Helsinki http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Wed, 22 Nov 2017 23:54:53 +0200 fi Järki käteen Helsinki http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246492-helsinki-ja-paperittomat-aloite-tasmennyksia <p>On syytä täsmentää mistä on kysymys kun Helsingin kaupunginhallitus 20.11 kokouksessaan käsitteli aloitetta paperittomien palveluista. Asian noustua julkisuuteen, on esitetty, että kyse ei ole päätöksestä. Kyse ei ole tosiaan toimeenpantavasta päätöksestä vaan tämä on kaupunginhallituksen esitys valtuustolle, jota valtuusto käsittelee kokouksessaan 29.11. Asiaa voidaan verrata eduskuntaan. Hallitus tuo esityksen ja perin usein hallituspuolueilla on enemmistö, kuten on tässä tapauksessa aloitteeseen lisätyn tekstin kannattajilla. Toivon totisesti, että tässä asiassa järki voittaisi muissakin puolueissa kuin Perussuomalaisissa ja Kokoomuksessa.</p><p>Suosittelen lämpimästi lukemaan oheisen päätösehdotuksen, josta aukeaa mitä valtuustolle esitetään.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_Pt/index.html" title="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostied...</a></p><p>Julkisuudessa on myös etenkin Vihreiden ja Vasemmistoliiton suulla tuotu esiin esityksessä sanaa välttämätön hoito ja huolenpito. Nythän jo meillä perustuslaki ja terveydenhuoltolain 50 pykälä takaavat sen, että äkillisesti sairastuneet hoidetaan ja hätämajoituksesta sekä elämän perustarpeista kuten ruoasta huolehditaan. Tämä on myös linjaus, jonka Stm on suosituksessaan tuonut esiin. Tämä on myös linjaus, jota ei kukaan vastusta. Lisäksi argumenttina käytetään vaarallisia infektiotauteja, joita pitää ehkäistä. Sekään ei ole kestävä argumentti sillä tästäkin huolehtii jo tartuntatautilaki, joka velvoittaa estämään yleisvaarallisten tautien leviämisen väestöön.</p><p><a href="http://stm.fi/documents/1271139/3899844/Kuntainfo_2-2017_verkkoon.pdf/2a98f528-8e34-42c9-91ca-070a3c0d5e40">http://stm.fi/documents/1271139/3899844/Kuntainfo_2-2017_verkkoon.pdf/2a98f528-8e34-42c9-91ca-070a3c0d5e40</a></p><p>Nyt faktisesti ollaan laajentamassa palveluja myös pitkäaikaissairauksien hoitoon, majoitukseen, sosiaaliturvaan tavalla, joka ei ole asianmukainen eikä itse asiassa Helsingin kaupungin tehtäviin kuuluva saati helsinkiläisen veronmaksajan etu. Esityksen taustalla on vuonna 2015 eduskunnassa kaatunut terveydenhuoltolain esitys paperittomien hoidon laajentamisesta, jota vastustettiin laajasti lääkärikunnassa. Kuten jotkut muistavat, lain kaatoi demareiden Kari Rajamäki pyytämällä asian pöydälle eikä vanha eduskunta ehtinyt lakia enää käsitellä. Kyseisessä laissahan riskinä koettiin muun muassa nk. terveysturismi, joka voisi houkutella suuriakin määriä mm. tuberkuloosi ja hiv-potilaita Suomeen lähialueilta. Lisäksi tarttuvia tauteja sairastavat voisivat pahimmassa tapauksessa tartuttaa myös suomalaisia tullessaan hoidattamaan tautiaan Helsinkiin. Nyt tämän lisäksi Helsingin esitys olisi omiaan romuttamaan turvapaikkajärjestelmää, jonka päätöksellä ei itse asiassa olisi merkitystä kun huolenpidosta vastaisi joka tapauksessa Helsingin kaupunki.</p><p>Kun puhutaan välttämättömistä hoidoista, minkä sairauksien hoito ei ole välttämätöntä? Diabetes? Verenpainetauti? Syöpä? Hiv? Tuberkuloosi? Vatsan tulehdukset? Mykoplasma? Keuhkoputkentulehdus? Kivuliaat suonikohjut, liikavarpaat? Lista on loputon.</p><p>On tärkeää huomata se seikka, että tässä ei ole kyse vain kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista vaan käytännössä kaikista ihmisistä, jotka syystä tai toisesta tulevat Suomeen. Kun otetaan huomioon eu-maiden matalamman tulotason maat sekä lähialueemme, voivat vaikutukset olla merkittävät ja esitykseen lisätyllä internetmainostamisella jopa katastrofaaliset. Jos enää ei tarvitse kuin päättää olevansa &rdquo;paperiton&rdquo; ja palvelut pelaa, mikä järki tässä touhussa on? Miettikää Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän hiv-potilaita tai Ruotsissa olevia paperittomia, joita arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia.