Suurmoskeija http://villekopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/154046/all Mon, 18 Dec 2017 12:05:06 +0200 fi Ei rasismi tai islamofobia suurmoskeijaa kaatanut http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247827-ei-rasismi-tai-islamofobia-suurmoskeijaa-kaatanut <p>Suurmoskeijahanke kaatui jo ennen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi pääsyään. Yllättävää tuo ei toki ole: suunnitelmalla oli alusta saakka enemmän vastustajia kuin puoltajia. Suurimmaksi kynnyskysymykseksi näyttää julkisessa keskustelussa nousseen ulkomaalaisen rahoituksen suuri rooli ja pelko siitä, miten se altistaisi moskeijan&nbsp; mahdolliselle ulkoapäin tulevalle ideologiselle vaikuttamiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kysymys on haastava ja jotain, mitä olen itsekin pähkäillyt. Bahrainista tulevan rahoituksen alkuperä olisi käytännössä Saudi-Arabiassa. Maan wahhabilainen uskonnontulkinta on äärikonservatiivisuudessaan yhtä älytön kuin se on surullisenkuuluisa, joten huoli on ymmärrettävä. Olen itsekin pyytänyt hankkeen vetäjiltä vastauksia erinäisiin selventäviin kysymyksiin. Osaan on vastattu, osaan ei.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmeisesti nekään tahot, jotka näitä keskusteluja ovat virallisella tasolla käyneet, eivät ole olleet tyytyväisiä niihin vastauksiin, joita heille on suotu. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei minkään fundamentalisti-ideologian leviäminen Suomeen ole meidän muslimienkaan toiveissa. Käytännössä esimerkiksi kaikki tänne pakolaisina päätyneet muslimit ovat paenneet juuri sitä ja sen varjolla harjoitettavaa politiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jopa muslimiyhteisön sisällä on ollut erimielisyyksiä rahoituskysymyksestä. Fakta kuitenkin on, että ei moiseen rakennusurakkaan pelkästään yhteisön omin varainkeräyksin tulla koskaan pääsemään. Ihan niinkuin ei päästäisi minkään muunkaan uskonnon kohdalla Suomessa. Ei esimerkiksi katolisia kirkkoja tai synagogia olisi suomalaisin varoin pystyyn saatu.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtuustokollegojen kanssa tästä asiasta on keskusteltu koko syksy. Myös suurin osa heistä on ilmaissut huolensa ulkomaalaisen rahoituksen suuresta osuudesta, mutta sitäkin enemmän ollaan huolissaan moskeijan vuosittaisista, 6-7 miljoonan euron käyttökustannuksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Pitkän tähtäimen kova kysymys onkin tämä: kuka tuon tulee kustantamaan ja miten? Vaikka nuo luvatut 110-140 miljoonaa euroa tulisivat tilille heti tänään, niin kyllä nekin rahat jossain vaiheessa loppuvat. Rakennus sen sijaan ei tulisi menemään minnekään, eikä sen toiminnassa pitämisestä tyhjin taskuin selviydytä. Juuri tuota pitkän tähtäimen kestävää ratkaisua tässä nyt kipeästi kaivataan.&nbsp; Suurmoskeijahankkeen kritisoimiseen on siis ihan legitiimejäkin perusteita &ndash; ei sen vastustaminen kaikkien kohdalla pelkkää rasismia ja islamofobiaa ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Muslimina, helsinkiläisenä ja kaupunginvaltuutettuna olen kuitenkin sitä mieltä, että kyllä muslimeilla pitäisi oma tehtäväänsä rakennettu; sen toimivuus mielessä suunniteltu rukoushuone. Eli moskeija.</p><p>&nbsp;</p><p>Mahdollisuuden tähän takaavat jo perustuslaki ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Moskeija mahtuu Helsinkiin siinä missä synagoga, valtakunnansalit, temppelit tai sen kymmenet kirkot. Uskon mös vahvasti, että tämä vahvistaisi muslimien tunnetta yhteenkuuluvaisuudesta muun Suomen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kävimme Facebook-seuraajieni kanssa aiheesta keskustelua viimeviikkoisessa <a href="https://www.facebook.com/events/778270089047385/"><u>Keskiviikon kyselytunnissa</u></a>. Suurmoskeijan sijaan kysymyksenä oli se, hyväksyisivätkö he <em>minkäänlaisen</em> moskeijan rakentamista Helsinkiin. Ylivoimainen enemmistö vastasi kieltävästi. Yksi eniten käytetty argumentti oli siinä, että &rdquo;onhan niitä moskeijoita jo nyt useita kymmeniä&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä huomaa, kuinka huonosti äänekkäimmin mielipiteitään julkituovat ihmiset aiheensa oikeasti tuntevat. Kunnollisia moskeijoita ei ole Helsingissä ainoatakaan. Nykyiset ovat pieniä ja toimivat joko kerrostalohuoneistoissa, kellareissa tai muissa vastaavissa hätäratkaisuissa. Helsingin kasvavaa muslimiyhteisöä ne eivät palvele millään lailla.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin niiden kapasiteetti on täysin riittämätön. Ne myös omalta osaltaan ylläpitävät eri taustaisten muslimien segregoitumista vain omiin etnisiin ryhmiinsä, koska nykytilanteessa kaikki käytännössä rukoilevat tilanpuutteen vuoksi vain &rdquo;omiensa&rdquo; kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilojen toimimattomuus ja riittämättömyys tulee erityisesti esiin juhlapyhinä ja varsinaisen uskonnonharjoituksen ulkopuolisissa toiminnoissa; esimerkiksi kerhotoiminnassa. Suurimpia juhlapyhiä varten joudutaan vuokraamaan mm. halleja&nbsp; ja liikuntasaleja, jotta kaikki pääsisivät osallisiksi noista ilonhetkistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka en &rdquo;suurmoskeija&rdquo;- nimityksestä pidäkään (voiko jotain noin uhkaavan kuuloista olla pelkäämättäkään?), niin se ratkaisisi mm. nämä ongelmat, kun kaikki palvelut löytyisivät saman katon alta. Lisäksi se auttasi hälventämään ennakkoluuloja kun kenellä tahansa olisi vapaa pääsy sinne ja sen yhteydessä oleviin monitoimi- ja kulttuuritiloihin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka ihan kaikkia taustoja edustaville &ndash; keksiikö kukaan tehokkaampaa tapaa lisätä keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä? Nimenomaan tuntemattoman pelosta ne ennakkoluulot kasvavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka moni kantasuomalainen olisi kiinnostunut tutustumaan moskeijaan ja näkemään, mitä siellä <em>oikeasti</em> tapahtuu, mutta kokee kynnyksen nykyisellään liian korkeaksi? Ja kuinka moni edes tietäisi, mistä niitä moskeijoita löytyy?</p><p>&nbsp;</p><p>Olen myös samoilla linjoilla suurmoskeijahankkeeseen kriittisesti suhtautuvan Atte Kalevan kanssa siitä, että yhtä isoa moskeijaa olisi esimerkiksi siellä saarnattavan uskonnon suhteen helpompi &rdquo;valvoa&rdquo; kuin useampaa pientä ja &rdquo;piilossa&rdquo; toimivaa. Tätäkin silmälläpitäen <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-uudessa-moskeijassa-saarnattaisiin-suomeksi-se-on-ainoa-kieli-joka-yhdistaa-kaikkia-suomen-muslimeja/6689202?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.e7kRY08"><u>hankkeen puhenaisen Pia Jardin julkisuudessa esittelemät suunnitelmat</u></a> siitä, että saarnakielenä käytettäisiin&nbsp; suomea ja että saarnojen livestriimaustakin pohditaan nimenomaan vahvistavat tuota joka suunnasta peräänkuulutettua läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse en näe mitään syytä, miksi Helsinkiin ei mahtuisi vaikka viittä moskeijaa. Suomen muslimiasutuksen historia alkaa kuitenkin jo 1800-luvulla Suomeen tuolloin saapuneista tataareista. He ovat paitsi uranuurtajia, myös integroitumisen asiantuntijoita, eikä suurella yleisöllä tunnu olevan mitään heitä vastaan. Suuri osa jopa yllättyy kuulleessaan heistä tai siitä, että he taistelivat Suomen sotien rintamilla siinä missä muutkin suomalaiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Heillä on Järvenpäässä oma moskeijansa, jota he ovat ylläpitäneet jo vuosikymmeniä, ilman mitään ongelmia. Emme me muutkaan mistään tuota kummemmasta haaveile.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurmoskeijahankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B. Luovutaanko koko suurmoskeijaunelmasta? Tuleeko sen tilalle suunnitelma pienemmästä/ pienemmistä moskeijoista? Aletaanko uutta rakennuspaikkaa etsiä jostain Helsingin ympäryskunnista? Toivon todella, että näin ei käy: suurin osa muslimiyhteisöstä asuu nyt ja tulee asumaan myös tulevaisuudessa täällä pääkaupungissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Muslimiväestö kasvaa. Ja sen myötä myös heidän osallisuutensa, näkyvyytensä ja vaikuttavuutensa politiikassa. Uskonkin,että jossain vaiheessa Helsinki tulee havahtumaan siihen, että veronmaksajia ne ovat muslimitkin. Ehkäpä tällöin myös kaupungin halukkuusi heidän tarpeidensa huomioonottamiseen tulee kasvamaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurmoskeijahanke kaatui jo ennen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi pääsyään. Yllättävää tuo ei toki ole: suunnitelmalla oli alusta saakka enemmän vastustajia kuin puoltajia. Suurimmaksi kynnyskysymykseksi näyttää julkisessa keskustelussa nousseen ulkomaalaisen rahoituksen suuri rooli ja pelko siitä, miten se altistaisi moskeijan  mahdolliselle ulkoapäin tulevalle ideologiselle vaikuttamiselle.

 

Kysymys on haastava ja jotain, mitä olen itsekin pähkäillyt. Bahrainista tulevan rahoituksen alkuperä olisi käytännössä Saudi-Arabiassa. Maan wahhabilainen uskonnontulkinta on äärikonservatiivisuudessaan yhtä älytön kuin se on surullisenkuuluisa, joten huoli on ymmärrettävä. Olen itsekin pyytänyt hankkeen vetäjiltä vastauksia erinäisiin selventäviin kysymyksiin. Osaan on vastattu, osaan ei.

 

Ilmeisesti nekään tahot, jotka näitä keskusteluja ovat virallisella tasolla käyneet, eivät ole olleet tyytyväisiä niihin vastauksiin, joita heille on suotu. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei minkään fundamentalisti-ideologian leviäminen Suomeen ole meidän muslimienkaan toiveissa. Käytännössä esimerkiksi kaikki tänne pakolaisina päätyneet muslimit ovat paenneet juuri sitä ja sen varjolla harjoitettavaa politiikkaa.

 

Jopa muslimiyhteisön sisällä on ollut erimielisyyksiä rahoituskysymyksestä. Fakta kuitenkin on, että ei moiseen rakennusurakkaan pelkästään yhteisön omin varainkeräyksin tulla koskaan pääsemään. Ihan niinkuin ei päästäisi minkään muunkaan uskonnon kohdalla Suomessa. Ei esimerkiksi katolisia kirkkoja tai synagogia olisi suomalaisin varoin pystyyn saatu.

 

Valtuustokollegojen kanssa tästä asiasta on keskusteltu koko syksy. Myös suurin osa heistä on ilmaissut huolensa ulkomaalaisen rahoituksen suuresta osuudesta, mutta sitäkin enemmän ollaan huolissaan moskeijan vuosittaisista, 6-7 miljoonan euron käyttökustannuksista.

 

Pitkän tähtäimen kova kysymys onkin tämä: kuka tuon tulee kustantamaan ja miten? Vaikka nuo luvatut 110-140 miljoonaa euroa tulisivat tilille heti tänään, niin kyllä nekin rahat jossain vaiheessa loppuvat. Rakennus sen sijaan ei tulisi menemään minnekään, eikä sen toiminnassa pitämisestä tyhjin taskuin selviydytä. Juuri tuota pitkän tähtäimen kestävää ratkaisua tässä nyt kipeästi kaivataan.  Suurmoskeijahankkeen kritisoimiseen on siis ihan legitiimejäkin perusteita – ei sen vastustaminen kaikkien kohdalla pelkkää rasismia ja islamofobiaa ole.

 

Muslimina, helsinkiläisenä ja kaupunginvaltuutettuna olen kuitenkin sitä mieltä, että kyllä muslimeilla pitäisi oma tehtäväänsä rakennettu; sen toimivuus mielessä suunniteltu rukoushuone. Eli moskeija.

 

Mahdollisuuden tähän takaavat jo perustuslaki ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Moskeija mahtuu Helsinkiin siinä missä synagoga, valtakunnansalit, temppelit tai sen kymmenet kirkot. Uskon mös vahvasti, että tämä vahvistaisi muslimien tunnetta yhteenkuuluvaisuudesta muun Suomen kanssa.

 

Kävimme Facebook-seuraajieni kanssa aiheesta keskustelua viimeviikkoisessa Keskiviikon kyselytunnissa. Suurmoskeijan sijaan kysymyksenä oli se, hyväksyisivätkö he minkäänlaisen moskeijan rakentamista Helsinkiin. Ylivoimainen enemmistö vastasi kieltävästi. Yksi eniten käytetty argumentti oli siinä, että ”onhan niitä moskeijoita jo nyt useita kymmeniä”.

 

Tästä huomaa, kuinka huonosti äänekkäimmin mielipiteitään julkituovat ihmiset aiheensa oikeasti tuntevat. Kunnollisia moskeijoita ei ole Helsingissä ainoatakaan. Nykyiset ovat pieniä ja toimivat joko kerrostalohuoneistoissa, kellareissa tai muissa vastaavissa hätäratkaisuissa. Helsingin kasvavaa muslimiyhteisöä ne eivät palvele millään lailla.

 

Ensinnäkin niiden kapasiteetti on täysin riittämätön. Ne myös omalta osaltaan ylläpitävät eri taustaisten muslimien segregoitumista vain omiin etnisiin ryhmiinsä, koska nykytilanteessa kaikki käytännössä rukoilevat tilanpuutteen vuoksi vain ”omiensa” kanssa.

 

Tilojen toimimattomuus ja riittämättömyys tulee erityisesti esiin juhlapyhinä ja varsinaisen uskonnonharjoituksen ulkopuolisissa toiminnoissa; esimerkiksi kerhotoiminnassa. Suurimpia juhlapyhiä varten joudutaan vuokraamaan mm. halleja  ja liikuntasaleja, jotta kaikki pääsisivät osallisiksi noista ilonhetkistä.

 

Vaikka en ”suurmoskeija”- nimityksestä pidäkään (voiko jotain noin uhkaavan kuuloista olla pelkäämättäkään?), niin se ratkaisisi mm. nämä ongelmat, kun kaikki palvelut löytyisivät saman katon alta. Lisäksi se auttasi hälventämään ennakkoluuloja kun kenellä tahansa olisi vapaa pääsy sinne ja sen yhteydessä oleviin monitoimi- ja kulttuuritiloihin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka ihan kaikkia taustoja edustaville – keksiikö kukaan tehokkaampaa tapaa lisätä keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä? Nimenomaan tuntemattoman pelosta ne ennakkoluulot kasvavat.

 

Kuinka moni kantasuomalainen olisi kiinnostunut tutustumaan moskeijaan ja näkemään, mitä siellä oikeasti tapahtuu, mutta kokee kynnyksen nykyisellään liian korkeaksi? Ja kuinka moni edes tietäisi, mistä niitä moskeijoita löytyy?

 

Olen myös samoilla linjoilla suurmoskeijahankkeeseen kriittisesti suhtautuvan Atte Kalevan kanssa siitä, että yhtä isoa moskeijaa olisi esimerkiksi siellä saarnattavan uskonnon suhteen helpompi ”valvoa” kuin useampaa pientä ja ”piilossa” toimivaa. Tätäkin silmälläpitäen hankkeen puhenaisen Pia Jardin julkisuudessa esittelemät suunnitelmat siitä, että saarnakielenä käytettäisiin  suomea ja että saarnojen livestriimaustakin pohditaan nimenomaan vahvistavat tuota joka suunnasta peräänkuulutettua läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

 

Itse en näe mitään syytä, miksi Helsinkiin ei mahtuisi vaikka viittä moskeijaa. Suomen muslimiasutuksen historia alkaa kuitenkin jo 1800-luvulla Suomeen tuolloin saapuneista tataareista. He ovat paitsi uranuurtajia, myös integroitumisen asiantuntijoita, eikä suurella yleisöllä tunnu olevan mitään heitä vastaan. Suuri osa jopa yllättyy kuulleessaan heistä tai siitä, että he taistelivat Suomen sotien rintamilla siinä missä muutkin suomalaiset.

 

Heillä on Järvenpäässä oma moskeijansa, jota he ovat ylläpitäneet jo vuosikymmeniä, ilman mitään ongelmia. Emme me muutkaan mistään tuota kummemmasta haaveile.

 

Suurmoskeijahankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B. Luovutaanko koko suurmoskeijaunelmasta? Tuleeko sen tilalle suunnitelma pienemmästä/ pienemmistä moskeijoista? Aletaanko uutta rakennuspaikkaa etsiä jostain Helsingin ympäryskunnista? Toivon todella, että näin ei käy: suurin osa muslimiyhteisöstä asuu nyt ja tulee asumaan myös tulevaisuudessa täällä pääkaupungissa.

 

Muslimiväestö kasvaa. Ja sen myötä myös heidän osallisuutensa, näkyvyytensä ja vaikuttavuutensa politiikassa. Uskonkin,että jossain vaiheessa Helsinki tulee havahtumaan siihen, että veronmaksajia ne ovat muslimitkin. Ehkäpä tällöin myös kaupungin halukkuusi heidän tarpeidensa huomioonottamiseen tulee kasvamaan?

