen on yhdistänyt monia erilaisia ihmisiä ja järjestöjä toimintaan samaan tapaan kuin aikoinaan Koijärven pelastaminen. Toivottavasti myös Keskuspuisto pelastetaan. Onnistuuko se tällä kertaa ilman leiriä ja ketjuja?

]]>
4 http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222502-onko-keskuspuisto-helsingin-%E2%80%9Dkoijarvi%E2%80%9D#comments Helsingin yleiskaava Keskuspuisto Thu, 08 Sep 2016 14:41:33 +0000 Yrjö Hakanen http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222502-onko-keskuspuisto-helsingin-”koijarvi”
Ei pelasteta Keskuspuistoa – kehitetään sitä http://joonasl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222009-ei-pelasteta-keskuspuistoa-%C2%A0kehitetaan-sita <p>Viime viikkoina&nbsp;on keskusteltu laajasti yleiskaavassa esitetyistä muutoksista Keskuspuistoon. Erityisesti Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin yhteydessä Pirkkolan alueen rakennushankkeiden on katsottu nakertavan Keskuspuistoa tavalla, joka vaarantaa sen arvon kaupunkilaisten virkistysalueena.</p><p>On totta, että erityisesti Pirkkolan ja Haagan alueilla Keskuspuistoon kaavaillut muutokset näyttävät huolestuttavilta. On myös totta, että yleiskaavaa tulkittaessa pitää ymmärtää, ettei kaikki viereisessä kartassa punaisella merkityt alueet ole tulossa rakennuskäyttöön johtuen siitä, että&nbsp;<a href="http://www.yleiskaava.fi/2016/keskuspuiston-tulevat-rajat-maaritellaan-asemakaavoituksella/">yleiskaavassa maankäyttöä karkeasti kuvataan&nbsp;100 x 100 metrin ruuduilla</a>. Lopullinen rakennusten ja viheralueiden raja&nbsp;määritellään myöhemmin asemakaavalla. &nbsp;Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa bulevardisoidun Hämeenlinnanväylän itäreunalle saatetaan rakentaa vain yksi talorivi, joka toimisi myös meluesteenä sen takana olevalle puistolle. Poliittinen vääntö Keskuspuiston kohtalosta tulee jatkumaan siis vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä ja toivottavasti lopulta puiston suojelu voittaa.</p><p>Samalla kuin keskustelu Keskuspuiston suojelusta käy kuumana on kuitenkin myös hyvä ajoittain miettiä, miten sitä ja sen virkistysarvoja voitaisiin myös kehittää, ei vain suojella.</p><p>Jo nykyisin puiston on useasta kohdasta pirstaloitunut johtuen sen poikki kulkevista teistä. Merkittäväimmät näistä autoreiteistä ovat Maunulan eteläpuoluella kulkeva Metsäläntie Oulunkylästä Haagaan ja Keskuspuiston ja Maunulanpuiston erottava Pirkkolantie Eliel Saarisen tieltä Pakilantielle. Näistä jälkimmäinen tulee lähitulevaisuudessa kokemaan suuren muutoksen kun&nbsp;<a href="http://raidejokeri.info/?page_id=32">Raide-Jokerin</a>&nbsp;reitti tulee kulkemaan sen kautta.</p><p>Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä olisi mahdollista kehittää Keskuspuiston virkistysarvoja merkittävästi pienillä lisäkustannuksilla. Pirkkolantie ei nykyisinkään ole kovin merkittävä reitti henkilöautoliikenteen kannalta. Henkilöautoliikennen pohjois-etelä-suunnassa suuntautuu pääosin Veturitien ja Tuusulanväylän reiteille, koska&nbsp;Eliel Saarisen kadun tunneliosuus on varattu joukkoliikenteelle ja reitti keskustaan on tämän vuoksi hidas ja hankala. Pirkkolan liikuntapuistoon suuntautuva liikenne puolestaan voidaan hoitaa puiston pohjoispuolista reittiä, joka johtaa Pirkkolan uimahallin pysäköintialueelle.</p><p>Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä voitaisiin siis, ilman suurempaa haittaa muulle liikenteelle, katkaista Pirkkolantie liikuntapuiston ja Hämeenlinnanväylän väliseltä matkalta henkilöautoliikenteeltä ja tehdä sinne vain maisemoitu raideyhteys ja kevyen liikenteen väylät. Tämä lisäisi Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja mahdollistaisi uusien ulkoilureittien rakentamisen Maunulanpuiston ja Keskuspuiston väliin. Se myös lisäisi Keskuspuiston &quot;metsän tuntua&quot;, koska puisto ei olisi niin selvästi autoteiden pirstaloima kuin nykyisin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikkoina on keskusteltu laajasti yleiskaavassa esitetyistä muutoksista Keskuspuistoon. Erityisesti Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin yhteydessä Pirkkolan alueen rakennushankkeiden on katsottu nakertavan Keskuspuistoa tavalla, joka vaarantaa sen arvon kaupunkilaisten virkistysalueena.