&nbsp;</p><p>Puolueet, jotka ajavat tätä palveluiden laajentamista, vetoavat perustuslain 19 pykälän kohtaan &rdquo;jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon&rdquo;. Tämä lain vaatimus täytetään jo nyt kirkkaasti kun meillä kuitenkin on järjestelmä, jossa turvataan hätämajoitus sekä kiireellinen terveyden- ja sosiaalihuolto. On hyvä huomata, että perustuslain lähtökohta lienee se, että se koskettaa Suomessa asuvia, täällä laillisesti olevia. Laki myös lähtee siitä, että valta kuuluu kansalle ja tällä tavoin lakia voitanee tulkita lain myös koskettavan nimenomaan Suomen kansalaisia. Muutoinhan pian voidaan ajatella, että laittomasti maassa oleskelevilla tai paperittomilla kuten aloitteessa todetaan, pitää olla myös oikeus äänestää vaaleissa. Ei kait perustuslakia voi tulkita siten, että voi noukkia rusinoita pullasta ottamalla jonkin irrallisen kohdan ja käyttää sitä poliittisiin tarkoituksiin? Mitä perustuslakiin tulee, on siellä myös todettu yhdenvertaisuus. Miten voi olla mahdollista, että suomalaisella on lääkekustannusten katto, terveydenhuollon asiakasmaksujen katto jne riippumatta ihmisen tuloista? Eikö siis samalla tulisi esittää, että kaikki helsinkiläiset voivat tästä käyttää palveluja ilman maksuja? Saada lääkkeet ilman maksuja? Vai voidaanko vain todeta, että ei käy?</p><p>Toinen lainsäädännöllinen seikka on sitten kuntalaki. Sen 1&sect; 2mom. toteaa, että &rdquo;Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.&rdquo; Kuntalaki siis toteaa, että kunnan on järjestettävä asukkailleen palveluita. Onko esitys siis edes kuntalain mukainen ja kuuluuko laittomasti maassa olevien tai muutoin tänne saapuvien palvelut ylipäänsä kunnan tehtäviin?</p><p>Erityisen huolissani olen siitä, että esityksen kustannusvaikutuksia ei ole missään arvioitu eikä asiaan ole budjetoitu varoja. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingin sosiaali- ja terveysviraston budjetista tämä otettaisiin sisältä. Budjetti oli jo ennen talousarvion hyväksyntää reilun 13 miljoonaa euroa pakkasella, johon saatiin korjausta budjettineuvotteluissa 21 miljoonaa euroa. Kun tuo säästötavoite poistetaan, jää jäljelle reilut 7 miljoonaa euroa, jotka tulee neuvottelutuloksen perusteella käyttää mm. ikäihmisten palveluihin, omaishoitoon ja vammaisten palveluihin. Käytännössä kaikki tämä toiminta tulee säästää jostain muualta pois. Se, että emme tälläkään hetkellä tiedä mitä nämä palvelut maksaa, on jo huolestuttavaa. Mutta tämä päätös tekisi tilanteesta täysin arvaamattoman enkä voi kuvitella kaupunginvaltuutettua, joka tekee päätöksen täysin ilman budjettia ja arviota kustannuksista. Se ei olisi kovinkaan vastuullista toimintaa. Lainatakseni vuoden 2015 Iltalehden artikkelia: &rdquo;Hallituksen paperittomien lakiesityksessä kokonaiskustannukseksi on arvioitu enimmillään 550&nbsp;000-650&nbsp;000 euroa vuodessa. Jo yhden XDR-tuberkuloosipotilaan hoito maksaa lähes saman verran.&rdquo; Helsingin valtuusto päättää siis erittäin merkittävästä asiasta myös mahdollisilta kustannuksiltaan. <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml</a></p><p>Olisipa myös hyvä tietää, kuka näitä palveluja saa. Miten varmistetaan maassaolon status? Jos siis kuopiolainen Irma menee terveysasemalle Helsingissä näyttämättä papereitaan ja sanoo nietu papir, saako hän palvelut ja lääkitykset ilmaiseksi? Vai millä tavoin tämä paperittomuus todetaan? Eihän kenenkään enää kannata sanoa kuka on ja mistä tulee. Tulee vain Helsinkiin, asuu sitten Kuopiossa tahi Kongossa.</p><p>Tilanteessa oudoksuttaa eritoten myös se, että Helsingin kaupunki ryhtyy ikään kuin tuottamaan omia turvapaikkoja Suomen valtiota vastaan. Vieläpä siten, että kaupunki pyrkii tarjoamaan oikeudellista neuvontaa etsimään väyliä pois paperittomuudesta.&nbsp; Oleellista on se, että laittomasti maassa oleskeleva poistuu maasta kuten laki vaatii. Ei kaupunki voi ryhtyä tukemaan laittomuuden tilaa ja kannustaa jatkamaan sitä. Tilanne on käsittämätön kertakaikkiaan.</p><p>Järki käteen nyt, muutoin olemme todellinen Hölmölä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On syytä täsmentää mistä on kysymys kun Helsingin kaupunginhallitus 20.11 kokouksessaan käsitteli aloitetta paperittomien palveluista. Asian noustua julkisuuteen, on esitetty, että kyse ei ole päätöksestä. Kyse ei ole tosiaan toimeenpantavasta päätöksestä vaan tämä on kaupunginhallituksen esitys valtuustolle, jota valtuusto käsittelee kokouksessaan 29.11. Asiaa voidaan verrata eduskuntaan. Hallitus tuo esityksen ja perin usein hallituspuolueilla on enemmistö, kuten on tässä tapauksessa aloitteeseen lisätyn tekstin kannattajilla. Toivon totisesti, että tässä asiassa järki voittaisi muissakin puolueissa kuin Perussuomalaisissa ja Kokoomuksessa.