]]>
37 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247827-ei-rasismi-tai-islamofobia-suurmoskeijaa-kaatanut#comments Ääriliikkeet Helsinki Islam Suurmoskeija Mon, 18 Dec 2017 10:05:06 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247827-ei-rasismi-tai-islamofobia-suurmoskeijaa-kaatanut
Suurmoskeija http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247480-suurmoskeija <p>Heti aluksi täytyy myöntää, että en itse ole fanaattinen minkään uskonnon suuntaan. Ehkä ajatukseni tästä suurmoskeijahakkeesta on siksikin hieman kaukaa haettu, mutta esitän sen kuitenkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtakunnassamme on viime aikoina ollut kovin paljon esillä ajatus, että &quot;kaikki kuuluu kaikille&quot; ja ellei tälle kaikelle löydy veroeuroja, niin otetaan lisää velkaa tai leikataan jostain jo saavutetusta. Valkoiseksi roskaväeksi tai maalaisjuntiksi käännettynä tällainen maailman halailu tarkoittaa sitä, että, jos ja kun, vaikkapa paska on kallista, niin köyhät syntykööt ilman persereikää. Tarvitaan vähempi vaippoja tai jotain.</p><p>&nbsp;</p><p>Eikä tietenkään pidä unohtaa tasa-arvoa tai syrjimistä. Kyllä kaikkia pitää kunnioittaa ja arvostaa saman vertaisina. Myös uskontoja. Paitsi toisia uskontoja. Ne toiset eivät ole tasa-arvoisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Siksipä ehdotan, että mikäli tällainen pääkaupungin yksi keskeisimmistä ja arvokkaimmista paikoista luovutetaan uskonnolliseen käyttöön, niin siinä tulee ottaa huomioon tasa-arvoinen kohtelu kaikkia uskontoja, sukupuolia, sekä kulttuureja kohtaan. Voiko joku olla tästä eri mieltä? Ihan varmasti!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Huomenna tiistaina punaviherhubbabubbakupla esittää Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa, jossa puheenjohtajan nuijaa käyttää vihreä apulaispormestari Anni Sinnemäki, että sinnetänne- mitä tahansa voidaan tontti luovuttaa jos ja kun. Näin hanke tulee etenemään. Uskokaa tai älkää.</p><p>&nbsp;</p><p>Islam on rantautunut suomeen viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti lähinnä muslimimaiden kriisien ja omahyväisten poliitikkojen oman edun tavoittelun myötä. Näistä toinen on yhtä kuvottava ilmiö. Jos jäi epäselväksi kumpiko, niin kannattaa kysyä itseltään kumpiko olisit mielummin, vai poliisi?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suurmoskeijahankkeen puuhahenkilöiden järjestämä tiedotustilaisuus pidettiin tänään kovin epämääräisesti. Hankkeen rahoittaja Bahrain on tiedetty olevan sunnimuslimien takana. Shiiamuslimien toivotaan pysyvän poissa tästä moskeijasta, mikä tietysti herättää kysymyksiä. Paitsi hankkeesta hyötyville. Heille sillä ei ole mitään merkitystä, sillä oma napa!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Hanasaareen suurmoskeijaa ja islamilaista palvelukeskusta suunnittelevan hankkeen yksi lobbareista on Pia Jardi. Hän väitti tilaisuudessa, että islam on myös suomalainen asia, jopa osa suomalaisuutta. Täytyy myöntää, että Pia on oikeassa. Islam on nykyisin osa suomalaisuutta ja suomalainen asia muslimimaista saapuneen valtavan pakolaisvyöryn myötä. Valitettavasti se on myös rantauduttuaan iso ongelma, jota juuri kukaan ei uskalla myöntää ennen kuin on myöhäistä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ai niin, se ehdotukseni!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Koska suomessa on nykyään muotia olla ihan kaiken suvaitsevainen ja tätä ideologiaa tuputetaan kaikilta foorumeilta (joita ei ole bannattu), niin esitän, että Hanasaareen perustetaan sellainen kaikkien- kaiken yhteinen kohtaamispaikka, jossa tämä monikulttuurisuus, uskontojen kohtaaminen ja kaikkeen älykkyyden ylittävä uskominen voisi kohdata. Hanasaaren tontille tulisi rakentaa niin suuri rakennus, että sinne sopisi yhtä aikaa shiijat, sunnit, ortodoksi, Juutalaiset, luterilaiset,... HJK, TPS, Ilves, Kärpät,... burghat, bikinit, nakut, transut, homot, lesbot, siniset, punaset, vihreet,... jopa persut, Putin, Trump, Niinistö ja äärioloissa vielä Paavo Väyrynen. Kim Jong Il olisi tietysti myös terve tullut, jos suvaitsevat senkin vielä suvaitsisivat. Vähintään 39 kerrosta ja Bahrainin miljardit rakennukseen kiinni. Arkkitehtikilpailun voittajalle 200 miljoonaa euroa, jos Bahrain suostuu. Pia Jardinille 100 miljoonaa pelkästä juonesta. Samaan rakennukseen voisi liittää tuon edellisen hullutuksen, eli Guggenheim-pilipalimuseon kaikkinen lupauksineen! Ja rättipäät maksaa jos saavat alakertaan länsimaisten arvojen alistajan. Kuka vastustaa?</p><p>&nbsp;</p><p>Noh, eihän tällaista voi edes kaikista suvaitsevaisin hyväksyä, sillä oma napa.&nbsp; Tai siis, ilman muuta jos minä...</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä on parempi jatkaa eriarvoistamista jokainen omalla sarallaan ja hyväksyä punaviherkuplan tahto siitä, että suurmoskeijassa musliminaiset käyvät omalla vuorollaan uimassa. Ehkä punaviherkuplan sisällä on katsottu niin, ettei musliminaisten kuuluu olla muslimiuskonnollisissa tilaisuuksissa miesten kanssa samoissa tiloissa vaikka tämä hieman kyseenalaistaa sitä heidänkin perään kuuluttamaa tasa-arvoa. Voiko olla niin, että musliminaiset eivät suomessa omaa samoja arvoja, kuin suomalaiset naiset? Miksi asiaa ei ole kyseenalaistettu?</p><p>&nbsp;</p><p>Enivei, niin Pia Jardin kertoi tilaisuudessa, että muslimeita on Suomessa jo enemmän kuin esimerkiksi ortodokseja. Hmmm...? Oliko kyseessä Shiia- sekä sunnimuslimit yhteensä, vai tuo oma porukka, jonka tarkoitusperiltään julkaisematon tilasto on kovin epämääräinen? Minulle sinällään ihan sama, mutta ilman mitään tutkimuksia uskallan väittää, että radikaaleja terrorismiin alistuvia muslimeita on varmasti enemmän suomessa, kuin terrorismiin alistuvia ortodokseja. Uskallan jopa väittää, että toinen tätä uskontokuntaa edustava on ihan tutkimattakin tällaiseen radikaalimpi. Bannatkaa ihan rauhassa. Totuus on totuus!</p><p>&nbsp;</p><p>Suurmoskeijahanke on osa monikulttuurista vyörytystä niiltä tahoilta, joille se on lyhyellä tähtäimellä poliittisesti ja arvovallaltaan suotuisaa. Asia on tabu totuusmediassa ja siitä puhuminenkin on rajoitettua. On myös todennäköistä, ettei presidentinvaaleissa aihetta nosteta esille. Ehkä siksi? Ai miksi?</p><p>&nbsp;</p><p>Suurmoskeijahanke ei ole yksiselitteinen, vaikka &quot;rehellisellä&quot; medialla on siihen julkinen ja yhteinen mielipide. Eri islamin ryhmittymät suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti. &quot;Sunnien ja shiiojen kiistat eivät valitettavasti jää vain muslimien lähtöalueille, vaan seuraavat heitä matkalla länsimaihin&quot;. Tämäkin asia tulisi käsitellä ihan puolueettomasti valtiomme näkökulmasta. Asia on paitsi arka, niin yhteiskuntaamme koskettava turvallisuusuhka! Haluammeko näiden ulkopuolisten saapumisen myötä kantaa vastuuta heidän keskinäisistään riidoista, kun jo nyt oma kansamme on hevosten ja alpakoiden kanssa kovin eripuraisia?</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin päättäjät tulevat ottamaan kantaa suurmoskeijahankkeeseen lähi aikoina. Ilman sarvia. Varmasti he ovat perehtyneet eri lähteisiin puolueettomasti. Ihan varmasti!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Heti aluksi täytyy myöntää, että en itse ole fanaattinen minkään uskonnon suuntaan. Ehkä ajatukseni tästä suurmoskeijahakkeesta on siksikin hieman kaukaa haettu, mutta esitän sen kuitenkin.

 

Valtakunnassamme on viime aikoina ollut kovin paljon esillä ajatus, että "kaikki kuuluu kaikille" ja ellei tälle kaikelle löydy veroeuroja, niin otetaan lisää velkaa tai leikataan jostain jo saavutetusta. Valkoiseksi roskaväeksi tai maalaisjuntiksi käännettynä tällainen maailman halailu tarkoittaa sitä, että, jos ja kun, vaikkapa paska on kallista, niin köyhät syntykööt ilman persereikää. Tarvitaan vähempi vaippoja tai jotain.

 

Eikä tietenkään pidä unohtaa tasa-arvoa tai syrjimistä. Kyllä kaikkia pitää kunnioittaa ja arvostaa saman vertaisina. Myös uskontoja. Paitsi toisia uskontoja. Ne toiset eivät ole tasa-arvoisia.

 

Siksipä ehdotan, että mikäli tällainen pääkaupungin yksi keskeisimmistä ja arvokkaimmista paikoista luovutetaan uskonnolliseen käyttöön, niin siinä tulee ottaa huomioon tasa-arvoinen kohtelu kaikkia uskontoja, sukupuolia, sekä kulttuureja kohtaan. Voiko joku olla tästä eri mieltä? Ihan varmasti! 

 

Huomenna tiistaina punaviherhubbabubbakupla esittää Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa, jossa puheenjohtajan nuijaa käyttää vihreä apulaispormestari Anni Sinnemäki, että sinnetänne- mitä tahansa voidaan tontti luovuttaa jos ja kun. Näin hanke tulee etenemään. Uskokaa tai älkää.

 

Islam on rantautunut suomeen viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti lähinnä muslimimaiden kriisien ja omahyväisten poliitikkojen oman edun tavoittelun myötä. Näistä toinen on yhtä kuvottava ilmiö. Jos jäi epäselväksi kumpiko, niin kannattaa kysyä itseltään kumpiko olisit mielummin, vai poliisi? 

 

Suurmoskeijahankkeen puuhahenkilöiden järjestämä tiedotustilaisuus pidettiin tänään kovin epämääräisesti. Hankkeen rahoittaja Bahrain on tiedetty olevan sunnimuslimien takana. Shiiamuslimien toivotaan pysyvän poissa tästä moskeijasta, mikä tietysti herättää kysymyksiä. Paitsi hankkeesta hyötyville. Heille sillä ei ole mitään merkitystä, sillä oma napa! 

 

Helsingin Hanasaareen suurmoskeijaa ja islamilaista palvelukeskusta suunnittelevan hankkeen yksi lobbareista on Pia Jardi. Hän väitti tilaisuudessa, että islam on myös suomalainen asia, jopa osa suomalaisuutta. Täytyy myöntää, että Pia on oikeassa. Islam on nykyisin osa suomalaisuutta ja suomalainen asia muslimimaista saapuneen valtavan pakolaisvyöryn myötä. Valitettavasti se on myös rantauduttuaan iso ongelma, jota juuri kukaan ei uskalla myöntää ennen kuin on myöhäistä. 

 

Ai niin, se ehdotukseni! 

 

Koska suomessa on nykyään muotia olla ihan kaiken suvaitsevainen ja tätä ideologiaa tuputetaan kaikilta foorumeilta (joita ei ole bannattu), niin esitän, että Hanasaareen perustetaan sellainen kaikkien- kaiken yhteinen kohtaamispaikka, jossa tämä monikulttuurisuus, uskontojen kohtaaminen ja kaikkeen älykkyyden ylittävä uskominen voisi kohdata. Hanasaaren tontille tulisi rakentaa niin suuri rakennus, että sinne sopisi yhtä aikaa shiijat, sunnit, ortodoksi, Juutalaiset, luterilaiset,... HJK, TPS, Ilves, Kärpät,... burghat, bikinit, nakut, transut, homot, lesbot, siniset, punaset, vihreet,... jopa persut, Putin, Trump, Niinistö ja äärioloissa vielä Paavo Väyrynen. Kim Jong Il olisi tietysti myös terve tullut, jos suvaitsevat senkin vielä suvaitsisivat. Vähintään 39 kerrosta ja Bahrainin miljardit rakennukseen kiinni. Arkkitehtikilpailun voittajalle 200 miljoonaa euroa, jos Bahrain suostuu. Pia Jardinille 100 miljoonaa pelkästä juonesta. Samaan rakennukseen voisi liittää tuon edellisen hullutuksen, eli Guggenheim-pilipalimuseon kaikkinen lupauksineen! Ja rättipäät maksaa jos saavat alakertaan länsimaisten arvojen alistajan. Kuka vastustaa?

 

Noh, eihän tällaista voi edes kaikista suvaitsevaisin hyväksyä, sillä oma napa.  Tai siis, ilman muuta jos minä...

 

Ehkä on parempi jatkaa eriarvoistamista jokainen omalla sarallaan ja hyväksyä punaviherkuplan tahto siitä, että suurmoskeijassa musliminaiset käyvät omalla vuorollaan uimassa. Ehkä punaviherkuplan sisällä on katsottu niin, ettei musliminaisten kuuluu olla muslimiuskonnollisissa tilaisuuksissa miesten kanssa samoissa tiloissa vaikka tämä hieman kyseenalaistaa sitä heidänkin perään kuuluttamaa tasa-arvoa. Voiko olla niin, että musliminaiset eivät suomessa omaa samoja arvoja, kuin suomalaiset naiset? Miksi asiaa ei ole kyseenalaistettu?

 

Enivei, niin Pia Jardin kertoi tilaisuudessa, että muslimeita on Suomessa jo enemmän kuin esimerkiksi ortodokseja. Hmmm...? Oliko kyseessä Shiia- sekä sunnimuslimit yhteensä, vai tuo oma porukka, jonka tarkoitusperiltään julkaisematon tilasto on kovin epämääräinen? Minulle sinällään ihan sama, mutta ilman mitään tutkimuksia uskallan väittää, että radikaaleja terrorismiin alistuvia muslimeita on varmasti enemmän suomessa, kuin terrorismiin alistuvia ortodokseja. Uskallan jopa väittää, että toinen tätä uskontokuntaa edustava on ihan tutkimattakin tällaiseen radikaalimpi. Bannatkaa ihan rauhassa. Totuus on totuus!

 

Suurmoskeijahanke on osa monikulttuurista vyörytystä niiltä tahoilta, joille se on lyhyellä tähtäimellä poliittisesti ja arvovallaltaan suotuisaa. Asia on tabu totuusmediassa ja siitä puhuminenkin on rajoitettua. On myös todennäköistä, ettei presidentinvaaleissa aihetta nosteta esille. Ehkä siksi? Ai miksi?

 

Suurmoskeijahanke ei ole yksiselitteinen, vaikka "rehellisellä" medialla on siihen julkinen ja yhteinen mielipide. Eri islamin ryhmittymät suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti. "Sunnien ja shiiojen kiistat eivät valitettavasti jää vain muslimien lähtöalueille, vaan seuraavat heitä matkalla länsimaihin". Tämäkin asia tulisi käsitellä ihan puolueettomasti valtiomme näkökulmasta. Asia on paitsi arka, niin yhteiskuntaamme koskettava turvallisuusuhka! Haluammeko näiden ulkopuolisten saapumisen myötä kantaa vastuuta heidän keskinäisistään riidoista, kun jo nyt oma kansamme on hevosten ja alpakoiden kanssa kovin eripuraisia?

 

Helsingin päättäjät tulevat ottamaan kantaa suurmoskeijahankkeeseen lähi aikoina. Ilman sarvia. Varmasti he ovat perehtyneet eri lähteisiin puolueettomasti. Ihan varmasti!

]]>
20 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247480-suurmoskeija#comments Muslimit Shiiat Sunnit Suurmoskeija Mon, 11 Dec 2017 21:32:18 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247480-suurmoskeija
Ihailen Brigitte Bardotia http://leenakrohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247460-ihailen-brigitte-bardotia <p>Helsingin kaupunkiympäristölautakunta alkaa tiistaina käsitellä suurmoskeijan suunnitteluvarausta. Päätöksessä on kysymys aluevarauksen tarkoituksenmukaisuudesta, joten lautakunnan jäsenillä on erinomaiset mahdollisuudet hankkeen kokonaisarviointiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;</p><p>Merkillistä vain, etteivät kaikki lautakunnan jäsenet halua käyttää näitä mahdollisuuksiaan. Osmo Soininvaara katsoo, että heidän tehtävänsä on miettiä asiaa vain maankäytön kannalta ja ettei rahoituksen epäselvyys sen enempää kuin muutkaan suurmoskeijaan liittyvät ongelmat kuulu heille ollenkaan.</p><p>Mutta ne kuuluvat. Katson, että jokainen virkamies ja poliitikko, joka millään verukkeella edistää tätä hanketta, on ottanut asiakseen ajaa Suomessa poliittista islamia, sukupuolten välistä epätasa-arvoa, segregaatiota, sharialain levittämistä ja halal-teurastuksen laajempaa käyttöönottoa.</p><p>Miksi he suosivat hanketta, joka tuo mukaan näin kohtalokkaita seurauksia? Onko se pelkoa vai vain puhdasta sinisilmäisyyttä? Miten on mahdollista, että niin monet vihreät ja vasemmistolaiset&nbsp; haluavat riiustella Bahrainin kuninkaallisia?</p><p>Mitä tulee halal-teurastukseen, Suomessa Oikeutta eläimille-järjestö on sitä mieltä, ettei siitä kannata eläinsuojeluasiana edes keskustella. Minä puolestani ihailen Brigitte Bardotia.</p><p>Hän on kirjoittanut: &ldquo;Minä en pelaa poliittisia pelejä. Ei kiinnosta. En välitä niistä. En kuulu mihinkään puolueeseen enkä ole miltantti missään suhteessa. Myös radikaaleintakin toimintaani motivoi vain eläinten puolustaminen. En välitä, vaikka näytän konservatiiviselta hölmöltä. Minun pyrkimykseni on vain seurata sieluni ääntä ja suojella eläimiä.&quot;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunkiympäristölautakunta alkaa tiistaina käsitellä suurmoskeijan suunnitteluvarausta. Päätöksessä on kysymys aluevarauksen tarkoituksenmukaisuudesta, joten lautakunnan jäsenillä on erinomaiset mahdollisuudet hankkeen kokonaisarviointiin.</p><p>

Merkillistä vain, etteivät kaikki lautakunnan jäsenet halua käyttää näitä mahdollisuuksiaan. Osmo Soininvaara katsoo, että heidän tehtävänsä on miettiä asiaa vain maankäytön kannalta ja ettei rahoituksen epäselvyys sen enempää kuin muutkaan suurmoskeijaan liittyvät ongelmat kuulu heille ollenkaan.