On totta, että erityisesti Pirkkolan ja Haagan alueilla Keskuspuistoon kaavaillut muutokset näyttävät huolestuttavilta. On myös totta, että yleiskaavaa tulkittaessa pitää ymmärtää, ettei kaikki viereisessä kartassa punaisella merkityt alueet ole tulossa rakennuskäyttöön johtuen siitä, että yleiskaavassa maankäyttöä karkeasti kuvataan 100 x 100 metrin ruuduilla. Lopullinen rakennusten ja viheralueiden raja määritellään myöhemmin asemakaavalla.  Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa bulevardisoidun Hämeenlinnanväylän itäreunalle saatetaan rakentaa vain yksi talorivi, joka toimisi myös meluesteenä sen takana olevalle puistolle. Poliittinen vääntö Keskuspuiston kohtalosta tulee jatkumaan siis vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä ja toivottavasti lopulta puiston suojelu voittaa.

Samalla kuin keskustelu Keskuspuiston suojelusta käy kuumana on kuitenkin myös hyvä ajoittain miettiä, miten sitä ja sen virkistysarvoja voitaisiin myös kehittää, ei vain suojella.

Jo nykyisin puiston on useasta kohdasta pirstaloitunut johtuen sen poikki kulkevista teistä. Merkittäväimmät näistä autoreiteistä ovat Maunulan eteläpuoluella kulkeva Metsäläntie Oulunkylästä Haagaan ja Keskuspuiston ja Maunulanpuiston erottava Pirkkolantie Eliel Saarisen tieltä Pakilantielle. Näistä jälkimmäinen tulee lähitulevaisuudessa kokemaan suuren muutoksen kun Raide-Jokerin reitti tulee kulkemaan sen kautta.

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä olisi mahdollista kehittää Keskuspuiston virkistysarvoja merkittävästi pienillä lisäkustannuksilla. Pirkkolantie ei nykyisinkään ole kovin merkittävä reitti henkilöautoliikenteen kannalta. Henkilöautoliikennen pohjois-etelä-suunnassa suuntautuu pääosin Veturitien ja Tuusulanväylän reiteille, koska Eliel Saarisen kadun tunneliosuus on varattu joukkoliikenteelle ja reitti keskustaan on tämän vuoksi hidas ja hankala. Pirkkolan liikuntapuistoon suuntautuva liikenne puolestaan voidaan hoitaa puiston pohjoispuolista reittiä, joka johtaa Pirkkolan uimahallin pysäköintialueelle.

Raide-Jokerin rakennustöiden yhteydessä voitaisiin siis, ilman suurempaa haittaa muulle liikenteelle, katkaista Pirkkolantie liikuntapuiston ja Hämeenlinnanväylän väliseltä matkalta henkilöautoliikenteeltä ja tehdä sinne vain maisemoitu raideyhteys ja kevyen liikenteen väylät. Tämä lisäisi Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja mahdollistaisi uusien ulkoilureittien rakentamisen Maunulanpuiston ja Keskuspuiston väliin. Se myös lisäisi Keskuspuiston "metsän tuntua", koska puisto ei olisi niin selvästi autoteiden pirstaloima kuin nykyisin.

]]>
12 http://joonasl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222009-ei-pelasteta-keskuspuistoa-%C2%A0kehitetaan-sita#comments Haaga Keskuspuisto Maunula Raide-Jokeri Yleiskaava Tue, 30 Aug 2016 07:15:21 +0000 Joonas Lyytinen http://joonasl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222009-ei-pelasteta-keskuspuistoa- kehitetaan-sita