Suosittelen lämpimästi lukemaan oheisen päätösehdotuksen, josta aukeaa mitä valtuustolle esitetään.

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_Pt/index.html

Julkisuudessa on myös etenkin Vihreiden ja Vasemmistoliiton suulla tuotu esiin esityksessä sanaa välttämätön hoito ja huolenpito. Nythän jo meillä perustuslaki ja terveydenhuoltolain 50 pykälä takaavat sen, että äkillisesti sairastuneet hoidetaan ja hätämajoituksesta sekä elämän perustarpeista kuten ruoasta huolehditaan. Tämä on myös linjaus, jonka Stm on suosituksessaan tuonut esiin. Tämä on myös linjaus, jota ei kukaan vastusta. Lisäksi argumenttina käytetään vaarallisia infektiotauteja, joita pitää ehkäistä. Sekään ei ole kestävä argumentti sillä tästäkin huolehtii jo tartuntatautilaki, joka velvoittaa estämään yleisvaarallisten tautien leviämisen väestöön.

http://stm.fi/documents/1271139/3899844/Kuntainfo_2-2017_verkkoon.pdf/2a98f528-8e34-42c9-91ca-070a3c0d5e40

Nyt faktisesti ollaan laajentamassa palveluja myös pitkäaikaissairauksien hoitoon, majoitukseen, sosiaaliturvaan tavalla, joka ei ole asianmukainen eikä itse asiassa Helsingin kaupungin tehtäviin kuuluva saati helsinkiläisen veronmaksajan etu. Esityksen taustalla on vuonna 2015 eduskunnassa kaatunut terveydenhuoltolain esitys paperittomien hoidon laajentamisesta, jota vastustettiin laajasti lääkärikunnassa. Kuten jotkut muistavat, lain kaatoi demareiden Kari Rajamäki pyytämällä asian pöydälle eikä vanha eduskunta ehtinyt lakia enää käsitellä. Kyseisessä laissahan riskinä koettiin muun muassa nk. terveysturismi, joka voisi houkutella suuriakin määriä mm. tuberkuloosi ja hiv-potilaita Suomeen lähialueilta. Lisäksi tarttuvia tauteja sairastavat voisivat pahimmassa tapauksessa tartuttaa myös suomalaisia tullessaan hoidattamaan tautiaan Helsinkiin. Nyt tämän lisäksi Helsingin esitys olisi omiaan romuttamaan turvapaikkajärjestelmää, jonka päätöksellä ei itse asiassa olisi merkitystä kun huolenpidosta vastaisi joka tapauksessa Helsingin kaupunki.

Kun puhutaan välttämättömistä hoidoista, minkä sairauksien hoito ei ole välttämätöntä? Diabetes? Verenpainetauti? Syöpä? Hiv? Tuberkuloosi? Vatsan tulehdukset? Mykoplasma? Keuhkoputkentulehdus? Kivuliaat suonikohjut, liikavarpaat? Lista on loputon.

On tärkeää huomata se seikka, että tässä ei ole kyse vain kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista vaan käytännössä kaikista ihmisistä, jotka syystä tai toisesta tulevat Suomeen. Kun otetaan huomioon eu-maiden matalamman tulotason maat sekä lähialueemme, voivat vaikutukset olla merkittävät ja esitykseen lisätyllä internetmainostamisella jopa katastrofaaliset. Jos enää ei tarvitse kuin päättää olevansa ”paperiton” ja palvelut pelaa, mikä järki tässä touhussa on? Miettikää Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän hiv-potilaita tai Ruotsissa olevia paperittomia, joita arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia. 

Puolueet, jotka ajavat tätä palveluiden laajentamista, vetoavat perustuslain 19 pykälän kohtaan ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”. Tämä lain vaatimus täytetään jo nyt kirkkaasti kun meillä kuitenkin on järjestelmä, jossa turvataan hätämajoitus sekä kiireellinen terveyden- ja sosiaalihuolto. On hyvä huomata, että perustuslain lähtökohta lienee se, että se koskettaa Suomessa asuvia, täällä laillisesti olevia. Laki myös lähtee siitä, että valta kuuluu kansalle ja tällä tavoin lakia voitanee tulkita lain myös koskettavan nimenomaan Suomen kansalaisia. Muutoinhan pian voidaan ajatella, että laittomasti maassa oleskelevilla tai paperittomilla kuten aloitteessa todetaan, pitää olla myös oikeus äänestää vaaleissa. Ei kait perustuslakia voi tulkita siten, että voi noukkia rusinoita pullasta ottamalla jonkin irrallisen kohdan ja käyttää sitä poliittisiin tarkoituksiin? Mitä perustuslakiin tulee, on siellä myös todettu yhdenvertaisuus. Miten voi olla mahdollista, että suomalaisella on lääkekustannusten katto, terveydenhuollon asiakasmaksujen katto jne riippumatta ihmisen tuloista? Eikö siis samalla tulisi esittää, että kaikki helsinkiläiset voivat tästä käyttää palveluja ilman maksuja? Saada lääkkeet ilman maksuja? Vai voidaanko vain todeta, että ei käy?

Toinen lainsäädännöllinen seikka on sitten kuntalaki. Sen 1§ 2mom. toteaa, että ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Kuntalaki siis toteaa, että kunnan on järjestettävä asukkailleen palveluita. Onko esitys siis edes kuntalain mukainen ja kuuluuko laittomasti maassa olevien tai muutoin tänne saapuvien palvelut ylipäänsä kunnan tehtäviin?

Erityisen huolissani olen siitä, että esityksen kustannusvaikutuksia ei ole missään arvioitu eikä asiaan ole budjetoitu varoja. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingin sosiaali- ja terveysviraston budjetista tämä otettaisiin sisältä. Budjetti oli jo ennen talousarvion hyväksyntää reilun 13 miljoonaa euroa pakkasella, johon saatiin korjausta budjettineuvotteluissa 21 miljoonaa euroa. Kun tuo säästötavoite poistetaan, jää jäljelle reilut 7 miljoonaa euroa, jotka tulee neuvottelutuloksen perusteella käyttää mm. ikäihmisten palveluihin, omaishoitoon ja vammaisten palveluihin. Käytännössä kaikki tämä toiminta tulee säästää jostain muualta pois. Se, että emme tälläkään hetkellä tiedä mitä nämä palvelut maksaa, on jo huolestuttavaa. Mutta tämä päätös tekisi tilanteesta täysin arvaamattoman enkä voi kuvitella kaupunginvaltuutettua, joka tekee päätöksen täysin ilman budjettia ja arviota kustannuksista. Se ei olisi kovinkaan vastuullista toimintaa. Lainatakseni vuoden 2015 Iltalehden artikkelia: ”Hallituksen paperittomien lakiesityksessä kokonaiskustannukseksi on arvioitu enimmillään 550 000-650 000 euroa vuodessa. Jo yhden XDR-tuberkuloosipotilaan hoito maksaa lähes saman verran.” Helsingin valtuusto päättää siis erittäin merkittävästä asiasta myös mahdollisilta kustannuksiltaan. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml

Olisipa myös hyvä tietää, kuka näitä palveluja saa. Miten varmistetaan maassaolon status? Jos siis kuopiolainen Irma menee terveysasemalle Helsingissä näyttämättä papereitaan ja sanoo nietu papir, saako hän palvelut ja lääkitykset ilmaiseksi? Vai millä tavoin tämä paperittomuus todetaan? Eihän kenenkään enää kannata sanoa kuka on ja mistä tulee. Tulee vain Helsinkiin, asuu sitten Kuopiossa tahi Kongossa.