Mutta ne kuuluvat. Katson, että jokainen virkamies ja poliitikko, joka millään verukkeella edistää tätä hanketta, on ottanut asiakseen ajaa Suomessa poliittista islamia, sukupuolten välistä epätasa-arvoa, segregaatiota, sharialain levittämistä ja halal-teurastuksen laajempaa käyttöönottoa.

Miksi he suosivat hanketta, joka tuo mukaan näin kohtalokkaita seurauksia? Onko se pelkoa vai vain puhdasta sinisilmäisyyttä? Miten on mahdollista, että niin monet vihreät ja vasemmistolaiset  haluavat riiustella Bahrainin kuninkaallisia?

Mitä tulee halal-teurastukseen, Suomessa Oikeutta eläimille-järjestö on sitä mieltä, ettei siitä kannata eläinsuojeluasiana edes keskustella. Minä puolestani ihailen Brigitte Bardotia.

Hän on kirjoittanut: “Minä en pelaa poliittisia pelejä. Ei kiinnosta. En välitä niistä. En kuulu mihinkään puolueeseen enkä ole miltantti missään suhteessa. Myös radikaaleintakin toimintaani motivoi vain eläinten puolustaminen. En välitä, vaikka näytän konservatiiviselta hölmöltä. Minun pyrkimykseni on vain seurata sieluni ääntä ja suojella eläimiä."

 

]]>
6 http://leenakrohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247460-ihailen-brigitte-bardotia#comments Suurmoskeija Mon, 11 Dec 2017 13:30:17 +0000 Leena Elisabeth Krohn http://leenakrohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247460-ihailen-brigitte-bardotia
Media painostaa Helsinkiä - suurmoskeijako tulossa http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247443-media-painostaa-helsinkia-suurmoskeijako-tulossa <p>Meille tarjoillaan suurmoskeijaa Helsinkiin jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, vaikka siitä ei ole päätöksiä tehty.</p><p>&nbsp;</p><p>Sekä HS:n että YLEN uutisointi sai niskavillani kohoamaan. En minä halua olla kustantamassa sellaista instituutiota, joka voi olla enemmän vahingollinen kuin hyödyllinen. Suurmoskeija palvelisi vain sunnitaustaisia. Sen myönsi Pia Jardi.&nbsp; Sehän ei silloin yhdistä mitään, vaan luo valta-aseman yhdelle ja vaikeuttaa toisten oloa.&nbsp; Se luo ristiriitoja.&nbsp; Se ajaa omaa vahvaa asemaansa yhteiskunnassamme. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Alan Salehzadehin mukaan turvallisuuden kannalta olisi hyvä, että islamilaiset ovat &quot;hajallaan pienissä moskeijoissa eikä yhtenä suurena ryhmänä. Tämä täydentyi vielä näillä ehdoilla:</p><p>Suurmoskeija on tervetullut, JOS 1) islamista poistetaan poliittiset osat 2) suurmoskeija poistaa kaikki epätasa-arvoiset elementit 3) jos imaami hyväksyy seksuaalivähemmistöt 4)noudatetaan kaikessa Suomen lakeja ja hyviä tapoja, ei ylläpidä varjolainsäädäntöä (sharia), hän kommentoi Twitterissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tarkastelin sharian lakia, totesin sitä noudatettavan jo tietyiltä osin. Sharian lain laajennusta täällä ei varmasti kaipaa yksikään muu uskontokunta tai uskonnoton.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Pieni muslimiyhteisö esitti oikeusministeriölle seitsemisen vuotta sitten lainmuutosta, joka mahdollistaisi sharia-tuomioistuimien perustamisen, jolloin .oikeus olisi voinut käsitellä esimerkiksi avioeroja islamilaiseen tapaan.</p><p>Muslimikodin yhdyskunnan vuonna 2010 tekemästä aloitteesta käy ilmi, että ehdotusta ajaneet muslimit pitävät ongelmana Suomen lain vaatimaa kuuden kuukauden avioeron harkinta-aikaa. Islamin mukaan lopullisen avioeron pitää tapahtua niin pian kuin mahdollista, viimeistään kolmen kuukauden odotusajan jälkeen, jotta pari voi jatkaa elämäänsä tahoillaan, aloitteessa todettiin.</p><p>&nbsp;</p><p>En tiedä miten miesten perimysoikeuksista on pidetty lahjoituksin huolta, mutta koraani ei naisille tasavertaista perintöä suo kuin miehille. OLENNAINEN&nbsp;ero Suomen lakiin tulee sukupuolten erilaisessa kohtelussa. Koraanin mukaan samoissa sukulaisuussuhteissa olevista ihmisistä miehet perivät kaksi kertaa sen verran kuin naiset. Tässä poljetaan musliminaisten oikeuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa äidillä on vahva asema lasten huoltajuudesta päätettäessä &ndash; joidenkin mielestä jopa liian vahva. Islamilaisessa laissa lapset pysyvät pieninä äidillä, mutta he ovat isän taloudellisella vastuulla. Myöhemmin, noin 6&ndash;7-vuotiaina, lapset siirtyvät isälle.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Imaami&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/haku/?query=anas+hajjar">Anas Hajjar&nbsp;</a> on arvioinut, että muslimit tarvitsevat sharia-lakia lähinnä täydentämään Suomen lakia. Hänen mukaansa yhdyskunnassa sovitellaan jo nyt paljon sellaisia riitoja, joista Suomen laki ei sano mitään. Kuitenkin Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar kehottaa kaikki Suomessa asuvia muslimeja noudattamaan Suomen lakia. Tämä ajatus herättää kysymyksen siitä onko imaami ihan rehellinen?</p><p>&nbsp;</p><p>Koraanissa sanotaan (4:34), että miehellä on oikeus kurittaa tottelematonta vaimoaan. Hajjarhan on aiemmin sanonut, että islamilaisen lain asemaa pitäisi Suomessa vahvistaa. Islamilaisessa Sharia-laissa tulkintoja haetaan Koraanista.</p><p>&nbsp;</p><p>Neuvoston mielestä naista pitäisi saada piestä, jos tämä esimerkiksi kieltäytyy seksistä, puhuu liian lujaa tai pukeutuu vastoin miehensä mieltymyksiä. Tämän perusteella ymmärränkin, että kaduillamme kulkee naisia, jotka jättävät vain silmät näkyviin. Se ei olekaan naisten oma ratkaisu, joksi sitä minulle on sanottu.&nbsp; Edes alkeellisesta tasa-arvosta ei voida silloin puhua.&nbsp; Toisiko suurmoskeija tähän jotain uutta ja avoimempaa vai &nbsp;kasvaisivatko vaatimukset sharian lain hyväksymisestä lainsäädäntöömme?</p><p>Miten taitavia taloudenpitäjiä ovat Anas Hajjar ja Pia Jardi? Tulisiko moskeija lopulta meidän veronmaksajien kukkarolle? Sille vaikuttaa joidenkin uutisten antamien tietojen pohjalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilahduin luettuani Verkkouutisista tämän: Rydman toteaa, että &rdquo;uskallan väittää jo tässä vaiheessa: suurmoskeijaa ei Helsinkiin tule&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Arkkipiispa&nbsp; Kari Mäkinen painotti 2016 lehtiartikkelissa, että uskontojen rauhanomainen rinnakkainelo on hyvin tärkeä viesti.&nbsp; Suurmoskeijassa ei siitä ole kyse. &nbsp;Rehellisiä vastauksia tuntuu vaikealle saada. Vastaukset piiloutuvat Koraanin ja muun sälän taakse.</p><p>&nbsp;</p><p>Minulla on muslimiystäviä ja pidän heistä kovasti. Tämä kirjoitus ei ole heitä vastaan. Pidän tärkeänä sitä mitä äitini jo aikanaan opetti: &rdquo;Jokainen tulee uskollaan autuaaksi.&rdquo;&nbsp; Suurmoskeijaa ei siihen tarvita.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/wille-rydman-hoponlopon-suurmoskeijaa-ei-tule/" title="https://www.verkkouutiset.fi/wille-rydman-hoponlopon-suurmoskeijaa-ei-tule/">https://www.verkkouutiset.fi/wille-rydman-hoponlopon-suurmoskeijaa-ei-tule/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meille tarjoillaan suurmoskeijaa Helsinkiin jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, vaikka siitä ei ole päätöksiä tehty.

 

Sekä HS:n että YLEN uutisointi sai niskavillani kohoamaan. En minä halua olla kustantamassa sellaista instituutiota, joka voi olla enemmän vahingollinen kuin hyödyllinen. Suurmoskeija palvelisi vain sunnitaustaisia. Sen myönsi Pia Jardi.  Sehän ei silloin yhdistä mitään, vaan luo valta-aseman yhdelle ja vaikeuttaa toisten oloa.  Se luo ristiriitoja.  Se ajaa omaa vahvaa asemaansa yhteiskunnassamme.  

 

Alan Salehzadehin mukaan turvallisuuden kannalta olisi hyvä, että islamilaiset ovat "hajallaan pienissä moskeijoissa eikä yhtenä suurena ryhmänä. Tämä täydentyi vielä näillä ehdoilla:

Suurmoskeija on tervetullut, JOS 1) islamista poistetaan poliittiset osat 2) suurmoskeija poistaa kaikki epätasa-arvoiset elementit 3) jos imaami hyväksyy seksuaalivähemmistöt 4)noudatetaan kaikessa Suomen lakeja ja hyviä tapoja, ei ylläpidä varjolainsäädäntöä (sharia), hän kommentoi Twitterissä.

 

Kun tarkastelin sharian lakia, totesin sitä noudatettavan jo tietyiltä osin. Sharian lain laajennusta täällä ei varmasti kaipaa yksikään muu uskontokunta tai uskonnoton.

 

 Pieni muslimiyhteisö esitti oikeusministeriölle seitsemisen vuotta sitten lainmuutosta, joka mahdollistaisi sharia-tuomioistuimien perustamisen, jolloin .oikeus olisi voinut käsitellä esimerkiksi avioeroja islamilaiseen tapaan.

Muslimikodin yhdyskunnan vuonna 2010 tekemästä aloitteesta käy ilmi, että ehdotusta ajaneet muslimit pitävät ongelmana Suomen lain vaatimaa kuuden kuukauden avioeron harkinta-aikaa. Islamin mukaan lopullisen avioeron pitää tapahtua niin pian kuin mahdollista, viimeistään kolmen kuukauden odotusajan jälkeen, jotta pari voi jatkaa elämäänsä tahoillaan, aloitteessa todettiin.

 

En tiedä miten miesten perimysoikeuksista on pidetty lahjoituksin huolta, mutta koraani ei naisille tasavertaista perintöä suo kuin miehille. OLENNAINEN ero Suomen lakiin tulee sukupuolten erilaisessa kohtelussa. Koraanin mukaan samoissa sukulaisuussuhteissa olevista ihmisistä miehet perivät kaksi kertaa sen verran kuin naiset. Tässä poljetaan musliminaisten oikeuksia.

 

Suomessa äidillä on vahva asema lasten huoltajuudesta päätettäessä – joidenkin mielestä jopa liian vahva. Islamilaisessa laissa lapset pysyvät pieninä äidillä, mutta he ovat isän taloudellisella vastuulla. Myöhemmin, noin 6–7-vuotiaina, lapset siirtyvät isälle. 

 

Imaami Anas Hajjar  on arvioinut, että muslimit tarvitsevat sharia-lakia lähinnä täydentämään Suomen lakia. Hänen mukaansa yhdyskunnassa sovitellaan jo nyt paljon sellaisia riitoja, joista Suomen laki ei sano mitään. Kuitenkin Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar kehottaa kaikki Suomessa asuvia muslimeja noudattamaan Suomen lakia. Tämä ajatus herättää kysymyksen siitä onko imaami ihan rehellinen?

 

Koraanissa sanotaan (4:34), että miehellä on oikeus kurittaa tottelematonta vaimoaan. Hajjarhan on aiemmin sanonut, että islamilaisen lain asemaa pitäisi Suomessa vahvistaa. Islamilaisessa Sharia-laissa tulkintoja haetaan Koraanista.

 

Neuvoston mielestä naista pitäisi saada piestä, jos tämä esimerkiksi kieltäytyy seksistä, puhuu liian lujaa tai pukeutuu vastoin miehensä mieltymyksiä. Tämän perusteella ymmärränkin, että kaduillamme kulkee naisia, jotka jättävät vain silmät näkyviin. Se ei olekaan naisten oma ratkaisu, joksi sitä minulle on sanottu.  Edes alkeellisesta tasa-arvosta ei voida silloin puhua.  Toisiko suurmoskeija tähän jotain uutta ja avoimempaa vai  kasvaisivatko vaatimukset sharian lain hyväksymisestä lainsäädäntöömme?

Miten taitavia taloudenpitäjiä ovat Anas Hajjar ja Pia Jardi? Tulisiko moskeija lopulta meidän veronmaksajien kukkarolle? Sille vaikuttaa joidenkin uutisten antamien tietojen pohjalta.

 

Ilahduin luettuani Verkkouutisista tämän: Rydman toteaa, että ”uskallan väittää jo tässä vaiheessa: suurmoskeijaa ei Helsinkiin tule”.

 

Arkkipiispa  Kari Mäkinen painotti 2016 lehtiartikkelissa, että uskontojen rauhanomainen rinnakkainelo on hyvin tärkeä viesti.  Suurmoskeijassa ei siitä ole kyse.  Rehellisiä vastauksia tuntuu vaikealle saada. Vastaukset piiloutuvat Koraanin ja muun sälän taakse.

 

Minulla on muslimiystäviä ja pidän heistä kovasti. Tämä kirjoitus ei ole heitä vastaan. Pidän tärkeänä sitä mitä äitini jo aikanaan opetti: ”Jokainen tulee uskollaan autuaaksi.”  Suurmoskeijaa ei siihen tarvita.

 

https://www.verkkouutiset.fi/wille-rydman-hoponlopon-suurmoskeijaa-ei-tule/

 

]]>
65 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247443-media-painostaa-helsinkia-suurmoskeijako-tulossa#comments Suurmoskeija Totuukisen piilotus ja sharian lait Mon, 11 Dec 2017 08:49:31 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247443-media-painostaa-helsinkia-suurmoskeijako-tulossa
Suurmoskeijahanke ja sen hämäryys http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247377-suurmoskeijahanke-ja-sen-hamaryys Suurmoskeijahanke epäilyttää minua ja varmasti monia muita tahoja jo pelkästään hämäryytensä puolesta. Mielikuvaa luodaan tästä koko kansan keskuksena harraste ja muine tiloineen.Näin ei asia tule olemaan, jo pelkästään rahoitus tälle Pia Jardinin ja muiden islamistitahojen vetämälle hankkeelle on todella sumuverhon takana. Rahoitus tulee Bahrainin monen verkoston takaa, kuka voi varmasti sanoa ettei tällä ole kytköksiä terrorismiverkostoihin? Radikaali-Islam on levinnyt juuri näiden moskeijoiden kautta, näin se tulee täälläkin käymään. Nyt on selvittävä kuka hyötyy tästä, kenen laari kilahtaa ja viraltapantava sen jälkeen. Selväähän on että kertaalleen kuopatun ehdotuksen nostajat ovat omaa etua tavoittelemassa.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 21 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247377-suurmoskeijahanke-ja-sen-hamaryys#comments Radikaali-islam Suurmoskeija Terrorismi Sat, 09 Dec 2017 12:07:54 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247377-suurmoskeijahanke-ja-sen-hamaryys Suurmoskeija tulee - oletko valmis? http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247275-suurmoskeija-tulee-oletko-valmis <p>Yle uutisoi tänään 7.12 verkkosivuillaan, että Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee suurmoskeijan suunnitteluvarausta ensi viikon kokouksessaan tiistaina 12.12. Asiaa piti käsitellä jo 28.11, mutta se vedettiin viime hetkellä pois asialistalta. Olisiko sitten ollut helsinkiläisille liikaa kahden päivän sisään sekä moskeija että laittomasti maassa olevien palvelut.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9966033" title="https://yle.fi/uutiset/3-9966033">https://yle.fi/uutiset/3-9966033</a></p><p>Ylen uutisen mukaan suunnitteluvaraukseen liittyy tiukkoja ehtoja mm. rahoituksen läpinäkyvyydestä sekä siitä ettei rahoitus saa aiheuttaa riippuvuussuhteita. Lisäksi kaupunkii edellyttää, että hankkeen vetäjäksi pitää tullla säätiö.</p><p>On tiukat ehdot. Tulee mieleen viisumihakemus Usa:n. Hakemuksessa kysytään mm. oletko osallistunut ihmiskauppaan ja oletko osallistunut terrorismin rahoitukseen. Jos vastaat kyllä, viisumia ei kenties saa. Mutta tiukka on seula ja kysymykset.</p><p>Tämä suurmoskeijahankkeen eteenpäin vieminen on kuin Guggenheim konsanaan. Hivutetaan ensin suunnitteluvaraus, sitten tontinvaraus ja lopulta kaupunki myy tai vuokraa tontin tälle kaksi kertaa suuremmalle monumentillle kuin Helsingin tuomiokirkko on?&nbsp;</p><p>On hyvä huomata, että asia ei tule tässä vaiheessa Helsingin valtuuston käsiteltäväksi vaan mikäli kaupunkiympäristölautakunta hanketta puoltaa, menee se kaupunginhallitukseen päätettäväksi. Kaikki muistanemme miten &quot;paperittomien&quot; asia meni. Tiukka äänestys 7-8 ja pelkona on että nyt käy samoin. Hankkeen lopullinen päätös toki tehdään valtuustossa, mutta eteneminen tapahtuu nyt. Tai sitten ei tapahdu.</p><p>Suurmoskeija tulee, oletko valmis? Jos et, ota yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäseniin asiallisin viestein ja allekirjoita allaoleva kuntalaisaloite, joka läpimennessään osoittaisi kaupunkimme päättäjille, että helsinkiläisillä on oikeus äänestää halutaanko kaupunkiin suurmoskeija vai ei.</p><p><a href="https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643" title="https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643">https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi tänään 7.12 verkkosivuillaan, että Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee suurmoskeijan suunnitteluvarausta ensi viikon kokouksessaan tiistaina 12.12. Asiaa piti käsitellä jo 28.11, mutta se vedettiin viime hetkellä pois asialistalta. Olisiko sitten ollut helsinkiläisille liikaa kahden päivän sisään sekä moskeija että laittomasti maassa olevien palvelut.

https://yle.fi/uutiset/3-9966033

Ylen uutisen mukaan suunnitteluvaraukseen liittyy tiukkoja ehtoja mm. rahoituksen läpinäkyvyydestä sekä siitä ettei rahoitus saa aiheuttaa riippuvuussuhteita. Lisäksi kaupunkii edellyttää, että hankkeen vetäjäksi pitää tullla säätiö.

On tiukat ehdot. Tulee mieleen viisumihakemus Usa:n. Hakemuksessa kysytään mm. oletko osallistunut ihmiskauppaan ja oletko osallistunut terrorismin rahoitukseen. Jos vastaat kyllä, viisumia ei kenties saa. Mutta tiukka on seula ja kysymykset.

Tämä suurmoskeijahankkeen eteenpäin vieminen on kuin Guggenheim konsanaan. Hivutetaan ensin suunnitteluvaraus, sitten tontinvaraus ja lopulta kaupunki myy tai vuokraa tontin tälle kaksi kertaa suuremmalle monumentillle kuin Helsingin tuomiokirkko on? 

On hyvä huomata, että asia ei tule tässä vaiheessa Helsingin valtuuston käsiteltäväksi vaan mikäli kaupunkiympäristölautakunta hanketta puoltaa, menee se kaupunginhallitukseen päätettäväksi. Kaikki muistanemme miten "paperittomien" asia meni. Tiukka äänestys 7-8 ja pelkona on että nyt käy samoin. Hankkeen lopullinen päätös toki tehdään valtuustossa, mutta eteneminen tapahtuu nyt. Tai sitten ei tapahdu.

Suurmoskeija tulee, oletko valmis? Jos et, ota yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäseniin asiallisin viestein ja allekirjoita allaoleva kuntalaisaloite, joka läpimennessään osoittaisi kaupunkimme päättäjille, että helsinkiläisillä on oikeus äänestää halutaanko kaupunkiin suurmoskeija vai ei.

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643

 

]]>
60 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247275-suurmoskeija-tulee-oletko-valmis#comments Helsingin suurmoskeija Helsinki Suurmoskeija Thu, 07 Dec 2017 17:22:05 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247275-suurmoskeija-tulee-oletko-valmis
Rakennetaan Helsinkiin suurmoskeija. - Mieluiten verorahalla. http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237343-rakennetaan-helsinkiin-suurmoskeija-mieluiten-verorahalla <p>Jos olemme ääri-islamisteille mieliksi ja rakennamme Helsinkiin suurmoskeijan, saatamme välttyä terroristi-iskuilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Eikä myönnytyspolitiikkaa kannata jättää vain tähän yhteen asiaan. Meidän pitää lisäksi alkaa vielä aktiivisemmin soveltamaan jumalanpilkkalakia islamia kritisoivia politiikkoja vastaan, jotta islamistit ymmärtävät meidän olevan heidän puolellaan.</p><p>Ehkä noin kolmen vuoden siirtymäajalla pitäisi myös saada sharia-laki Suomeen ja alkaa keräämään islamilaista suojelurahaa vääräuskoisilta. Koraanin mukaan suojelurahaa maksavia ei saa tappaa. Lopettaisimme jihadismin kokonaan, jos keräisimme suojelurahan verottamalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen lipun risti voi myös olla islamisteja provosoiva elementti. Ristin voisi ottaa pois ja nostaa valkoiset liput salkoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos olemme ääri-islamisteille mieliksi ja rakennamme Helsinkiin suurmoskeijan, saatamme välttyä terroristi-iskuilta.

 

Eikä myönnytyspolitiikkaa kannata jättää vain tähän yhteen asiaan. Meidän pitää lisäksi alkaa vielä aktiivisemmin soveltamaan jumalanpilkkalakia islamia kritisoivia politiikkoja vastaan, jotta islamistit ymmärtävät meidän olevan heidän puolellaan.

Ehkä noin kolmen vuoden siirtymäajalla pitäisi myös saada sharia-laki Suomeen ja alkaa keräämään islamilaista suojelurahaa vääräuskoisilta. Koraanin mukaan suojelurahaa maksavia ei saa tappaa. Lopettaisimme jihadismin kokonaan, jos keräisimme suojelurahan verottamalla.

 

Suomen lipun risti voi myös olla islamisteja provosoiva elementti. Ristin voisi ottaa pois ja nostaa valkoiset liput salkoon.

]]>
7 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237343-rakennetaan-helsinkiin-suurmoskeija-mieluiten-verorahalla#comments Helsingin suurmoskeija Islam Maahanmuutto Suurmoskeija Terrorismi Tue, 23 May 2017 11:32:02 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237343-rakennetaan-helsinkiin-suurmoskeija-mieluiten-verorahalla
Suurmoskeija on valtakunnallinen asia – Millaista islamia levitetään Suomessa? http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236573-suurmoskeija-on-valtakunnallinen-asia-millaista-islamia-levitetaan-suomessa <p>Suurmoskeijan rakentamiseen ei Suomessa pitäisi ryhtyä. Sen rakentamatta jättäminen olisi ennaltaehkäisyä, sillä moskeija-hanketta ympäröi paljon epäselvyyksiä, jotka aiheuttavat huolenaiheita. Yksi näistä huolenaiheista on sisäministeriönkin mukaan se, että rahat tulevat yhteiskunnasta, joka eroaa Suomesta huomattavasti. Esimerkiksi sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kysyy, miten se rahoitus vaikuttaisi moskeijan toimintaan? Millaista oppia siellä julistettaisiin ja millä tavalla ihmisiä kannustettaisiin osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan? Tänään Uusi Suomi uutisoi, että Suomessa on käynyt useita tunnettuja radikaalisaarnaajia näiden vuosien aikana. Supon mukaan pieni osa näistä nousee julkisuuteen.</p><p>Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki toteaa samaisessa mtv3:lle antamassaan haastattelussa, että Saksan tiedustelupalvelu kirjoitti hiljattain raportin, jossa todettiin yhteys ääri-islamistisen ajattelun ja Arabian niemimaalta lähtöisin olevan rahoituksen välillä. Ruohomäen mukaan rahoituksella on tarkoitus ostaa vaikutusvaltaa ja sillä pyritään vaikuttamaan islamistiseen ajatteluun Suomessa. Kuten Mankkinen toteaa, kansainväliset kokemukset osoittavat, että rahoittajan aatemaailma heijastuu siihen millä tavalla moskeijoissa toimitaan. (MTV3 15.3.2017)</p><p>Tanskassa on mm. paljastunut, että Tanskan koraanikouluissa opetetaan ankaraa sharia-lakia. Dokumentin salaa kuvattu materiaali osoittaa, kuinka moskeijoissa saarnataan tiukkaa islamilaista lakia, Tanskan laeista piittaamatta. Esimerkiksi salaa kuvannutta Fatimaa neuvottiin olla menemästä poliisin puheille, vaikka kuvitteellisen aviomiehen kerrottiin olevan hänelle väkivaltainen. Imaamit ja uskonnolliset johtajat neuvoivat välttämään kääntymästä ongelmien ratkaisuissa viranomaisten puoleen.&nbsp; On hyvin huolestuttavaa, että valtion laki koetaan alisteisena islamilaiselle laille eikä päinvastoin ja että auktoriteettia edustavat uskonoppineet kieltävät naiselta menemästä viranomaisten puheille näiden kohdatessa väkivaltaa. (Yle 2.2.2017)</p><p>Myös meidän täällä Suomessa on kuultava uskonoppineita heidän uskontoon liittyvissä näkemyksissään. Valitettavasti nämä näkemykset eivät edusta maltillista linjaa. Esimerkiksi shiia haaraa edustava imaami Abbas Bahmanpour, kertoi islam-illassa vuonna 2013, että islamin suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on verrattavissa insestiin ja mikäli Suomessa olisi sharia-laki voimassa ja homoseksuaalisuudesta jäisi kiinni, rangaistuksena olisi kuolemantuomio. Bahmanpuor totesi illassa: &rdquo;Islamin usko ja islamin laki on tullut jumalalta, ja se on viimeisessä muodossa ja sitä me ei voida äänestää muuttamalla. Miksi meidän pitäis mukauttaa jotain, joka meidän näkemyksessä on oikeassa [--]&rdquo;. (Youtube A2 Islam ilta). Sunna haaraa &ndash; josta sunnimoskeijan rahoitus tulisi &ndash; edustava imaami ja uskonoppinut Anas Hajjar on taas todennut Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa, että &rdquo;Jumala ei hyväksy muuta uskontoa kuin islamin. Uskostaan luopuva saa ankaran rangaistuksen tuomiopäivänä.&rdquo; Mielenkiintoista on useasti televisiossakin nähdyn Hajjarin kannanotto maallistumiseen: &rdquo;Maallistuminen näkyy monissa uskontojen edustajissa, valitettavasti myös muslimeissa. Maallistuneet eivät edusta teoissaan enää uskontojaan. Jumalan säännöt eivät muutu [--].&rdquo; (ksml.fi, 19.1.16). Näiden kahden imaamin kannanotot islamista ovat hyvin samankaltaisia ja ne ovat ristiriidassa eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen kanssa.</p><p>Helsinkiin kaavailtavissa oleva sunnimoskeija ei ole vain kuntakysymys vaan nimenomaan valtakunnallinen kysymys. Mitä aatevirtauksia Suomeen tulisi ja minkälaista islamilaista linjaa moskeijoissa puhuvat imaamit edustaisivat? Esimerkiksi hanketta johtava Pia Jardi toteaa a-studiossa, että moskeijan yhteyteen kaavaillaan uimahallia ja päiväkotia. Sinne toivotaan sellaista tilaa, jossa naisetkin pääsisivät harrastamaan liikuntaa rauhassa ilman miesten läsnäoloa. Toiveena ovat liikuntatilat, jotka on eroteltu sukupuolen mukaan. Kuten samaisessa ohjelmassa vieraileva terrorismin tutkija Atte Kaleva toteaa, meidän pitää suhtautua muslimeihin kuten tavallisiin ihmisiin, eikä niin, että heille tarjottaisiin omat päiväkodit ja uimahallit. Tällainen erottelu tarjoaisi alustan eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Huolena on, kuten Kaleva toteaa, ettei pyritä integroimaan vaan eriyttämään (a-studio 13.4.2017).</p><p>Atte Kaleva toteaa, että sunnimoskeija ei olisi suomalaisten muslimien moskeija, vaan islamin ääriedustajien moskeija. &rdquo;Tämä ei liity uskonnonvapauteen. Tämä ei liity maahanmuuttokriittisyyteen. Tämä ei liity islamin vastaisuuteen tai myönteisyyteen. Tämä on poliittinen kysymys johtuen siitä, että kaikkialla Euroopassa ja kaikkialla maailmassa silloin, kun rahoitus tulee Persianlahden valtioista, sen rahoituksen mukana tulee myös ideologia. Se ideologia on tällaista hyvin äärikonservatiivista, fundamentalistista - ja siksi tämä on poliittinen kysymys&rdquo;, hän toteaa.</p><p>Atte Kalevan tavoin myös tutkija Alan Salehzadeh vastustaa suurmoskeijan rakentamista, sillä hänen mukaansa moskeijassa opetettaisiin islamin oppeja, jotka olisivat ristiriidassa mm. sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa. Salehzadehin mukaan &rdquo;pienen lapsen aivot imevät tietoa kuin sieni ja hän voi toteuttaa oppeja tulevaisuudessa. Siellä missä opetetaan vähiten islamia, on myös vähiten jihadisteja.&rdquo; (Helsinginuutiset 16.11.2015)</p><p>Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kertoa päättäjille ja kansalaisille, että&nbsp;kansa on&nbsp;aidosti huolissaan siitä, että Suomeen rakennettaisiin suurmoskeijaa. Tarkoitus ei ole luoda vihamielisyyttä muslimeja kohtaan. Suurmoskeijahankkeesta ollaan Suomen muslimipiireissäkin huolissaan. Vastustus ei liity millään lailla maahanmuuttokielteisyyteen tai rasismiin ja kuten Atte Kaleva totesi, tämä ei liity uskonnonvapauteen, vaan tämä on nimenomaan poliittinen kysymys. Me haluamme olla varmoja siitä, että moskeijoissa opetettavat islamin opit eivät ole ristiriidassa Suomen lain ja suomalaisten ihmisoikeuskäsitysten kanssa. Nyt tästä varmuudesta ollaan hyvin kaukana, eikä uskontoa edustavien henkilöiden Hajjarin, Jardin ja Bahmanpourin puheet islamin opista puolla suurmoskeijan rakentamista. Suurmoskeijan rakentamista ei puolla myös sekään, että suurmoskeijahankkeen yhteistyökumppani Suomen islamilainen neuvosto (SINE) kertoo vuosikertomuksissaan vuodelta 2011 ja 2012 perustaneensa lautakunnan, jossa annettiin lausuntoja ja päätöksiä avioero- ja avioliittoasioissa. Vaikkei näillä päätöksillä ole oikeudellista sitovuutta Suomessa, on selvää, että näillä uskonnollisilla päätöksillä on oma merkityksensä ihmisten tekemiin ratkaisuihin. (is.fi 24.4.2017)</p><p>On idealistista toivoa, ettei sunnimoskeijaan liity uhkatekijöitä. Olemme aidosti huolissamme uhkatekijöistä, jotka voisivat pahimmassa tapauksessa ruokkia fundamentalististen oppien vahvistumista Suomessa. Mahdollinen rahoitus Persianlahden maista pitäisi saada jokaisen kysymään, miksi esimerkiksi Bahrain haluaisi rahoittaa yli sadalla miljoonalla 20&nbsp;000m2 suuruista rakennusta. Kyseessä ei ole vilpitön avun tarjonta, vaan rahoituksen takana on keino ohjailla poliittisesti Suomen muslimiyhteisöä. Näiden edellä mainittujen asioiden takia olen sitä mieltä, ettei Suomeen pitäisi rakentaa suurmoskeijaa. Uskon, etten ole kannassani yksin.</p> Suurmoskeijan rakentamiseen ei Suomessa pitäisi ryhtyä. Sen rakentamatta jättäminen olisi ennaltaehkäisyä, sillä moskeija-hanketta ympäröi paljon epäselvyyksiä, jotka aiheuttavat huolenaiheita. Yksi näistä huolenaiheista on sisäministeriönkin mukaan se, että rahat tulevat yhteiskunnasta, joka eroaa Suomesta huomattavasti. Esimerkiksi sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kysyy, miten se rahoitus vaikuttaisi moskeijan toimintaan? Millaista oppia siellä julistettaisiin ja millä tavalla ihmisiä kannustettaisiin osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan? Tänään Uusi Suomi uutisoi, että Suomessa on käynyt useita tunnettuja radikaalisaarnaajia näiden vuosien aikana. Supon mukaan pieni osa näistä nousee julkisuuteen.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki toteaa samaisessa mtv3:lle antamassaan haastattelussa, että Saksan tiedustelupalvelu kirjoitti hiljattain raportin, jossa todettiin yhteys ääri-islamistisen ajattelun ja Arabian niemimaalta lähtöisin olevan rahoituksen välillä. Ruohomäen mukaan rahoituksella on tarkoitus ostaa vaikutusvaltaa ja sillä pyritään vaikuttamaan islamistiseen ajatteluun Suomessa. Kuten Mankkinen toteaa, kansainväliset kokemukset osoittavat, että rahoittajan aatemaailma heijastuu siihen millä tavalla moskeijoissa toimitaan. (MTV3 15.3.2017)

Tanskassa on mm. paljastunut, että Tanskan koraanikouluissa opetetaan ankaraa sharia-lakia. Dokumentin salaa kuvattu materiaali osoittaa, kuinka moskeijoissa saarnataan tiukkaa islamilaista lakia, Tanskan laeista piittaamatta. Esimerkiksi salaa kuvannutta Fatimaa neuvottiin olla menemästä poliisin puheille, vaikka kuvitteellisen aviomiehen kerrottiin olevan hänelle väkivaltainen. Imaamit ja uskonnolliset johtajat neuvoivat välttämään kääntymästä ongelmien ratkaisuissa viranomaisten puoleen.  On hyvin huolestuttavaa, että valtion laki koetaan alisteisena islamilaiselle laille eikä päinvastoin ja että auktoriteettia edustavat uskonoppineet kieltävät naiselta menemästä viranomaisten puheille näiden kohdatessa väkivaltaa. (Yle 2.2.2017)

Myös meidän täällä Suomessa on kuultava uskonoppineita heidän uskontoon liittyvissä näkemyksissään. Valitettavasti nämä näkemykset eivät edusta maltillista linjaa. Esimerkiksi shiia haaraa edustava imaami Abbas Bahmanpour, kertoi islam-illassa vuonna 2013, että islamin suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on verrattavissa insestiin ja mikäli Suomessa olisi sharia-laki voimassa ja homoseksuaalisuudesta jäisi kiinni, rangaistuksena olisi kuolemantuomio. Bahmanpuor totesi illassa: ”Islamin usko ja islamin laki on tullut jumalalta, ja se on viimeisessä muodossa ja sitä me ei voida äänestää muuttamalla. Miksi meidän pitäis mukauttaa jotain, joka meidän näkemyksessä on oikeassa [--]”. (Youtube A2 Islam ilta). Sunna haaraa – josta sunnimoskeijan rahoitus tulisi – edustava imaami ja uskonoppinut Anas Hajjar on taas todennut Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa, että ”Jumala ei hyväksy muuta uskontoa kuin islamin. Uskostaan luopuva saa ankaran rangaistuksen tuomiopäivänä.” Mielenkiintoista on useasti televisiossakin nähdyn Hajjarin kannanotto maallistumiseen: ”Maallistuminen näkyy monissa uskontojen edustajissa, valitettavasti myös muslimeissa. Maallistuneet eivät edusta teoissaan enää uskontojaan. Jumalan säännöt eivät muutu [--].” (ksml.fi, 19.1.16). Näiden kahden imaamin kannanotot islamista ovat hyvin samankaltaisia ja ne ovat ristiriidassa eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen kanssa.

Helsinkiin kaavailtavissa oleva sunnimoskeija ei ole vain kuntakysymys vaan nimenomaan valtakunnallinen kysymys. Mitä aatevirtauksia Suomeen tulisi ja minkälaista islamilaista linjaa moskeijoissa puhuvat imaamit edustaisivat? Esimerkiksi hanketta johtava Pia Jardi toteaa a-studiossa, että moskeijan yhteyteen kaavaillaan uimahallia ja päiväkotia. Sinne toivotaan sellaista tilaa, jossa naisetkin pääsisivät harrastamaan liikuntaa rauhassa ilman miesten läsnäoloa. Toiveena ovat liikuntatilat, jotka on eroteltu sukupuolen mukaan. Kuten samaisessa ohjelmassa vieraileva terrorismin tutkija Atte Kaleva toteaa, meidän pitää suhtautua muslimeihin kuten tavallisiin ihmisiin, eikä niin, että heille tarjottaisiin omat päiväkodit ja uimahallit. Tällainen erottelu tarjoaisi alustan eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Huolena on, kuten Kaleva toteaa, ettei pyritä integroimaan vaan eriyttämään (a-studio 13.4.2017).