Tilanteessa oudoksuttaa eritoten myös se, että Helsingin kaupunki ryhtyy ikään kuin tuottamaan omia turvapaikkoja Suomen valtiota vastaan. Vieläpä siten, että kaupunki pyrkii tarjoamaan oikeudellista neuvontaa etsimään väyliä pois paperittomuudesta.  Oleellista on se, että laittomasti maassa oleskeleva poistuu maasta kuten laki vaatii. Ei kaupunki voi ryhtyä tukemaan laittomuuden tilaa ja kannustaa jatkamaan sitä. Tilanne on käsittämätön kertakaikkiaan.

Järki käteen nyt, muutoin olemme todellinen Hölmölä.

 

 

]]>
7 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246492-helsinki-ja-paperittomat-aloite-tasmennyksia#comments Helsinki Hölmölä Laittomasti maassa olevat Paperittomien terveyspalvelut Wed, 22 Nov 2017 21:54:53 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246492-helsinki-ja-paperittomat-aloite-tasmennyksia
Espoo ei rakentanut metroa vaan kaupungin http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin <p>Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin metron rakennustyöt aloitettiin Herttoniemi-Roihupelto välisellä koeradalla vuonna 1971 ja varsinainen 1.metrolinjan avajaisia vietettiin v. -82. Nyt kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin metro kulkee jo Matinkylään asti. Ajoin itse läpi Länsimetron Espoon puoleiset asemat, mainitusta Matinkylästä Keilaniemeen sunnuntaina ja vierailin asemilla tutkimassa palveluita. Jos kaupunkia tarkastellaan maan alta ei enää voida väittää Espoon olevan vain peltoa ja omakotitaloja! Jopa omaksi yllätyksekseni Länsimetro toi Espooseen enemmän kaupunkia kuin olisin osannut odottaa - ja silti Espoo säilyttää vielä monimuotoisuutensa ja arvokkaimman piirteensä, me emme ole kuin muut kaupungit (keskusta+lähiöt) vaan meillä on viisi kaupunkikeskusta jotka nivoutuvat yhteen palvelujen ja asumisen verkostona.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Metromiljardit: Investointi vai hukkaan heitettyä rahaa?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kaupungin mukaan &ldquo;Espoo ei rakenna metroa vaan kaikkea mitä se mahdollistaa&rdquo;, mutta oikeastaan sanoisin meidän rakentaneen kaupungin. Metrovastustajia tulee aina olemaan eikä kaikkia voi miellyttää, omasta mielestäni metro on investointi. Se on investointi joka ei ole pois koulutuksesta, vanhuspalveluista tai terveydenhuollosta. Kaudellani kaupunginvaltuustossa opin ja ymmärsin ettei politiikan ongelmia voi ratkoa jonossa eikä politiikka ole nollasummapeliä kuin populisteille.</p><p>&nbsp;</p><p>Tottakai metro projekti olisi pitänyt hoitaa paremmin ja se se maksoi enemmän kuin olisi saanut, siitä ei ole epäilystäkään! Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat taloudenpidosta yhdessä virkamiesjohdon kanssa, mutta nyt meillä on metro. Se palvelee joukkoliikennettä, se palvelee yrityksiä ja se palvelee kaupunkikulttuuria sekä linkittää espoolaiset lähemmäs Helsingin palveluita. Vaikka esim. Tapiolaan ja Iso Omenaan on rakennettu uusia ravintoloita, Tapiolassa jopa yksi hipsterpaikka joka ei sijaitse ostarissa vaan irtorakennuksessa, ei Espoo ole vieläkään se kaupunki jossa ensisijaisesti valitsisin illallistaa. Mutta Espoon ei tarvitsekaan olla syke-kaupunki vaan Espoo on kotikaupunki joka tarjoaa kodin useiden suuryritysten pääkonttoreille, kodin tieteelle ja kodin ihmisille jotka arvostavat lähiluontoa ja vähän enemmän omaa tilaa. Kun vertaillaan asumisen hintoja Espoossa ja Helsingissä saa samalla rahalla joko saunallisen kolmion Espoosta tai hieman pienemmän kaupunkiasunnon vaikka Töölöstä. Valintoja ja vaihtoehtoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Espoon tulevaisuus on kaupunkimaisempi puutarhakaupunki</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Espoon valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisesta. Oma viestini päättäjille on, että pitää näppinsä erossa haja-asutusalueilta! Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta uudet kerrosneliöt hinnalla millä hyvänsä ei ole hyväksyttävää. Kaupunkia ei pidä täyttää uusien ehdoilla vaan jo</p><p>Espoon kodiksi valinneiden päätöstä pitää kunnioittaa. Jos olet valinnut kotisi vaikka Laajalahdesta tai Nöykkiöstä niin siihen ei kaivata naapuriin Niittykummun, Leppävaaran tai (tulevaisuudessa) Keilaniemen tornitalojen kaltaisia varjostajia. Vanhojen asuinalueiden omaleimaisuutta pitää kunnioittaa, ainakin ulospäin (eli tietämättä teknisiä seikkoja) sanoisin, että onnistunut esimerkki onnistuneesta uudistamisrakentamisesta löytyy Tietäjäntieltä Pohjois-Tapiolasta. Nostan Tietäjäntien lähinnä siksi, että tunnen alueen. Olen asunut lähellä vuodesta 1996 (eli 5 vuotiaasta asti) ja leikkinyt mm. vanhan Kehäkirppiksen pihalla ja mopoillut vanhalla Pohjiksen Essolla. Alue on vuosien saatossa kasvanut arvostetuksi asuinalueeksi (jota Pohjois-Tapiola on toki ollut jo paljon ennen Tietäjäntien uudistamista) joka sopii viereisen yrityspuiston kylkeen hienosti.</p><p>&nbsp;</p><p>Välillä Espoossa liikkuessa on tuntunut siltä, että uudisrakentaminen perustuu summittaiseen lätkimiseen jossa rakennetaan sinne missä on tilaa. Hutkimisessa on se vaara, että puutarhakaupungin katukuva voidaan menetetään lopullisesti. Toivoisin ettei Espoossa nähdä jatkossakaan samanlaista pysäköintilaitoshelvettiä kuin Kirkkonummen keskustaan on noussut. Pyöritin Kirkkonummen keskustassa liiketoimintaa lähes 5 vuotta (jona aikana keskustaan nousi hurjasti asuntoja ja mm. kolossaalinen kunnantalo valmistui) ja kuuluin kuntakeskuksen kehittämisyhdistykseen yhden vuoden ajan. Kirkkonummella rakennettiin rumia ja tilaa vieviä pysäköintilaitoksia mm. ennen uusia asuintaloja &ldquo;odottamaan&rdquo;. Ymmärrän, että maanalaiset parkkialueet maksavat enemmän, mutta esim. kattoparkit ja aluepysäköinti täydennettynä tyylikkäillä maanpäällisillä laitoksilla ja maanalaisella pysäköinnillä on parempi ratkaisu. Kohtuudella kaikkea.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.