Atte Kaleva toteaa, että sunnimoskeija ei olisi suomalaisten muslimien moskeija, vaan islamin ääriedustajien moskeija. ”Tämä ei liity uskonnonvapauteen. Tämä ei liity maahanmuuttokriittisyyteen. Tämä ei liity islamin vastaisuuteen tai myönteisyyteen. Tämä on poliittinen kysymys johtuen siitä, että kaikkialla Euroopassa ja kaikkialla maailmassa silloin, kun rahoitus tulee Persianlahden valtioista, sen rahoituksen mukana tulee myös ideologia. Se ideologia on tällaista hyvin äärikonservatiivista, fundamentalistista - ja siksi tämä on poliittinen kysymys”, hän toteaa.

Atte Kalevan tavoin myös tutkija Alan Salehzadeh vastustaa suurmoskeijan rakentamista, sillä hänen mukaansa moskeijassa opetettaisiin islamin oppeja, jotka olisivat ristiriidassa mm. sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa. Salehzadehin mukaan ”pienen lapsen aivot imevät tietoa kuin sieni ja hän voi toteuttaa oppeja tulevaisuudessa. Siellä missä opetetaan vähiten islamia, on myös vähiten jihadisteja.” (Helsinginuutiset 16.11.2015)

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kertoa päättäjille ja kansalaisille, että kansa on aidosti huolissaan siitä, että Suomeen rakennettaisiin suurmoskeijaa. Tarkoitus ei ole luoda vihamielisyyttä muslimeja kohtaan. Suurmoskeijahankkeesta ollaan Suomen muslimipiireissäkin huolissaan. Vastustus ei liity millään lailla maahanmuuttokielteisyyteen tai rasismiin ja kuten Atte Kaleva totesi, tämä ei liity uskonnonvapauteen, vaan tämä on nimenomaan poliittinen kysymys. Me haluamme olla varmoja siitä, että moskeijoissa opetettavat islamin opit eivät ole ristiriidassa Suomen lain ja suomalaisten ihmisoikeuskäsitysten kanssa. Nyt tästä varmuudesta ollaan hyvin kaukana, eikä uskontoa edustavien henkilöiden Hajjarin, Jardin ja Bahmanpourin puheet islamin opista puolla suurmoskeijan rakentamista. Suurmoskeijan rakentamista ei puolla myös sekään, että suurmoskeijahankkeen yhteistyökumppani Suomen islamilainen neuvosto (SINE) kertoo vuosikertomuksissaan vuodelta 2011 ja 2012 perustaneensa lautakunnan, jossa annettiin lausuntoja ja päätöksiä avioero- ja avioliittoasioissa. Vaikkei näillä päätöksillä ole oikeudellista sitovuutta Suomessa, on selvää, että näillä uskonnollisilla päätöksillä on oma merkityksensä ihmisten tekemiin ratkaisuihin. (is.fi 24.4.2017)

On idealistista toivoa, ettei sunnimoskeijaan liity uhkatekijöitä. Olemme aidosti huolissamme uhkatekijöistä, jotka voisivat pahimmassa tapauksessa ruokkia fundamentalististen oppien vahvistumista Suomessa. Mahdollinen rahoitus Persianlahden maista pitäisi saada jokaisen kysymään, miksi esimerkiksi Bahrain haluaisi rahoittaa yli sadalla miljoonalla 20 000m2 suuruista rakennusta. Kyseessä ei ole vilpitön avun tarjonta, vaan rahoituksen takana on keino ohjailla poliittisesti Suomen muslimiyhteisöä. Näiden edellä mainittujen asioiden takia olen sitä mieltä, ettei Suomeen pitäisi rakentaa suurmoskeijaa. Uskon, etten ole kannassani yksin.

]]>
5 http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236573-suurmoskeija-on-valtakunnallinen-asia-millaista-islamia-levitetaan-suomessa#comments Kotimaa Islam Radikaalisaarnaajat Supo Suurmoskeija Uskonoppineet Fri, 05 May 2017 05:18:22 +0000 Šeida Sohrabi http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236573-suurmoskeija-on-valtakunnallinen-asia-millaista-islamia-levitetaan-suomessa
A-Talk. Kuka puhuu suurmoskeijakeskustelussa? http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235664-a-talk-kuka-puhuu-keskustelussa-suurmoskeijasta <p>Mikäli A-Talk jäi katsomatta, tässä on lyhyt referaatti ohjelman alusta ja vinkki katsomiseen, jotta kunnia menee sinne, mille se kuuluu, eli Yleisradiolle. Samalla todetaan, että Ylen tuottaja Ville Kolari perui Lähi-Idän politiikan asiantuntijan Alan Salehzadehin osallistumisen. Siitä lopuksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskustelun alku&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muslimiksi kääntynyt Pia Jardi ajaa hanketta. Hänen perusteesinsä on, että islaminvastaisuus Suomessa on ensisijainen syy hankkeen vastustamiseen. Hän puhuu tällä hetkellä olemassa olevista pienistä etnisistä kokoustiloista, jotka ovat kyllä hyviä omille jäsenilleen, mutta jotain suurempaa tarvitaan.</p><p>Atte Kaleva kertoo, että shiiat ja sunnit eivät käy toistensa moskeijoissa. Jos annetaan wahhabilaisille tilaisuus rakentaa 40 miljoonan moskeija, se ei ole hyvä juttu. Toimittaja Jan Andersson keskeyttää Kalevan faktabaarin viitaten &quot;tunteisiin&quot;, joita voi käsitellä myöhemmin.</p><p>Atte Kaleva saa jatkaa sen verran, että kykenee sanomaan, miten kysymys ei liity uskonnonvapauteen tai vastustamiseen, vaan kysymys on poliittinen. Rahoittajien takana on fundamentalisteja.</p><p>Ozan Yanar haluaa vastauksen siihen, miksi validia kysymystä rahoituksesta ei käsitellä. Jan Andersson keskeyttää hänetkin ja siirtää puheenvuoron Suldaanille.</p><p>Moskeijaa kannattava Suldaan Said Ahmed kertoo, miten hän on tunnistanut vihapuhetta. Toimittaja Andersson urahtelee.</p><p>Pia Jardi toivoo, ettei Vapaavuori ryhdy diktaattoriksi, koska se on huolestuttavaa. Sitten näytetään video, jossa moskeijasuunnitelmaa esitellään. Videossa toteutuvat hyvän uutisoinnin kriteerit. Jardi saa kommentoida sitä ensin ja hän kertoo moskeijan eduista &quot;naisille ja lapsille&quot;, jotka pääsevät viimeinkin liikkumaan.</p><p>Atte Kaleva pohtii, miten muslimeilla pitää olla erillisiä tiloja uidakseen ja liikkuakseen? Eikö tämä avaa ovia eristäytymiseen?</p><p>Pia Jardin mukaan nyt halutaan aktivoida ne naiset ja lapset, jotka &quot;eivät nyt pysty käyttämään palveluita&quot;. Hänen puheestaan selviää, että hänen suuntansa musliminaiset eivät kantaväestön kanssa ja etenkään miesten kanssa osallistu.</p><p>Suldaan Said Ahmed puhuu moskeijan puolesta, kuten vasemmistolaiset puhuvat; hänen mielestään moskeija on hyvä, kyllä Helsinkiin mahtuu moskeija. Se on hieno juttu. Hän haluaa kuitenkin selvittää rahoitusongelman eikä haluaisi erillisyyttä.</p><p>Atte Kaleva huomauttaa hyväntahtoisesti, että moskeija voi olla este juuri tälle yhteisöllisyydelle.</p><p>Sen jälkeen aletaan puhua rahoittamisesta, joka Jardin mukaan sai alkunsa Jyrki Kataisen vinkistä...</p><p>(spoileri päättyy ennen kuin keskustelu alkaa lämmetä, <a href="http://areena.yle.fi/1-3760237?autoplay=true">mutta tässä on lähetys</a>)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Alan Salehzadeh ei päässyt</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on yksi kansainvälisesti tunnettu Lähi-Idän politiikan asiantuntija. Hän tuntee kytkennät ja salafismin. Hän ei päässyt ääneen Yleisradiossa vieläkään. Hänen esiintymisensä on peruttu jo kolme kertaa.&nbsp;</p><p>Alan Salehzadeh on työskennellyt mm. Suomen ulko- ja sisäasiainministeriöissä, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella sekä eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Suomessa ja ulkomailla. Hän <a href="http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2017/04/12/johtuuko-ylenkin-boikotti-minua-kohtaan-ulkovaltojen-sekaantumisesta/">kysyy itse blogissaan</a>, onko tämä sattumaa vai ulkovaltojen sekaantumista bulvaanien kautta.</p><p>Oli mitä hyvänsä, outoa vieraiden pömpöttelyä tuollainen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikäli A-Talk jäi katsomatta, tässä on lyhyt referaatti ohjelman alusta ja vinkki katsomiseen, jotta kunnia menee sinne, mille se kuuluu, eli Yleisradiolle. Samalla todetaan, että Ylen tuottaja Ville Kolari perui Lähi-Idän politiikan asiantuntijan Alan Salehzadehin osallistumisen. Siitä lopuksi.

 

Keskustelun alku 

 

Muslimiksi kääntynyt Pia Jardi ajaa hanketta. Hänen perusteesinsä on, että islaminvastaisuus Suomessa on ensisijainen syy hankkeen vastustamiseen. Hän puhuu tällä hetkellä olemassa olevista pienistä etnisistä kokoustiloista, jotka ovat kyllä hyviä omille jäsenilleen, mutta jotain suurempaa tarvitaan.

Atte Kaleva kertoo, että shiiat ja sunnit eivät käy toistensa moskeijoissa. Jos annetaan wahhabilaisille tilaisuus rakentaa 40 miljoonan moskeija, se ei ole hyvä juttu. Toimittaja Jan Andersson keskeyttää Kalevan faktabaarin viitaten "tunteisiin", joita voi käsitellä myöhemmin.

Atte Kaleva saa jatkaa sen verran, että kykenee sanomaan, miten kysymys ei liity uskonnonvapauteen tai vastustamiseen, vaan kysymys on poliittinen. Rahoittajien takana on fundamentalisteja.

Ozan Yanar haluaa vastauksen siihen, miksi validia kysymystä rahoituksesta ei käsitellä. Jan Andersson keskeyttää hänetkin ja siirtää puheenvuoron Suldaanille.

Moskeijaa kannattava Suldaan Said Ahmed kertoo, miten hän on tunnistanut vihapuhetta. Toimittaja Andersson urahtelee.

Pia Jardi toivoo, ettei Vapaavuori ryhdy diktaattoriksi, koska se on huolestuttavaa. Sitten näytetään video, jossa moskeijasuunnitelmaa esitellään. Videossa toteutuvat hyvän uutisoinnin kriteerit. Jardi saa kommentoida sitä ensin ja hän kertoo moskeijan eduista "naisille ja lapsille", jotka pääsevät viimeinkin liikkumaan.

Atte Kaleva pohtii, miten muslimeilla pitää olla erillisiä tiloja uidakseen ja liikkuakseen? Eikö tämä avaa ovia eristäytymiseen?

Pia Jardin mukaan nyt halutaan aktivoida ne naiset ja lapset, jotka "eivät nyt pysty käyttämään palveluita". Hänen puheestaan selviää, että hänen suuntansa musliminaiset eivät kantaväestön kanssa ja etenkään miesten kanssa osallistu.

Suldaan Said Ahmed puhuu moskeijan puolesta, kuten vasemmistolaiset puhuvat; hänen mielestään moskeija on hyvä, kyllä Helsinkiin mahtuu moskeija. Se on hieno juttu. Hän haluaa kuitenkin selvittää rahoitusongelman eikä haluaisi erillisyyttä.

Atte Kaleva huomauttaa hyväntahtoisesti, että moskeija voi olla este juuri tälle yhteisöllisyydelle.

Sen jälkeen aletaan puhua rahoittamisesta, joka Jardin mukaan sai alkunsa Jyrki Kataisen vinkistä...

(spoileri päättyy ennen kuin keskustelu alkaa lämmetä, mutta tässä on lähetys)

 

Alan Salehzadeh ei päässyt

 

Suomessa on yksi kansainvälisesti tunnettu Lähi-Idän politiikan asiantuntija. Hän tuntee kytkennät ja salafismin. Hän ei päässyt ääneen Yleisradiossa vieläkään. Hänen esiintymisensä on peruttu jo kolme kertaa. 

Alan Salehzadeh on työskennellyt mm. Suomen ulko- ja sisäasiainministeriöissä, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella sekä eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Suomessa ja ulkomailla. Hän kysyy itse blogissaan, onko tämä sattumaa vai ulkovaltojen sekaantumista bulvaanien kautta.

Oli mitä hyvänsä, outoa vieraiden pömpöttelyä tuollainen.

]]>
31 http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235664-a-talk-kuka-puhuu-keskustelussa-suurmoskeijasta#comments A-Talk Helsingin suurmoskeija Suurmoskeija Fri, 14 Apr 2017 05:57:47 +0000 Väinö Kuukka http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235664-a-talk-kuka-puhuu-keskustelussa-suurmoskeijasta
Murskataan suurmoskeijahanke demokratialla ja sosialidemokraattisilla arvoilla http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235651-murskataan-suurmoskeijahanke-demokratialla-ja-sosialidemokraattisilla-arvoilla <p>On hyvinkin ymmärrettävää, että ihmiset suhtautuvat kriittisesti ja kielteisesti Helsinkiin kaavailtuun suurmoskeijahankkeeseen. Kriittistä ääntä tulee yhtä lailla Suomen maltillisista muslimiyhteisöistä. Monilla on edelleenkin huoli siitä, että mistä voisimme tietää, että suurmoskeijan rahoittajat edustavat rauhaa ja suvaitsevaisia suuntauksia? Jos täällä asiat ovat haasteellisia, niin miettikää sitä, että Bahrainissa toimittajakaan ei saa kysyä ja selvitellä vapaasti asioita. Kuinka moni on tietoinen siitä, että Bahrainissa lehdet eivät saa käsitellä sitä, miten rikkaus jakautuu eikä sitä, miten erilaiset henkilöt ja viranomaiset hallitsevat maata. Alueen laajemmista ristiriidoista ja yleisestikin isoista epäkohdista pitää kaikissa tapauksissa vaieta Bahrainissa. Kyllä, suurmoskeijan rahoitus tulee tämmöisestä maasta. Kuningaskunta ei sijoita rahaa mihinkään ilman tarkoitusperää. Milloin Bahrain tai esimerkiksi Saudi-Arabia on todistanut olevansa luotettava taho? Ei milloinkaan. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Helsingin valtuusto &ndash; Pormestari &ndash; Pia Jardi</strong></p> <p>Kokoomuksen suurimman puolueen asema ja Jan Vapaavuoren pormestaripaikka tulee merkittävällä tavalla heikentämään suurmoskeijahankkeen toteutumismahdollisuuksia. Pia Jardille sanoisin sen, että älä puhu muitten muslimien puolesta, vaan itsesi puolesta ainoastaan. Hankettanne on vastustamassa minun lisäksi monet muslimit. Mitä haluaisitte heille sanoa? Samaan aikaan on pakko sanoa, että on hyvin kyseenalaista ja tekopyhää, että diktaattorivaltioitten (Bahrain ja muut rikkaat arabivaltiot) rahoitukset eivät tunne olevan sinulle millään tavalla ongelma, mutta Jan Vapaavuoren äänimäärän perusteella ja hänen kielteinen kanta suurmoskeijaan riittää sinulle haukkumaan häntä diktaattoriksi. Erittäin kyseenalaista ja tekopyhää.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Ratkaisu - Suositaan kotimaisia imaameja ja luodaan toimiva valvonta:</strong></p> <p>Moskeijat ovat monille muslimeille tärkeä siinä missä kristityillekin kirkko. Miten varmistamme sen, että imaamit ja muut korkea arvoiset saarnaajat tekevät kaikkensa radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi? Mitä imaamit tekevät, jos he kohtaavat radikalisoituneen ihmisen? Nykyiset imaamit eivät ole koulutettu sellaisiin tehtäviin. Miten pidämme huolen siitä, että imaamit jakavat sellaista islamtietoa, joka pohjautuu rauhaan, erilaisuuden kunnioittamiseen ja ennen kaikkea Suomen lain vaalimiseen? Muslimiyhteisöjä ei saa syyllistää, mutta se on sanomattakin selvää, että heidän on otettava suurempi vastuu radikalismin ennaltaehkäisemisessä. Miettikää hetken sellaista tilannetta, että rasismiin ennaltaehkäisemistyössä olisi vain tummaihoisia ihmisiä. Siinä ei olisi mitään järkeä ja siksi muslimiyhteisöjenkin on kannettava suurempaa vastuu ennaltaehkäisevässä työssä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Vaihtoehdot - Toimenpiteet:</strong></p> <ol><li>Imaamiksi pitäisi kouluttautua Suomessa samalla tavalla, kuin kristinuskossa papiksi kouluttautuneet. Imaamikoulutukseen sisältyisi vahvasti Suomen lakien tuntemus ja opettaminen. Länsimaalaisten arvojen on oltava keskeisessä roolissa imaamien saarnoissa ja opetuksissa. Länsimaalaisille arvoilla tarkoitan ihmisoikeuksia, rauhaa, erilaisten ihmisten kunnioittamista, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Näin varmistaisimme, että kuka tahansa ei voisi ryhtyä imaamiksi ja näin estäisimme poliittisen islamin edustajia tekemästä imaamien työtä muslimiyhteisöissämme.</li><li>Imaamien, pappien ja muitten uskontokuntien saarnaajia alettaisiin valvoa. Tämä palvelisi kaikkein parhaiten maallistuneita muslimeja, jotka haluavat elää rauhassa ja kaukana väkivaltaisista ideologioista.</li><li>Jos joku tai jotkut muslimit haluaisivat rakentaa moskeijoita, niin rahoituksen pitäisi tulla aina Suomen muslimiyhteisöjen sisältä. Näin varmistaisimme sen, että pimeää rahaa ei tulisi uskonnollisiin hankkeisiin. Kyseinen järjestely olisi läpinäkyvää, tehokasta ja ennen kaikkea turvallista.</li><li><p>Jos haluamme vastustaa vakuuttavasti suurmoskeijahanketta, niin meidän pitäisi yhtä lailla vastustaa asekauppoja kaikkien niitten tahojen kanssa, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.</p></li></ol> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Poliittinen islam ei ole istutettavissa sosialidemokraattien arvojen kanssa yhteen:</strong></p> <p>Sosialidemokraattisten arvojen mukaista on vastustaa kaikenlaisia ryhmiä, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja demokraattisia järjestelmiä. On arvojeni vastaista olla kannattamassa hanketta. Siksi sanonkin jyrkästi&nbsp;<strong>EI SUURMOSKEIJAHANKKEELLE</strong>. Minä monien muitten sosialidemokraattien tavoin vastustamme tätä hanketta. Tähän mielipiteeseen ei tarvita kiihkoilua ja islamvastaisuutta. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähteet:</p> <p><a href="http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002878774.html" title="http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002878774.html">http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002878774.html</a></p> <p><a href="http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/unohdettu-bahrain">http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/unohdettu-bahrain</a></p> <p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-5978897">http://yle.fi/uutiset/3-5978897</a></p> <p><a href="http://www.paivanlehti.fi/suurmoskeijan-takana-on-sata-miljoonaa-hamaraa-euroa-ja-pienen-piirin-pyoritys/">http://www.paivanlehti.fi/suurmoskeijan-takana-on-sata-miljoonaa-hamaraa-euroa-ja-pienen-piirin-pyoritys/</a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On hyvinkin ymmärrettävää, että ihmiset suhtautuvat kriittisesti ja kielteisesti Helsinkiin kaavailtuun suurmoskeijahankkeeseen. Kriittistä ääntä tulee yhtä lailla Suomen maltillisista muslimiyhteisöistä. Monilla on edelleenkin huoli siitä, että mistä voisimme tietää, että suurmoskeijan rahoittajat edustavat rauhaa ja suvaitsevaisia suuntauksia? Jos täällä asiat ovat haasteellisia, niin miettikää sitä, että Bahrainissa toimittajakaan ei saa kysyä ja selvitellä vapaasti asioita. Kuinka moni on tietoinen siitä, että Bahrainissa lehdet eivät saa käsitellä sitä, miten rikkaus jakautuu eikä sitä, miten erilaiset henkilöt ja viranomaiset hallitsevat maata. Alueen laajemmista ristiriidoista ja yleisestikin isoista epäkohdista pitää kaikissa tapauksissa vaieta Bahrainissa. Kyllä, suurmoskeijan rahoitus tulee tämmöisestä maasta. Kuningaskunta ei sijoita rahaa mihinkään ilman tarkoitusperää. Milloin Bahrain tai esimerkiksi Saudi-Arabia on todistanut olevansa luotettava taho? Ei milloinkaan. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