 

Helsingin metron rakennustyöt aloitettiin Herttoniemi-Roihupelto välisellä koeradalla vuonna 1971 ja varsinainen 1.metrolinjan avajaisia vietettiin v. -82. Nyt kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin metro kulkee jo Matinkylään asti. Ajoin itse läpi Länsimetron Espoon puoleiset asemat, mainitusta Matinkylästä Keilaniemeen sunnuntaina ja vierailin asemilla tutkimassa palveluita. Jos kaupunkia tarkastellaan maan alta ei enää voida väittää Espoon olevan vain peltoa ja omakotitaloja! Jopa omaksi yllätyksekseni Länsimetro toi Espooseen enemmän kaupunkia kuin olisin osannut odottaa - ja silti Espoo säilyttää vielä monimuotoisuutensa ja arvokkaimman piirteensä, me emme ole kuin muut kaupungit (keskusta+lähiöt) vaan meillä on viisi kaupunkikeskusta jotka nivoutuvat yhteen palvelujen ja asumisen verkostona.

 

Metromiljardit: Investointi vai hukkaan heitettyä rahaa?

 

Kaupungin mukaan “Espoo ei rakenna metroa vaan kaikkea mitä se mahdollistaa”, mutta oikeastaan sanoisin meidän rakentaneen kaupungin. Metrovastustajia tulee aina olemaan eikä kaikkia voi miellyttää, omasta mielestäni metro on investointi. Se on investointi joka ei ole pois koulutuksesta, vanhuspalveluista tai terveydenhuollosta. Kaudellani kaupunginvaltuustossa opin ja ymmärsin ettei politiikan ongelmia voi ratkoa jonossa eikä politiikka ole nollasummapeliä kuin populisteille.

 

Tottakai metro projekti olisi pitänyt hoitaa paremmin ja se se maksoi enemmän kuin olisi saanut, siitä ei ole epäilystäkään! Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat taloudenpidosta yhdessä virkamiesjohdon kanssa, mutta nyt meillä on metro. Se palvelee joukkoliikennettä, se palvelee yrityksiä ja se palvelee kaupunkikulttuuria sekä linkittää espoolaiset lähemmäs Helsingin palveluita. Vaikka esim. Tapiolaan ja Iso Omenaan on rakennettu uusia ravintoloita, Tapiolassa jopa yksi hipsterpaikka joka ei sijaitse ostarissa vaan irtorakennuksessa, ei Espoo ole vieläkään se kaupunki jossa ensisijaisesti valitsisin illallistaa. Mutta Espoon ei tarvitsekaan olla syke-kaupunki vaan Espoo on kotikaupunki joka tarjoaa kodin useiden suuryritysten pääkonttoreille, kodin tieteelle ja kodin ihmisille jotka arvostavat lähiluontoa ja vähän enemmän omaa tilaa. Kun vertaillaan asumisen hintoja Espoossa ja Helsingissä saa samalla rahalla joko saunallisen kolmion Espoosta tai hieman pienemmän kaupunkiasunnon vaikka Töölöstä. Valintoja ja vaihtoehtoja.