 

Helsingin valtuusto – Pormestari – Pia Jardi

Kokoomuksen suurimman puolueen asema ja Jan Vapaavuoren pormestaripaikka tulee merkittävällä tavalla heikentämään suurmoskeijahankkeen toteutumismahdollisuuksia. Pia Jardille sanoisin sen, että älä puhu muitten muslimien puolesta, vaan itsesi puolesta ainoastaan. Hankettanne on vastustamassa minun lisäksi monet muslimit. Mitä haluaisitte heille sanoa? Samaan aikaan on pakko sanoa, että on hyvin kyseenalaista ja tekopyhää, että diktaattorivaltioitten (Bahrain ja muut rikkaat arabivaltiot) rahoitukset eivät tunne olevan sinulle millään tavalla ongelma, mutta Jan Vapaavuoren äänimäärän perusteella ja hänen kielteinen kanta suurmoskeijaan riittää sinulle haukkumaan häntä diktaattoriksi. Erittäin kyseenalaista ja tekopyhää.

 

Ratkaisu - Suositaan kotimaisia imaameja ja luodaan toimiva valvonta:

Moskeijat ovat monille muslimeille tärkeä siinä missä kristityillekin kirkko. Miten varmistamme sen, että imaamit ja muut korkea arvoiset saarnaajat tekevät kaikkensa radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi? Mitä imaamit tekevät, jos he kohtaavat radikalisoituneen ihmisen? Nykyiset imaamit eivät ole koulutettu sellaisiin tehtäviin. Miten pidämme huolen siitä, että imaamit jakavat sellaista islamtietoa, joka pohjautuu rauhaan, erilaisuuden kunnioittamiseen ja ennen kaikkea Suomen lain vaalimiseen? Muslimiyhteisöjä ei saa syyllistää, mutta se on sanomattakin selvää, että heidän on otettava suurempi vastuu radikalismin ennaltaehkäisemisessä. Miettikää hetken sellaista tilannetta, että rasismiin ennaltaehkäisemistyössä olisi vain tummaihoisia ihmisiä. Siinä ei olisi mitään järkeä ja siksi muslimiyhteisöjenkin on kannettava suurempaa vastuu ennaltaehkäisevässä työssä.

 

 

Vaihtoehdot - Toimenpiteet:

  1. Imaamiksi pitäisi kouluttautua Suomessa samalla tavalla, kuin kristinuskossa papiksi kouluttautuneet. Imaamikoulutukseen sisältyisi vahvasti Suomen lakien tuntemus ja opettaminen. Länsimaalaisten arvojen on oltava keskeisessä roolissa imaamien saarnoissa ja opetuksissa. Länsimaalaisille arvoilla tarkoitan ihmisoikeuksia, rauhaa, erilaisten ihmisten kunnioittamista, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Näin varmistaisimme, että kuka tahansa ei voisi ryhtyä imaamiksi ja näin estäisimme poliittisen islamin edustajia tekemästä imaamien työtä muslimiyhteisöissämme.
  2. Imaamien, pappien ja muitten uskontokuntien saarnaajia alettaisiin valvoa. Tämä palvelisi kaikkein parhaiten maallistuneita muslimeja, jotka haluavat elää rauhassa ja kaukana väkivaltaisista ideologioista.
  3. Jos joku tai jotkut muslimit haluaisivat rakentaa moskeijoita, niin rahoituksen pitäisi tulla aina Suomen muslimiyhteisöjen sisältä. Näin varmistaisimme sen, että pimeää rahaa ei tulisi uskonnollisiin hankkeisiin. Kyseinen järjestely olisi läpinäkyvää, tehokasta ja ennen kaikkea turvallista.
  4. Jos haluamme vastustaa vakuuttavasti suurmoskeijahanketta, niin meidän pitäisi yhtä lailla vastustaa asekauppoja kaikkien niitten tahojen kanssa, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

 

Poliittinen islam ei ole istutettavissa sosialidemokraattien arvojen kanssa yhteen:

Sosialidemokraattisten arvojen mukaista on vastustaa kaikenlaisia ryhmiä, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja demokraattisia järjestelmiä. On arvojeni vastaista olla kannattamassa hanketta. Siksi sanonkin jyrkästi EI SUURMOSKEIJAHANKKEELLE. Minä monien muitten sosialidemokraattien tavoin vastustamme tätä hanketta. Tähän mielipiteeseen ei tarvita kiihkoilua ja islamvastaisuutta.  

 

 

Lähteet:

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002878774.html

http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/unohdettu-bahrain

http://yle.fi/uutiset/3-5978897

http://www.paivanlehti.fi/suurmoskeijan-takana-on-sata-miljoonaa-hamaraa-euroa-ja-pienen-piirin-pyoritys/

 

]]>
13 http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235651-murskataan-suurmoskeijahanke-demokratialla-ja-sosialidemokraattisilla-arvoilla#comments Helsingin suurmoskeija Helsingin valtuusto Poliittinen islam Radikaali islam Suurmoskeija Thu, 13 Apr 2017 16:34:54 +0000 Kamal Palani Jafi http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235651-murskataan-suurmoskeijahanke-demokratialla-ja-sosialidemokraattisilla-arvoilla
3 päivää vaaleista ja moskeija etenee http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235597-3-paivaa-vaaleista-ja-moskeija-etenee <p>Tänään on 3 päivää kuntavaaleista ja tänään on Helsingin kaupungille jätetty tontinvaraushakemus suurmoskeijan rakentamista varten. Näin kuntalaisena ja kesäkuusta alkaen kaupunginvaltuutettuna tulee kaupunkilaisten puolesta hiukan harmittava tunne. Vaalit käytiin kahden pormestariehdokkaan välillä, joista toinen sanoi ponnekkaasti ei hankkeelle, mutta unohdettiin kertoa neljästä muusta apulaispormestarista sekä siitä, että kaupunginvaltuuston voimasuhteilla on tässäkin asiassa merkitystä. Nyt jos katsomme uuden valtuuston kokoonpanoa ja ideologisia voimasuhteita, tulee moskeijahanke etenemään, mikäli se päätyy valtuustoon asti. Hanketta eniten kannattavilla Vihreillä, Vasemmistoliitolla, Sdp:llä ja Fp:llä on valtuustossa nimittäin enemmistö.</p> <p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148" title="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148">https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148</a></p> <p>Toinen asia, joka on hyvä huomioida, että juuri nyt veronmaksajat osallistuvat tähän hankkeeseen. Jokainen työtunti, joka tähän kaupungilla käytetään, on veronmaksajien varoilla maksettavaa. Oheisen artikkelin perusteella työtunteja kuluu runsaasti sillä lausuntopyynnöt ja niiden analysointi, neuvottelut ja tapaamiset sekä lopullinen päätösehdotus eivät synny kovin edullisesti. En kykene ymmärtämään miksi tämän hankkeen kanssa edetään ottaen huomioon taustahenkilöiden ja yhdistysten rahaepäselvyydet ja nyt puheissa oleva raha Bahrainista ja sen lähivaltioista. Edes koko säätiötä ei ole edes rekisteröity, jolla hanketta olisi ylipäänsä tarkoitus operoida.</p> <p><a href="https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kintereilla-suomen-islamilainen-neuvosto-maarattiin-haadon-uhalla-pois-toimitiloista/" title="https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kintereilla-suomen-islamilainen-neuvosto-maarattiin-haadon-uhalla-pois-toimitiloista/">https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kinte...</a></p> <p><a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat-omatkin-velkansa-maksamatta-toisella-ulosotossa-30-000-euroa/" title="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat-omatkin-velkansa-maksamatta-toisella-ulosotossa-30-000-euroa/">https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat...</a></p> <p>Hiukan tässä tulee varmasti kaupunkilaisille vedättämisen maku ja nyt olisi oleellista selvittää kuka tai mitkä tahot ovat olleet junailemassa aikataulutusta ja ylipäänsä selvästi edistää hanketta Helsingin kaupungin taholta. Ja lopettaa tämän hankkeen vieminen eteenpäin ennen kuin on liian myöhäsitä.</p> <p>Tekisi mieleni lainata tässä Kekkosen sanoja, mutta olkoon. Kaupunkilaiset ymmärtävät muutoinkin mitä juuri nyt tapahtuu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Aiempi blogikirjoitukseni aiheesta.</p> <p><a href="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-suurmoskeijahankkeesta" title="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-suurmoskeijahankkeesta">http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-su...</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Edit klo 22.05 Kiinteistövirastosta twitterin kautta saadun tiedon mukaan tontinvaraushakemus on jätetty &nbsp;2015. Näin ollen hanketta on valmisteltu jo parin vuoden ajan ja kysymys hankkeen veronmaksajille koituvista kustannuksista ja hankkeen hivuttamisesta on erittäin aiheellinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään on 3 päivää kuntavaaleista ja tänään on Helsingin kaupungille jätetty tontinvaraushakemus suurmoskeijan rakentamista varten. Näin kuntalaisena ja kesäkuusta alkaen kaupunginvaltuutettuna tulee kaupunkilaisten puolesta hiukan harmittava tunne. Vaalit käytiin kahden pormestariehdokkaan välillä, joista toinen sanoi ponnekkaasti ei hankkeelle, mutta unohdettiin kertoa neljästä muusta apulaispormestarista sekä siitä, että kaupunginvaltuuston voimasuhteilla on tässäkin asiassa merkitystä. Nyt jos katsomme uuden valtuuston kokoonpanoa ja ideologisia voimasuhteita, tulee moskeijahanke etenemään, mikäli se päätyy valtuustoon asti. Hanketta eniten kannattavilla Vihreillä, Vasemmistoliitolla, Sdp:llä ja Fp:llä on valtuustossa nimittäin enemmistö.

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suurmoskeija_tontinvaraus-64148

Toinen asia, joka on hyvä huomioida, että juuri nyt veronmaksajat osallistuvat tähän hankkeeseen. Jokainen työtunti, joka tähän kaupungilla käytetään, on veronmaksajien varoilla maksettavaa. Oheisen artikkelin perusteella työtunteja kuluu runsaasti sillä lausuntopyynnöt ja niiden analysointi, neuvottelut ja tapaamiset sekä lopullinen päätösehdotus eivät synny kovin edullisesti. En kykene ymmärtämään miksi tämän hankkeen kanssa edetään ottaen huomioon taustahenkilöiden ja yhdistysten rahaepäselvyydet ja nyt puheissa oleva raha Bahrainista ja sen lähivaltioista. Edes koko säätiötä ei ole edes rekisteröity, jolla hanketta olisi ylipäänsä tarkoitus operoida.

https://www.suomenuutiset.fi/vuokrarasteja-velkomustuomioita-vouti-kintereilla-suomen-islamilainen-neuvosto-maarattiin-haadon-uhalla-pois-toimitiloista/

https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-moskeijahankkeen-vetajat-jattavat-omatkin-velkansa-maksamatta-toisella-ulosotossa-30-000-euroa/

Hiukan tässä tulee varmasti kaupunkilaisille vedättämisen maku ja nyt olisi oleellista selvittää kuka tai mitkä tahot ovat olleet junailemassa aikataulutusta ja ylipäänsä selvästi edistää hanketta Helsingin kaupungin taholta. Ja lopettaa tämän hankkeen vieminen eteenpäin ennen kuin on liian myöhäsitä.

Tekisi mieleni lainata tässä Kekkosen sanoja, mutta olkoon. Kaupunkilaiset ymmärtävät muutoinkin mitä juuri nyt tapahtuu.

 

Aiempi blogikirjoitukseni aiheesta.

http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234236-vahan-kysymyksia-suurmoskeijahankkeesta

 

Edit klo 22.05 Kiinteistövirastosta twitterin kautta saadun tiedon mukaan tontinvaraushakemus on jätetty  2015. Näin ollen hanketta on valmisteltu jo parin vuoden ajan ja kysymys hankkeen veronmaksajille koituvista kustannuksista ja hankkeen hivuttamisesta on erittäin aiheellinen.

]]>
34 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235597-3-paivaa-vaaleista-ja-moskeija-etenee#comments Helsingin suurmoskeija Helsinki Kuntavaalit Pormestarivaali Suurmoskeija Wed, 12 Apr 2017 16:20:54 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235597-3-paivaa-vaaleista-ja-moskeija-etenee
Uusi pormestari rakennuttaa suurmoskeijan Malmin lentokentälle! http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235401-uusi-pormestari-rakennuttaa-suurmoskeijan-malmin-lentokentalle <p>No ei tietenkään rakenna - mutta kun tässä kampanjassa on ehdokkaana kuunnellut vauhkoamista puolin ja toisin otsikossa olevista kolmesta aiheesta, niin yllätyin itsekin kun tajusin ettei kukaan ole sentään mennyt tuollaisia ehdottelemaan.&nbsp;Anteeksi jos sain teidän lukemaan raflaavalla otsikolla, mutta nyt vaalipäivänä on hyvä muistella mistä näissä vaaleissa Helsingissä oikeasti on kyse?</p><p>Nämä ovat pormestarivaalit - sitä tässä on toitotettu ja varsinkin kokoomus on onnistunut ajatuksen läpiviennissä hyvin. Jopa niin hyvin, että uskallan veikata kuultuani tämän niin monelta äänestäjältä kadulla, että Jan Vapaavuori on meidän tuleva pormestari. Yhtenä tärkeänä syynä on, että &quot;pormestarivaalit&quot; ovat saaneet monet perinteisesti vihreitä äänestäneet äänestämään kokoomusta - rumasti sanottuna &quot;Kokoomuksen puisto-osasto&quot; ei halua Sinnemäestä pormestaria. Pormestari on kuitenkin vähän kuin kaupunginjohtaja, tosin ilman samaa valtaa ja tulee olemaan kansliapäällikön (virkamies) armoilla. Eli mikään ei oikeastaan muutu nykytilanteesta paitsi että virkamiehellä tulee olemaan edelleen se oikea valta harmaana eminenssinä taustalla.</p><p>Malmi on nostanut monella tunteet pintaan ja pääministerikin lähti asiasta jo kertaalleen laukalle. Omasta mielestäni kaupunginvaltuustolla pitää olla rohkeutta nostaa asia uudestaan pöydälle. Pitää kuunnella asiantuntijoita ja paikallisia ihmisiä (siis varsinkin Malmilaisia). Voidaanko Malmista esimerkiksi tehdä lentotoiminnan tulevaisuuteen liittyvä tutkimusalue? Lentäminen ja lentämiseen liittyvä logistiikka suurine nelikoptereineen tulee muuttamaan maailmaamme joidenkin vuosien kuluttua. Eli lentäjän poikana ja Piper Cherokeen potkuri olohuoneen seinällä roikkuen voin sanoa, että tutkitaan asia uudelleen.</p><p>Entäpä suurmoskeija sitten? Kysehän on loppujen lopuksi siitä, mikä on oikea paikka, oikea aika, oikea rahoitus, oikea suomalainen imaami, oikea tapa tehdä yhteistyötä shiiojen ja sunnien välillä, oikea tapa valvoa toimintaa, valvoa rahoitusta vielä toiseen ja kolmanteen kertaan... Jälleen kerran, tässä asiassa on niin monta liikkuvaa osaa, että tähdet ehtivät vielä muuttaa asentoaan moneen kertaan, ennen kuin asia edes tulee valtuustoon. Itselleni tärkeintä on, että mikäli supo on tarkistanut, tarkistanut ja vielä kerran tarkistanut mahdollisen rahoituksen, voidaan alkaa asiasta järkevästi edes puhua. Mutta siitä pitää silloin puhua, debatoida järkevästi eikä heittämällä jotain &quot;Tehdään suurmoskeijalle Gug-gen-hei-mit&quot; iskulauseita.</p><p>Mutta tärkeintä on muistaa, että nämä vaalit ovat vaalit joissa sinä äänestäjänä joudut oikeasti päättämään mikä on kaupungin linja tulevaisuudessa koulutuksessa, terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa, omaishoitajien asemassa ja muissa niissä asioissa, jotka tekevät kaupungista hyvän paikan kaikille ihmisille. Haluatteko linjan joka huutaa, ettei mihinkään ole rahaa enää ja kaikesta on säästettävä, samaan aikaan kun kaupunki kokonaisuudessaan tekee 600 miljoonaa euroa voittoa? Samat oikealla olevat porukat tietenkin samalla heittävät iskulauseita, kuten homekoulut kuntoon - outoa vain etteivät ole niitä laittaneet kuntoon jo monien edellisten valtuustokausien aikana.</p><p>No, minä tiedän ketä äänestän ja mitä linjaa itse ajan. Minä haluan rakentaa Helsingin joka on hyvä helsinkiläisille koska vain siten tämä kaupunki voi kasvaa ylpeänä itsestään.&nbsp;</p><p>Hyvää vaalipäivää kaikille!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> No ei tietenkään rakenna - mutta kun tässä kampanjassa on ehdokkaana kuunnellut vauhkoamista puolin ja toisin otsikossa olevista kolmesta aiheesta, niin yllätyin itsekin kun tajusin ettei kukaan ole sentään mennyt tuollaisia ehdottelemaan. Anteeksi jos sain teidän lukemaan raflaavalla otsikolla, mutta nyt vaalipäivänä on hyvä muistella mistä näissä vaaleissa Helsingissä oikeasti on kyse?