 

Espoon tulevaisuus on kaupunkimaisempi puutarhakaupunki

 

Espoon valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisesta. Oma viestini päättäjille on, että pitää näppinsä erossa haja-asutusalueilta! Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta uudet kerrosneliöt hinnalla millä hyvänsä ei ole hyväksyttävää. Kaupunkia ei pidä täyttää uusien ehdoilla vaan jo

Espoon kodiksi valinneiden päätöstä pitää kunnioittaa. Jos olet valinnut kotisi vaikka Laajalahdesta tai Nöykkiöstä niin siihen ei kaivata naapuriin Niittykummun, Leppävaaran tai (tulevaisuudessa) Keilaniemen tornitalojen kaltaisia varjostajia. Vanhojen asuinalueiden omaleimaisuutta pitää kunnioittaa, ainakin ulospäin (eli tietämättä teknisiä seikkoja) sanoisin, että onnistunut esimerkki onnistuneesta uudistamisrakentamisesta löytyy Tietäjäntieltä Pohjois-Tapiolasta. Nostan Tietäjäntien lähinnä siksi, että tunnen alueen. Olen asunut lähellä vuodesta 1996 (eli 5 vuotiaasta asti) ja leikkinyt mm. vanhan Kehäkirppiksen pihalla ja mopoillut vanhalla Pohjiksen Essolla. Alue on vuosien saatossa kasvanut arvostetuksi asuinalueeksi (jota Pohjois-Tapiola on toki ollut jo paljon ennen Tietäjäntien uudistamista) joka sopii viereisen yrityspuiston kylkeen hienosti.

 

Välillä Espoossa liikkuessa on tuntunut siltä, että uudisrakentaminen perustuu summittaiseen lätkimiseen jossa rakennetaan sinne missä on tilaa. Hutkimisessa on se vaara, että puutarhakaupungin katukuva voidaan menetetään lopullisesti. Toivoisin ettei Espoossa nähdä jatkossakaan samanlaista pysäköintilaitoshelvettiä kuin Kirkkonummen keskustaan on noussut. Pyöritin Kirkkonummen keskustassa liiketoimintaa lähes 5 vuotta (jona aikana keskustaan nousi hurjasti asuntoja ja mm. kolossaalinen kunnantalo valmistui) ja kuuluin kuntakeskuksen kehittämisyhdistykseen yhden vuoden ajan. Kirkkonummella rakennettiin rumia ja tilaa vieviä pysäköintilaitoksia mm. ennen uusia asuintaloja “odottamaan”. Ymmärrän, että maanalaiset parkkialueet maksavat enemmän, mutta esim. kattoparkit ja aluepysäköinti täydennettynä tyylikkäillä maanpäällisillä laitoksilla ja maanalaisella pysäköinnillä on parempi ratkaisu. Kohtuudella kaikkea.

 

]]>
0 http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin#comments Espoo Helsinki Kaupungistuminen Kaupunkisuunnittelu Länsimetro Tue, 21 Nov 2017 20:58:02 +0000 Henri Haaksiala http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin
Helsinki romuttaa turvapaikkaprosessia http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246363-helsinki-romuttaa-turvapaikkaprosessin <p>Helsingin kaupunginhallitus päätti äänestystuloksen jälkeen 20.11 lisätä laittomasti maassa oleskeleville oikeuden maksuttomiin</p> <p>lääkkeisiin</p> <p>majoitukseen</p> <p>ruokaan</p> <p>sairauksien hoitoon ja seurantaan</p> <p>rokotuksiin</p> <p>hammashoitoon</p> <p>raskaana oleville ja pienten lasten perheille pidempikestoisen majoitukseen</p> <p>apuun löytämään väyliä pois paperittomuudesta</p> <p>oikeudelliseen neuvontaan</p> <p>mielenterveyspalveluihin</p> <p>toimeentulotuen lisäämiseen</p> <p>Lisäksi kaikessa viisaudessaan kaupunginhallitus esittää, että edellä mainittuja palveluja tulee mainostaa kaupungin internet-sivuilla monilla kielillä mm. arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi. Kaupungin henkilökunnan tulee myös tarjota palveluja aktiivisesti.</p> <p>Tilanne on täysin absurdi. Samaan aikaan kun valtio pohtii (tai ainakin sanoo pohtivansa) miten laittomasti maassa oleskelua vähennetään tehokkaasti, kutsuu Helsinki kaikki kylään. Ilmaiseksi. Koko kalliissa turvapaikkaprosessissa ei ole enää mitään järkeä. Sen lisäksi että tällainen syö uskon lain noudattamiseen, on se täysin helsinkiläisen veronmaksajan harteilla. Ja kuten kaikki tietävät raha ei tule seinästä vaan se leikataan muilta avun tarvitsijoilta. Ilmankos oli omaishoitajilta leikattava. Kiireesti.</p> <p>Mistä suomalainen saa ilmaiset palvelut ja lääkkeet? Ei mistään. Voiko tämä edes olla lain mukaista, että toiset maksaa, toiset eivät. Siis ne maksaa, joilla on laillinen oikeus olla ja ne eivät, joilla ei ole. Onko hullumpaa kuultu? Melkein tekisi mieleni kehottaa pienituloista suomalaista menemään ilmaisten palvelujen piiriin sanomalla huonolla suomella olevansa paperiton. Paperiton, jollaisella termillä pyritään koko asiaa legitimoimaan, kun kyse on tosiasiallisesti laittomasti maassa olemisesta.</p> <p>Helsinki kehottaa työntekijöitään toimimaan niin, että löydetään ihmisille väyliä pois paperittomuudesta eli laittomasti maassa oleskelusta. Se on helppoa, henkilö poistuu maasta ja henkilön tulee poistua maasta.</p> <p>Päätös on päätön ja täysin oikeudentajun vastainen. Puhumattakaan turvallisuudesta ja taloudellisuudesta. Lakia tai turvapaikkaprosessia ei tarvita? Mopo on lähtenyt täydellisesti käsistä.</p> <p>Not my Helsinki.</p> <p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/paatostiedotteet/" title="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/paatostiedotteet/">https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupun...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginhallitus päätti äänestystuloksen jälkeen 20.11 lisätä laittomasti maassa oleskeleville oikeuden maksuttomiin

lääkkeisiin

majoitukseen

ruokaan

sairauksien hoitoon ja seurantaan

rokotuksiin

hammashoitoon

raskaana oleville ja pienten lasten perheille pidempikestoisen majoitukseen

apuun löytämään väyliä pois paperittomuudesta

oikeudelliseen neuvontaan

mielenterveyspalveluihin

toimeentulotuen lisäämiseen

Lisäksi kaikessa viisaudessaan kaupunginhallitus esittää, että edellä mainittuja palveluja tulee mainostaa kaupungin internet-sivuilla monilla kielillä mm. arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi. Kaupungin henkilökunnan tulee myös tarjota palveluja aktiivisesti.

Tilanne on täysin absurdi. Samaan aikaan kun valtio pohtii (tai ainakin sanoo pohtivansa) miten laittomasti maassa oleskelua vähennetään tehokkaasti, kutsuu Helsinki kaikki kylään. Ilmaiseksi. Koko kalliissa turvapaikkaprosessissa ei ole enää mitään järkeä. Sen lisäksi että tällainen syö uskon lain noudattamiseen, on se täysin helsinkiläisen veronmaksajan harteilla. Ja kuten kaikki tietävät raha ei tule seinästä vaan se leikataan muilta avun tarvitsijoilta. Ilmankos oli omaishoitajilta leikattava. Kiireesti.

Mistä suomalainen saa ilmaiset palvelut ja lääkkeet? Ei mistään. Voiko tämä edes olla lain mukaista, että toiset maksaa, toiset eivät. Siis ne maksaa, joilla on laillinen oikeus olla ja ne eivät, joilla ei ole. Onko hullumpaa kuultu? Melkein tekisi mieleni kehottaa pienituloista suomalaista menemään ilmaisten palvelujen piiriin sanomalla huonolla suomella olevansa paperiton. Paperiton, jollaisella termillä pyritään koko asiaa legitimoimaan, kun kyse on tosiasiallisesti laittomasti maassa olemisesta.

Helsinki kehottaa työntekijöitään toimimaan niin, että löydetään ihmisille väyliä pois paperittomuudesta eli laittomasti maassa oleskelusta. Se on helppoa, henkilö poistuu maasta ja henkilön tulee poistua maasta.

Päätös on päätön ja täysin oikeudentajun vastainen. Puhumattakaan turvallisuudesta ja taloudellisuudesta. Lakia tai turvapaikkaprosessia ei tarvita? Mopo on lähtenyt täydellisesti käsistä.

Not my Helsinki.