Nämä ovat pormestarivaalit - sitä tässä on toitotettu ja varsinkin kokoomus on onnistunut ajatuksen läpiviennissä hyvin. Jopa niin hyvin, että uskallan veikata kuultuani tämän niin monelta äänestäjältä kadulla, että Jan Vapaavuori on meidän tuleva pormestari. Yhtenä tärkeänä syynä on, että "pormestarivaalit" ovat saaneet monet perinteisesti vihreitä äänestäneet äänestämään kokoomusta - rumasti sanottuna "Kokoomuksen puisto-osasto" ei halua Sinnemäestä pormestaria. Pormestari on kuitenkin vähän kuin kaupunginjohtaja, tosin ilman samaa valtaa ja tulee olemaan kansliapäällikön (virkamies) armoilla. Eli mikään ei oikeastaan muutu nykytilanteesta paitsi että virkamiehellä tulee olemaan edelleen se oikea valta harmaana eminenssinä taustalla.

Malmi on nostanut monella tunteet pintaan ja pääministerikin lähti asiasta jo kertaalleen laukalle. Omasta mielestäni kaupunginvaltuustolla pitää olla rohkeutta nostaa asia uudestaan pöydälle. Pitää kuunnella asiantuntijoita ja paikallisia ihmisiä (siis varsinkin Malmilaisia). Voidaanko Malmista esimerkiksi tehdä lentotoiminnan tulevaisuuteen liittyvä tutkimusalue? Lentäminen ja lentämiseen liittyvä logistiikka suurine nelikoptereineen tulee muuttamaan maailmaamme joidenkin vuosien kuluttua. Eli lentäjän poikana ja Piper Cherokeen potkuri olohuoneen seinällä roikkuen voin sanoa, että tutkitaan asia uudelleen.

Entäpä suurmoskeija sitten? Kysehän on loppujen lopuksi siitä, mikä on oikea paikka, oikea aika, oikea rahoitus, oikea suomalainen imaami, oikea tapa tehdä yhteistyötä shiiojen ja sunnien välillä, oikea tapa valvoa toimintaa, valvoa rahoitusta vielä toiseen ja kolmanteen kertaan... Jälleen kerran, tässä asiassa on niin monta liikkuvaa osaa, että tähdet ehtivät vielä muuttaa asentoaan moneen kertaan, ennen kuin asia edes tulee valtuustoon. Itselleni tärkeintä on, että mikäli supo on tarkistanut, tarkistanut ja vielä kerran tarkistanut mahdollisen rahoituksen, voidaan alkaa asiasta järkevästi edes puhua. Mutta siitä pitää silloin puhua, debatoida järkevästi eikä heittämällä jotain "Tehdään suurmoskeijalle Gug-gen-hei-mit" iskulauseita.

Mutta tärkeintä on muistaa, että nämä vaalit ovat vaalit joissa sinä äänestäjänä joudut oikeasti päättämään mikä on kaupungin linja tulevaisuudessa koulutuksessa, terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa, omaishoitajien asemassa ja muissa niissä asioissa, jotka tekevät kaupungista hyvän paikan kaikille ihmisille. Haluatteko linjan joka huutaa, ettei mihinkään ole rahaa enää ja kaikesta on säästettävä, samaan aikaan kun kaupunki kokonaisuudessaan tekee 600 miljoonaa euroa voittoa? Samat oikealla olevat porukat tietenkin samalla heittävät iskulauseita, kuten homekoulut kuntoon - outoa vain etteivät ole niitä laittaneet kuntoon jo monien edellisten valtuustokausien aikana.

No, minä tiedän ketä äänestän ja mitä linjaa itse ajan. Minä haluan rakentaa Helsingin joka on hyvä helsinkiläisille koska vain siten tämä kaupunki voi kasvaa ylpeänä itsestään. 

Hyvää vaalipäivää kaikille!

 

 

]]>
3 http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235401-uusi-pormestari-rakennuttaa-suurmoskeijan-malmin-lentokentalle#comments Helsinki Kuntavaalit Malmi Suurmoskeija Sun, 09 Apr 2017 07:27:56 +0000 Panu Mustonen http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235401-uusi-pormestari-rakennuttaa-suurmoskeijan-malmin-lentokentalle
Suvaitsevaisuus on vastalääke terrorismiin? http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235276-suvaitsevaisuus-on-vastalaake-terrorismiin <p>Tukholmasta kuuluu järkyttäviä uutisia. Tapahtumat näyttävät viittaavan terrori-iskuun. Kun motiivi varmistuu, jos varmistuu, osa ihmisistä ryhtyy kritisoimaan Ruotsin avointa maahanmuuttopolitiikkaa, osa taas muistuttaa, että syrjäytyneisyys, muukalaisviha ja islamofobia luovat pohjaa radikalisoitumiselle ja terroriteoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta osaako kukaan mainita koko maailmasta yhtään maata, jossa pyrkimys suvaitsevaisuuteen on viety niin pitkälle kuin länsinaapurissamme? Mikä määrä avoimuutta ja suvaitsevaisuutta olisi siis riittävää, että se riittäisi suojaamaan ääriryhmiltä? Kun taas, jos vertaamme maihin, joihin maahantulo Lähi-Idästä ja Afrikasta on ollut vaikeampaa - kuinka yleisiä ovat terroriteot olleet niissä?</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä vain pohjustuksena tuleville tilanneanalyyseille, joissa tullaan sanomaan, että avaamalla rajoja vielä hieman enemmän ja suhtautumalla vierastaistelijoihin, moskeijoiden rakentamiseen ja monikulttuurisuuteen vielä positiivisemmin, voimme ehkäistä nyt jo niin monessa maassa nähtyjä järkyttävyyksiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tukholmasta kuuluu järkyttäviä uutisia. Tapahtumat näyttävät viittaavan terrori-iskuun. Kun motiivi varmistuu, jos varmistuu, osa ihmisistä ryhtyy kritisoimaan Ruotsin avointa maahanmuuttopolitiikkaa, osa taas muistuttaa, että syrjäytyneisyys, muukalaisviha ja islamofobia luovat pohjaa radikalisoitumiselle ja terroriteoille.

 

Mutta osaako kukaan mainita koko maailmasta yhtään maata, jossa pyrkimys suvaitsevaisuuteen on viety niin pitkälle kuin länsinaapurissamme? Mikä määrä avoimuutta ja suvaitsevaisuutta olisi siis riittävää, että se riittäisi suojaamaan ääriryhmiltä? Kun taas, jos vertaamme maihin, joihin maahantulo Lähi-Idästä ja Afrikasta on ollut vaikeampaa - kuinka yleisiä ovat terroriteot olleet niissä?

 

Tämä vain pohjustuksena tuleville tilanneanalyyseille, joissa tullaan sanomaan, että avaamalla rajoja vielä hieman enemmän ja suhtautumalla vierastaistelijoihin, moskeijoiden rakentamiseen ja monikulttuurisuuteen vielä positiivisemmin, voimme ehkäistä nyt jo niin monessa maassa nähtyjä järkyttävyyksiä.

]]>
55 http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235276-suvaitsevaisuus-on-vastalaake-terrorismiin#comments Rasismi Suurmoskeija Suvaitsevaisuus Terrorismi Tukoholman terrori-isku Fri, 07 Apr 2017 15:49:50 +0000 Tuula Komsi http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235276-suvaitsevaisuus-on-vastalaake-terrorismiin
Ja vielä kerran suurmoskeijasta http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234232-ja-viela-kerran-suurmoskeijasta <p>&nbsp;</p><p><strong>Blogin venäjänkielinen versio löytyy suomenkielisen version alta / Версия блога на русском языке расположена под финским текстом</strong></p><p>Suurmoskeijahankkeen ympäri käytävä kiivas keskustelu kietoutuu pääasiassa kahden aiheen ympärille joista toinen on moskeijan suuntaus ja toinen sen rahoitus sekä ulkomaalaisten rahoittajien mahdollinen vaikutus moskeijan toimintaan.</p><p>Suurmoskeijahankkeen innoittaja ja vetäjä Pia Jardi on avannut <a href="http://piajardi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234156-vahan-faktaa-suurmoskeijahankkeesta">tuoreessa blogissaan</a>, miten moskeija ja sen yhteyteen perustettava kulttuurikeskus toimisivat &mdash; Pian mukaan rahoittajilla ei olisi mitään vaikutusta saarnojen ja toiminnan sisältöön. Hän myös mainitsi asian yhteydessä mormonikirkon sekä Itäkeskuksessa rakenteilla olevan ortodoksisen kirkon, joiden rahoitus on &rdquo;hänen käsittääksensä&rdquo; tullut ulkomailta &mdash; ortodoksisen kirkon tapauksessa Venäjän patriarkaatilta, minkä alaisuudessa ks. kirkon on tarkoitus toimia.</p><p>Pia Jardin suurin huoli liittyy kuitenkin muslimeihin kohdistuviin epäilyksiin sekä siihen, että muslimeilta ikään kuin evätään oikeus ulkomaalaiseen rahoitukseen, joka muilla ryhmillä hänen mielestään on olemassa.</p><p>Itse olen vahvasti sitä mieltä, että ihmisellä on oikeus harrastaa uskontoaan <strong>arvokkaassa ympäristössä</strong> &mdash; parhaiten se oikeus toteutuu temppelissä. Asunto, kerhohuone tai asuintalon kellarin ylimääräinen tila soveltuvat temppeliksi ainoastaan silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Siinä mielessä ymmärrän täysin moskeijan tarpeen ja tarkoituksen &mdash; ainakin niin hyvin, kuin pitkän linjan ateisti voi sen ymmärtää.</p><p>Ulkomaalaisesta rahoituksesta sen sijaan minulla on lisättävänä muutama ajatus. Taustani vuoksi kuulun väestöryhmään, johon viime aikoina kohdistettiin epäilyjä sen jäsenten lojaalisuudesta Suomen valtiolle. Nämä epäilyt ehtivät jo edetä yleisen spekuloinnin tasolta korkeimmalle päätöksentekotasolle &mdash; puhun siis venäläistaustaisista kaksoiskansalaisista ja lakiehdotuksesta, jonka mukaan kahden passin omistajat eivät turvallisuussyystä saa hakea tietynlaisia valtion virkoja. Kuulun myös Venäjä -asiantuntijoihin, joten käsitän, miten rahalla tehdään vaikutustyötä ulkomailla. Venäjän ja Persian lahden maiden hallintojärjestelmien vertailua pidän tässä tapauksessa oikeutettuna. Venäjä on auktoritaarinen ja konservatiivinen valtio, jossa kirkko tiivistää jatkuvasti välejään vallanpitäjiin siitä huolimatta, että perustuslain mukaan Venäjä on sekulaarivaltio. Annan tässä muutaman esimerkin siitä, minkälaista vastinetta vaikuttava ulkomaalainen rahoitus voi edellyttää.</p><p>Jo vuonna 2008 sain kuulla eräässä venäjänkielisten tilaisuudessa, kuinka Venäjän valtion virallinen edustaja antoi suorin sanoin ymmärtää, että äidinmaan tuki ulkovenäläisille edellyttää Venäjän politiikan näyttävää tukemista uusissa kotimaissa, esimerkiksi mielenosoituksia Venäjän lippujen alla. Suurin osa yleisöä hämmentyi tämän kuullessaan todella syvästi. Mielenosoituksia ei tähänkään mennessä tullut sen koommin järjestettyä.</p><p>Vuonna 2016 Pariisiin keskustaan avattiin <a href="https://www.theguardian.com/world/2016/oct/19/russian-spiritual-centre-set-to-open-in-the-heart-of-paris">Venäjän hengellinen kulttuurikeskus</a>. Siitä <a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224298-putinin-peruuntuneeseen-pariisin-vierailuun-19102016-liittyvia-taustakuvioita">kirjoitettiin</a> myös Uudessa Suomessa. Venäjän valtio taisteli paraatipaikasta mm. Saudi-Arabian kanssa ja oli suunnitelmiensa toteuttamisessa hyvin päättäväinen. On myös merkille pantavaa, että kyseisen keskuksen alueella on diplomaattinen status, kuten Helsingissä sijaitsevalla Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksella. Hankkeen hinta oli muhkeat 75 miljoonaa euroa.</p><p>Toisin kuin Pariisissa, Pia Jardinin mainitsema Itäkeskuksen ortodoksisen kirkon rakennushanke on&nbsp; Helsingissä suurissa rahavaikeuksissa. Mutta siitä huolimatta rovasti Orest Chervinskii nimenomaan <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004892840.html">EI HALUA turvautua Venäjän Moskovan patriarkaatin taholta mahdollisesti tulevaan rahoitukseen</a> ja toivoo hankkeen pelastamista lainojen ja muun laatuisten ulkomaalaisten lahjoitusten avulla. Luulisin, että Chervinskilla on siihen painava syy.</p><p>Itse olen täysin vakuuttunut, että Pia Jardin blogissa esittämä visio avoimesta kulttuurikeskuksesta on hänen ja muiden hankkeen tukijoiden aito suunnitelma, mutta realipolitiikkaa seuratessani en voi olla varautumatta siihen, että rahoittajalla on aina omat intressinsä &mdash; oli sitten kyseessä liike- tai uskonto- ja kulttuuritoiminta. Mielestäni se on erittäin valitettava totuus nykymaailmassa ja haluaisin kovasti, että asia olisi toisin.</p><p>Mitä neuvoksi? En tykkää olla pessimisti.</p><p>Vaikka Pia Jardinin laskelman mukaan rahan keräys Suomen muslimien keskuudessa kestäisi vuosia ja tuloksena olisi varsin vaatimaton rakennus tuhannelle uskonnonharrastajalle, ja vaikka itse ateistina en monien mielestä varmaan edes ole täysin oikeutettu pohtimaan julkisesti näitä asioita, uskallan antaa esimerkin moskeijahankkeesta, josta uskovaisille tuli yhdistävä ja kannustava.</p><p>Täällä samalla leveyspiirillämme noin 450 km Helsingistä itään sijaitsee yksi Euroopan suurimmista moskejoista. Se on vuonna 1920 käyttöön vihitty <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_Mosque , http://dum-spb.ru/virtualnyj-tur">Pietarin suurmoskeija</a> -- upea rakennus, josta on vuosien saatossa tullut irrottamaton osa kaupungin arkkitehtuuri- ja kulttuurikokonaisuutta. Moskeijan historia ei ollut mutkaton. Koko prosessi ensimmäisestä luvasta ensimmäiseen rukoukseen kesti vajaat 40 vuotta (1882-1920). Itse rakentaminen alkoi vasta vuonna 1909. Moskeijan rakentamiseen kerättiin lahjoituksia ympäri silloista keisarikuntaa, myös Suomen tataariyhteisö osallistui siihen panostuksellaan. Neuvostovalta ryösti moskeijan seurakuntalaisilta vuonna 1940. Mutta jo vuodesta 1949 seurakunta oli vaatimassa moskeijaansa takaisin ja sai sen vuonna 1956, Khrushchovin suojasään tultua. Nyt siellä toimii moskeijan lisäksi islamilainen kulttuuri- ja tiedotuskeskus. Minun kanssani voi asiasta tietenkin vapaasti väitellä, mutta mielestäni tätä mallia voi soveltaa myös nyky-Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>И еще раз про мечеть</strong></p><p>Горячая дискуссия, развернувшаяся вокруг проекта строительства мечети в Хельсинки, в основном сосредоточена на двух моментах &mdash; во-первых, на том, какое направление ислама будет представлено в мечети, и во-вторых, на зарубежном финансировании проекта и возможном влиянии, которое благотворители будут оказывать на работу мечети.</p><p>Вдохновительница и &rdquo;душа&rdquo; проекта Пиа Ярди раскрыла <a href="http://piajardi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234156-vahan-faktaa-suurmoskeijahankkeesta">в своем последнем блоге</a>&nbsp;принципы работы мечети и культурного центра при ней &mdash; по словам Пии, у благотворителей не будет возможности влиять на содержание проповедей и культурной деятельности. В связи с темой она также упомянула храм мормонов и строящуюся в Итякускусе православную церковь, которые, &rdquo;насколько она знает&rdquo;, финансировались из-за рубежа &mdash; в случае православной церкви, из средств Московского патриархата, к которому принадлежит этот приход.</p><p>Однако больше всего Пиа Ярди обеспокена подозрениями в адрес мусульманского сообщества и тем, что мусульман некоторым образом лишают права на иностранное финансирование, которое при этом сохраняется у других сообществ.</p><p>Лично я глубоко убеждена в том, что у человека есть право молиться <strong>в достойной обстановке</strong> &mdash; и лучше всего это право осуществляется именно в храме. Квартира, комната для собраний жильцов или свободное подвальное помещение могут служить храмом лишь тогда, когда других вариантов нет. В этом смысле я вполне понимаю необходимость и значение мечети &mdash; насколько хорошо, насколько это может понять убежденный атеист.</p><p>А вот ряд соображений по поводу иностранного финансирования нужно бы озвучить. Я сама принадлежу к меньшинству, лояльность которого финским властям в последнее время была поставлена под вопрос. От уровня общих рассуждений эти подозрения уже успели подняться до уровня законодательного &mdash; я имею в виду русскоязычных обладателей двух паспортов и законопроект, согласно которому такие граждане из соображений государственной безопасности не смогут претендовать на некоторые государственные должности. Наряду с этим я могу считать себя экспертом по России, так что я вполне себе представляю, как с помощью денег можно наращивать влияние за рубежом. Сравнение властных систем России и государств Персидского залива я в этом случае считаю оправданным. Россия &mdash; авторитарное и консервативное государство, где церковь последовательно укрепляет связи с властьпредержащими, хотя по конституции Россия &mdash; государство светское. Приведу несколько примеров того, на какой результат может быть рассчитано финансирование с целью влияния.</p><p>Уже в 2008 году мне довелось услышать на одном русскоязычном мероприятии, как представитель российских властей достаточно прямо дал понять, что &rdquo;поддержка&rdquo; со стороны Родины предполагает открытую поддержку российской политики в стране проживания, например, демонстрации под российским флагом. Большую часть аудитории услышанное повергло в глубочайшее недоумение. Демонстраций не устраивали и не устраивают.</p><p>В 2016 году в центре Парижа был открыт <a href="https://www.theguardian.com/world/2016/oct/19/russian-spiritual-centre-set-to-open-in-the-heart-of-paris">Русский духовно-культурный центр</a>. Об этом <a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224298-putinin-peruuntuneeseen-pariisin-vierailuun-19102016-liittyvia-taustakuvioita">писали</a> и на портале Uusi Suomi.&nbsp; За престижное место постройки России пришлось побороться в том числе и с саудовской Аравией, и в воплощении своих планов российская сторона проявила изрядную решительность. Также стоит отметить, что территория этого центра обладает дипломатическим статусом, как и расположенный в Хельсинки Российский центр науки и культуры. Стоимость парижского проекта составила кругленькую сумму в 75 миллионов евро.</p><p>В отличие от парижского центра, упомянутая Пией Ярди недостроенная церковь в Итякескусе испытывает серьезные финансовые затруднения. Но, невзирая на это, ее настоятель Орест Червинский&nbsp;как раз-таки <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004892840.html">НЕ ХОЧЕТ пользоваться возможным финансированием Московской патриархии</a> и надеется спасти проект займами и пожертвованиями пусть и из-за рубежа, но сделанными на других основаниях. Думаю, у него есть на то веские причины.</p><p>Лично у меня нет никаких сомнений, что проект всем открытого культурного центра, который представила в блоге Пиа Ярди, и есть подлинный замысел сторонников постройки мечети, но, увы, следя за real politik, поневоле будешь думать о том, что тот, кто дает деньги, имеет в деле свой интерес &mdash; не важно, о бизнесе речь, или о вере и культуре. Это, как мне кажется, очень огорчительно. Хотелось бы, чтобы дело обстояло иначе.</p><p>И что делать? Пессимистом я быть не люблю.</p><p>Хотя, в соответствии с расчетами Пии Ярди, сбор денег в мусульманской общине Финляндии затянулся бы на годы и в результате средств хватило бы только на очень скромное здание вместимостью в тысячу человек, и хотя я, будучи атеистом, по мнению многих, возможно, даже не имею морального права публично рассуждать на эту тему, я рискну привести в пример мечеть, которая объединила и воодушевила общину.</p><p>В наших же северных широтах, примерно в 450 километрах к востоку от Хельсинки, находится одна из самых больших мечетей в Европе. Это открытая в 1920 году <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_Mosque">Санкт-Петербургская соборная мечеть</a>,&nbsp;красивейшее здание, которое за годы своего существование стало неотъемлемой частью городской архитектуры и культуры. Ее история далеко не безоблачна. Весь процесс от первых разрешений до первого намаза занял почти 40 лет (1882-1920). К самому строительству приступили только в 1909 году. На мечеть собирали средства по всей империи, свою лепту вложила и татарская община Финляндии. В 1940 году советская власть отобрала мечеть у верующих. Но уже начиная с 1949 года община требовала вернуть ей здание, и получила его в 1956 году с началом хрущовской оттепели. Сейчас при мечети работает культурный центр. Конечно, со мной тут можно поспорить, но, мне кажется, подобный подход можно применить и в современной Финляндии.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Blogin venäjänkielinen versio löytyy suomenkielisen version alta / Версия блога на русском языке расположена под финским текстом

Suurmoskeijahankkeen ympäri käytävä kiivas keskustelu kietoutuu pääasiassa kahden aiheen ympärille joista toinen on moskeijan suuntaus ja toinen sen rahoitus sekä ulkomaalaisten rahoittajien mahdollinen vaikutus moskeijan toimintaan.

Suurmoskeijahankkeen innoittaja ja vetäjä Pia Jardi on avannut tuoreessa blogissaan, miten moskeija ja sen yhteyteen perustettava kulttuurikeskus toimisivat — Pian mukaan rahoittajilla ei olisi mitään vaikutusta saarnojen ja toiminnan sisältöön. Hän myös mainitsi asian yhteydessä mormonikirkon sekä Itäkeskuksessa rakenteilla olevan ortodoksisen kirkon, joiden rahoitus on ”hänen käsittääksensä” tullut ulkomailta — ortodoksisen kirkon tapauksessa Venäjän patriarkaatilta, minkä alaisuudessa ks. kirkon on tarkoitus toimia.

Pia Jardin suurin huoli liittyy kuitenkin muslimeihin kohdistuviin epäilyksiin sekä siihen, että muslimeilta ikään kuin evätään oikeus ulkomaalaiseen rahoitukseen, joka muilla ryhmillä hänen mielestään on olemassa.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että ihmisellä on oikeus harrastaa uskontoaan arvokkaassa ympäristössä — parhaiten se oikeus toteutuu temppelissä. Asunto, kerhohuone tai asuintalon kellarin ylimääräinen tila soveltuvat temppeliksi ainoastaan silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Siinä mielessä ymmärrän täysin moskeijan tarpeen ja tarkoituksen — ainakin niin hyvin, kuin pitkän linjan ateisti voi sen ymmärtää.

Ulkomaalaisesta rahoituksesta sen sijaan minulla on lisättävänä muutama ajatus. Taustani vuoksi kuulun väestöryhmään, johon viime aikoina kohdistettiin epäilyjä sen jäsenten lojaalisuudesta Suomen valtiolle. Nämä epäilyt ehtivät jo edetä yleisen spekuloinnin tasolta korkeimmalle päätöksentekotasolle — puhun siis venäläistaustaisista kaksoiskansalaisista ja lakiehdotuksesta, jonka mukaan kahden passin omistajat eivät turvallisuussyystä saa hakea tietynlaisia valtion virkoja. Kuulun myös Venäjä -asiantuntijoihin, joten käsitän, miten rahalla tehdään vaikutustyötä ulkomailla. Venäjän ja Persian lahden maiden hallintojärjestelmien vertailua pidän tässä tapauksessa oikeutettuna. Venäjä on auktoritaarinen ja konservatiivinen valtio, jossa kirkko tiivistää jatkuvasti välejään vallanpitäjiin siitä huolimatta, että perustuslain mukaan Venäjä on sekulaarivaltio. Annan tässä muutaman esimerkin siitä, minkälaista vastinetta vaikuttava ulkomaalainen rahoitus voi edellyttää.

Jo vuonna 2008 sain kuulla eräässä venäjänkielisten tilaisuudessa, kuinka Venäjän valtion virallinen edustaja antoi suorin sanoin ymmärtää, että äidinmaan tuki ulkovenäläisille edellyttää Venäjän politiikan näyttävää tukemista uusissa kotimaissa, esimerkiksi mielenosoituksia Venäjän lippujen alla. Suurin osa yleisöä hämmentyi tämän kuullessaan todella syvästi. Mielenosoituksia ei tähänkään mennessä tullut sen koommin järjestettyä.

Vuonna 2016 Pariisiin keskustaan avattiin Venäjän hengellinen kulttuurikeskus. Siitä kirjoitettiin myös Uudessa Suomessa. Venäjän valtio taisteli paraatipaikasta mm. Saudi-Arabian kanssa ja oli suunnitelmiensa toteuttamisessa hyvin päättäväinen. On myös merkille pantavaa, että kyseisen keskuksen alueella on diplomaattinen status, kuten Helsingissä sijaitsevalla Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksella. Hankkeen hinta oli muhkeat 75 miljoonaa euroa.

Toisin kuin Pariisissa, Pia Jardinin mainitsema Itäkeskuksen ortodoksisen kirkon rakennushanke on  Helsingissä suurissa rahavaikeuksissa. Mutta siitä huolimatta rovasti Orest Chervinskii nimenomaan EI HALUA turvautua Venäjän Moskovan patriarkaatin taholta mahdollisesti tulevaan rahoitukseen ja toivoo hankkeen pelastamista lainojen ja muun laatuisten ulkomaalaisten lahjoitusten avulla. Luulisin, että Chervinskilla on siihen painava syy.

Itse olen täysin vakuuttunut, että Pia Jardin blogissa esittämä visio avoimesta kulttuurikeskuksesta on hänen ja muiden hankkeen tukijoiden aito suunnitelma, mutta realipolitiikkaa seuratessani en voi olla varautumatta siihen, että rahoittajalla on aina omat intressinsä — oli sitten kyseessä liike- tai uskonto- ja kulttuuritoiminta. Mielestäni se on erittäin valitettava totuus nykymaailmassa ja haluaisin kovasti, että asia olisi toisin.

Mitä neuvoksi? En tykkää olla pessimisti.

Vaikka Pia Jardinin laskelman mukaan rahan keräys Suomen muslimien keskuudessa kestäisi vuosia ja tuloksena olisi varsin vaatimaton rakennus tuhannelle uskonnonharrastajalle, ja vaikka itse ateistina en monien mielestä varmaan edes ole täysin oikeutettu pohtimaan julkisesti näitä asioita, uskallan antaa esimerkin moskeijahankkeesta, josta uskovaisille tuli yhdistävä ja kannustava.

Täällä samalla leveyspiirillämme noin 450 km Helsingistä itään sijaitsee yksi Euroopan suurimmista moskejoista. Se on vuonna 1920 käyttöön vihitty Pietarin suurmoskeija -- upea rakennus, josta on vuosien saatossa tullut irrottamaton osa kaupungin arkkitehtuuri- ja kulttuurikokonaisuutta. Moskeijan historia ei ollut mutkaton. Koko prosessi ensimmäisestä luvasta ensimmäiseen rukoukseen kesti vajaat 40 vuotta (1882-1920). Itse rakentaminen alkoi vasta vuonna 1909. Moskeijan rakentamiseen kerättiin lahjoituksia ympäri silloista keisarikuntaa, myös Suomen tataariyhteisö osallistui siihen panostuksellaan. Neuvostovalta ryösti moskeijan seurakuntalaisilta vuonna 1940. Mutta jo vuodesta 1949 seurakunta oli vaatimassa moskeijaansa takaisin ja sai sen vuonna 1956, Khrushchovin suojasään tultua. Nyt siellä toimii moskeijan lisäksi islamilainen kulttuuri- ja tiedotuskeskus. Minun kanssani voi asiasta tietenkin vapaasti väitellä, mutta mielestäni tätä mallia voi soveltaa myös nyky-Suomessa.

 

И еще раз про мечеть

Горячая дискуссия, развернувшаяся вокруг проекта строительства мечети в Хельсинки, в основном сосредоточена на двух моментах — во-первых, на том, какое направление ислама будет представлено в мечети, и во-вторых, на зарубежном финансировании проекта и возможном влиянии, которое благотворители будут оказывать на работу мечети.

Вдохновительница и ”душа” проекта Пиа Ярди раскрыла в своем последнем блоге принципы работы мечети и культурного центра при ней — по словам Пии, у благотворителей не будет возможности влиять на содержание проповедей и культурной деятельности. В связи с темой она также упомянула храм мормонов и строящуюся в Итякускусе православную церковь, которые, ”насколько она знает”, финансировались из-за рубежа — в случае православной церкви, из средств Московского патриархата, к которому принадлежит этот приход.

Однако больше всего Пиа Ярди обеспокена подозрениями в адрес мусульманского сообщества и тем, что мусульман некоторым образом лишают права на иностранное финансирование, которое при этом сохраняется у других сообществ.

Лично я глубоко убеждена в том, что у человека есть право молиться в достойной обстановке — и лучше всего это право осуществляется именно в храме. Квартира, комната для собраний жильцов или свободное подвальное помещение могут служить храмом лишь тогда, когда других вариантов нет. В этом смысле я вполне понимаю необходимость и значение мечети — насколько хорошо, насколько это может понять убежденный атеист.

А вот ряд соображений по поводу иностранного финансирования нужно бы озвучить. Я сама принадлежу к меньшинству, лояльность которого финским властям в последнее время была поставлена под вопрос. От уровня общих рассуждений эти подозрения уже успели подняться до уровня законодательного — я имею в виду русскоязычных обладателей двух паспортов и законопроект, согласно которому такие граждане из соображений государственной безопасности не смогут претендовать на некоторые государственные должности. Наряду с этим я могу считать себя экспертом по России, так что я вполне себе представляю, как с помощью денег можно наращивать влияние за рубежом. Сравнение властных систем России и государств Персидского залива я в этом случае считаю оправданным. Россия — авторитарное и консервативное государство, где церковь последовательно укрепляет связи с властьпредержащими, хотя по конституции Россия — государство светское. Приведу несколько примеров того, на какой результат может быть рассчитано финансирование с целью влияния.

Уже в 2008 году мне довелось услышать на одном русскоязычном мероприятии, как представитель российских властей достаточно прямо дал понять, что ”поддержка” со стороны Родины предполагает открытую поддержку российской политики в стране проживания, например, демонстрации под российским флагом. Большую часть аудитории услышанное повергло в глубочайшее недоумение. Демонстраций не устраивали и не устраивают.

В 2016 году в центре Парижа был открыт Русский духовно-культурный центр. Об этом писали и на портале Uusi Suomi.  За престижное место постройки России пришлось побороться в том числе и с саудовской Аравией, и в воплощении своих планов российская сторона проявила изрядную решительность. Также стоит отметить, что территория этого центра обладает дипломатическим статусом, как и расположенный в Хельсинки Российский центр науки и культуры. Стоимость парижского проекта составила кругленькую сумму в 75 миллионов евро.

В отличие от парижского центра, упомянутая Пией Ярди недостроенная церковь в Итякескусе испытывает серьезные финансовые затруднения. Но, невзирая на это, ее настоятель Орест Червинский как раз-таки НЕ ХОЧЕТ пользоваться возможным финансированием Московской патриархии и надеется спасти проект займами и пожертвованиями пусть и из-за рубежа, но сделанными на других основаниях. Думаю, у него есть на то веские причины.

Лично у меня нет никаких сомнений, что проект всем открытого культурного центра, который представила в блоге Пиа Ярди, и есть подлинный замысел сторонников постройки мечети, но, увы, следя за real politik, поневоле будешь думать о том, что тот, кто дает деньги, имеет в деле свой интерес — не важно, о бизнесе речь, или о вере и культуре. Это, как мне кажется, очень огорчительно. Хотелось бы, чтобы дело обстояло иначе.

И что делать? Пессимистом я быть не люблю.

Хотя, в соответствии с расчетами Пии Ярди, сбор денег в мусульманской общине Финляндии затянулся бы на годы и в результате средств хватило бы только на очень скромное здание вместимостью в тысячу человек, и хотя я, будучи атеистом, по мнению многих, возможно, даже не имею морального права публично рассуждать на эту тему, я рискну привести в пример мечеть, которая объединила и воодушевила общину.

В наших же северных широтах, примерно в 450 километрах к востоку от Хельсинки, находится одна из самых больших мечетей в Европе. Это открытая в 1920 году Санкт-Петербургская соборная мечеть, красивейшее здание, которое за годы своего существование стало неотъемлемой частью городской архитектуры и культуры. Ее история далеко не безоблачна. Весь процесс от первых разрешений до первого намаза занял почти 40 лет (1882-1920). К самому строительству приступили только в 1909 году. На мечеть собирали средства по всей империи, свою лепту вложила и татарская община Финляндии. В 1940 году советская власть отобрала мечеть у верующих. Но уже начиная с 1949 года община требовала вернуть ей здание, и получила его в 1956 году с началом хрущовской оттепели. Сейчас при мечети работает культурный центр. Конечно, со мной тут можно поспорить, но, мне кажется, подобный подход можно применить и в современной Финляндии.

 

]]>
7 http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234232-ja-viela-kerran-suurmoskeijasta#comments Kotimaa #Vihreät Informaatiovaikuttaminen Suurmoskeija Uskonnolliset yhteisöt Sun, 26 Mar 2017 08:55:52 +0000 Polina Kopylova http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234232-ja-viela-kerran-suurmoskeijasta
Suur-moskeija Hanasaareen, minareetti on jo valmiina http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234173-suur-moskeija-hanasaareen-minareetti-on-jo-valmiina <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suur-moskeija tuntuu olevan Helsingin kuntavaalien kiperin kysymys.</p><p>Hanasaaren voimalaitos lakkaa olemasta muutaman vuoden kuluttua, kun Vuosaareen tehdään uusi pellettilaitos.<br /><br />Hanasaaren voimalaitos on aikanssa teollisuusrakentamisen monumentti, jota ei voi purkaa. Rakennuksen suunnittelija arkkitehti Timo Penttilä (RIP) tuskin kuitenkaan kääntyisi haudassaan, jos käyttötarkoitusta muutetaan.</p><p>Entisestä voimalaitoksesta voisi tehdä uuden Suur-moskeijan, minareettikin on jo valmiina.<br /><br />Mutta kuka maksaa, Guggenheim..?<br /><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

 

 

Suur-moskeija tuntuu olevan Helsingin kuntavaalien kiperin kysymys.

Hanasaaren voimalaitos lakkaa olemasta muutaman vuoden kuluttua, kun Vuosaareen tehdään uusi pellettilaitos.

Hanasaaren voimalaitos on aikanssa teollisuusrakentamisen monumentti, jota ei voi purkaa. Rakennuksen suunnittelija arkkitehti Timo Penttilä (RIP) tuskin kuitenkaan kääntyisi haudassaan, jos käyttötarkoitusta muutetaan.

Entisestä voimalaitoksesta voisi tehdä uuden Suur-moskeijan, minareettikin on jo valmiina.

Mutta kuka maksaa, Guggenheim..?

 

 

]]>
6 http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234173-suur-moskeija-hanasaareen-minareetti-on-jo-valmiina#comments Suurmoskeija Sat, 25 Mar 2017 12:38:00 +0000 Seppo Honkanen http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234173-suur-moskeija-hanasaareen-minareetti-on-jo-valmiina