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/paatostiedotteet/

]]>
46 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246363-helsinki-romuttaa-turvapaikkaprosessin#comments Helsinki Laittomasti maassa olevat Terveydenhuolto Mon, 20 Nov 2017 19:15:02 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246363-helsinki-romuttaa-turvapaikkaprosessin
Helsingin kuntapolitiikan viikko 47/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246320-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-472017 <p>Alkavalla viikolla kaupunginhallitus päättää lukuisista aloitteista ja kasvatus- ja koulutuslautakunta nuorten vaikuttamisjärjestelmästä. Kaupunkiympäristölautakunta ratkoo mm. nopeusrajoituksien määrittämisen periaatteita. Alla suorat linkit kunkin lautakunnan tms. elimen esityslistoihin ja tiivistelmä esillä olevista asioista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 20.11.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-20_Khs_41_El">Kaupunginhallitus</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-20_Koja_20_El">Konsernijaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 21.11.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kasko_2017-11-21_Kklku_6_El">Kasvatus- ja koulutuslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-21_Kylk_15_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2017-11-21_Sotelk_20_El">Sosiaali- ja terveyslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-21_Pelku_5_El">Pelastuslautakunta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 22.11.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-22_HKLjku_10_El">Helsingin kaupungin liikenne HKL -liikelaitoksen johtokunta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 23.11.</strong></p><p>Sosiaali- ja terveyslautakunta, Sosiaali- ja terveysjaosto (ei esityslistaa saatavissa)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perjantai 24.11. </strong></p><p><strong>K</strong>aupunkiympäristölautakunta, <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-ymparisto-ja-lupajaosto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-24_Ylja_9_El">Ympäristö- ja lupajaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> jätti viime viikolla pöydälle kasan aloitteita, joista eniten keskustelua herättänevät paperittomien tilanne ja alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy. Itse aion tehdä muutosesityksen Tehtaankadun ala-asteen liikenneturvallisuutta koskevaan ehdotukseen.</p><p>Konalan ala-asteen perusparannus saadaan nyt eteenpäin.</p><p><strong>Konsernijaostossa </strong>nimetään jäseniä erilaisiin kaupungin vaikutuspiiriin kuuluviin elimiin. Kokouksessa käsitellään myös Palmian ajankohtaiskatsausta ja yhteisöraporttia.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan </strong>esityslistalla on nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti, joka on kohdistettu 13-17 -vuotiaille helsinkiläisille. Nuorten toiveesta heidän vaikuttamiskanavansa Ruudin ydinryhmän nimi muutetaan nuorisoneuvostoksi, joka kuvaa itse asiaa paremmin. Nuorisoneuvostoon valitaan 30 nuorta kahden vuoden toimikaudeksi. Pormestaristo tapaa nuorisoneuvoston jäsenet vähintään kahdesti vuodessa.&nbsp; Nuorten aloitteet tuodaan valtuuston tietoon kahdesti vuodessa. Kaikissa kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa toimii lisäksi oppilas- ja opiskelijakunta, joka valitsee opinahjoonsa hallituksen.</p><p>Lautakunta päättää myös koululaisten aamutoiminnan järjestämisestä kevätlukukaudella 2018 sekä koulu- ja oppilaitostilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön maksuista. Valtio on myöntänyt Helsingille noin 2 miljoonaa euroa tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin jaettavaksi kouluille seuraavin perustein: 30-54 &ndash;vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, työttömyysaste ja vieraskielisten osuus. Kriteeristö on suunnilleen sama kuin kaupungin omissa pd-rahan jakoperusteissa. Resurssi esitetään jaettavaksi 71 suomenkieliselle ja 13 ruotsinkieliselle koululle siten, että määrärahalla voidaan palkata yksi opettaja.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>käsittelee esitystä raitioliikenteen kehittämisohjelmasta.</p><p>Kaava-asioita on hengästyttävä määrä. Laajasalossa tarkistetaan asemakaavaa <a href="//kanslias000002/HOME2$/PAKARPI/Documents/Vuosaaressa%20Aromikujan%20alueella%20(siis%20t%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4)%20laajennetaan%20Vuosaaren%20k%C3%A4velt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4%20keskusta-aluetta%20kohti%20Aurinkolahden%20it%C3%A4isi%C3%A4%20ja%20kakkoisia%20osia.%20Alueelle%20on%20suunniteltu%20palveluita,%20asumista%20ja%20liiketiloja.%20Asukasm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n%20lis%C3%A4ys%20on%201700.">Kruunuvuorenrannassa</a>. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 uudelle asukkaalle. Vuosaaren lukio on vihdoin saamassa uudet tilat <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-14_Kylk_14_El/451251B3-9DAC-C5C2-A103-5F777BF00001/Liite.pdf">Mosaiikkipuistoon</a>. Rakentamaton osa Vuosaaren keskustaa muutetaan alueellisesti merkittäviksi opetus-, kokoontumis- ja harrastustiloiksi. Uusi lukiorakennus toimii osana kehittyvää Vuosaaren keskustaa hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärellä. Uutelan virkistysalueelle tehdään hoito- ja kehittämissuunnitelma ja annetaan lausunto luonnonsuojelijoiden aloitteeseen Uutelan asemakaavan uudistamisesta. Nämä jäivät jo viimeksi pöydälle.</p><p>Tattarisillan asemakaavaehdotus mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen. Kartta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-21_Kylk_15_El/EBCF570E-9236-CBBC-86BE-5F9BC6500000/Liite.pdf">täältä</a>.</p><p>Malmin lentoaseman rakennuksille on laadittu asemakaavan muutosehdotus. Tarkoituksena on suojella keskeiset rakennukset, kuten lentoasemarakennus. Rakennuksiin voi tulla julkisia palvelutiloja ym. Niin ikään Malmilla Fallkullan tilan asemakaavaa ehdotetaan muutettavaksi. Kaavaratkaisussa varaudutaan Malmin lentokentän alueen rakentamiseen ja uuden rakenteen vaatiman palveluverkon toteuttamiseen sekä alueen nykyisten toimintojen jatkumiseen alueella.</p><p>Pukinmäen <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-21_Kylk_15_El/D70B70C2-3147-C53E-8A49-5FA1E4600000/Liite.pdf">asemanseudun</a> asemakaavaa esitetään muutettavaksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden päivittäistavarakaupan sekä liike- ja varastotilojen rakentamisen hyvälle liikepaikalle.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-21_Kylk_15_El/4D5573C8-C513-CDED-892A-5FA029600000/Liite.pdf">Topeliuksenkatu 16:ssa</a> puretaan Svenska social- och kommunalhögskolanin rakennus ja rakennetaan tilalle asuntoja. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-21_Kylk_15_El/8EAE21AE-EFE0-C902-AA20-5B90CB800000/Liite.pdf">Liisankatu 17:ssä</a> ehdotettava kaavaratkaisu mahdollistaa asuinrakentamisen tontin sisäosaan purettavan liikuntahalli- ja työpajarakennuksen tilalle.</p><p>Esityslistalla on myös seudullisen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP, Sustainable Urban Mobility Plan). Euroopan komissio on vahvasti edistänyt SUMPin käyttöönottoa EU:n jäsenvaltioissa mm. edellyttämällä ohjelmaa rahoituksen saamiseksi EU:lta liikennehankkeita varten.</p><p>Eniten yleistä mielenkiintoa herättänee Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteiden hyväksyminen. Periaatteet on jaettu alueellisesti ja toiminnallisten katuluokkien mukaan määräytyviin rajoitusperiaatteisiin. Hyvin tiivistetysti esitettynä kaikille asuinalueiden tonttikaduille kaavaillaan alueellista 30 km/h:n rajoitusta, moottoriväylille 60 km/h - 80 km/h, kantakaupunkiin 30-40 km/h.</p><p>Helsinki Garden -hanke on edennyt suunnittelukoneistossa pienin mutta luistavin askelin. Suunnittelualuevarausta muutetaan ja täydennetään. Helsingin Garden -hanke on neuvotteluiden kuluessa ilmoittanut, että sillä on halu tutkia vanhan jäähallin integroimista osaksi hanketta. Palloilu- ja monitoimiareenaksi saneerattava vanha jäähalli voisi tapahtumapaikkana yhdessä pää- areenan kanssa muodostaa Suomessa uniikin toiminnallisen kokonaisuuden. Vanhan jäähalli saneerattaisiin yksityisellä rahoituksella.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta </strong>vertailee mm. suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2016. Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat Oulussa, Kuopiossa, Kouvolassa, Tampereella ja Turussa Helsingin kustannuksia korkeammat. Helsingin kustannus oli siis vertailukaupungeista kuudenneksi korkein kun se edellisenä vuonna oli kolmanneksi korkein. Espoossa ja Vantaalla kustannukset olivat Helsinkiä alhaisemmat.</p><p><strong>HKL:n johtokunta </strong>saa mm. katsauksen kaupunkipyöristä. Käyttäjämäärät kolminkertaistuivat vuoteen 2016 verrattuna, kuten järjestelmän laajuuskin. Käyttö oli myös entistä aktiivisempaa, mitattuna tehtyjen matkojen määrällä suhteessa pyörien määrään.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkavalla viikolla kaupunginhallitus päättää lukuisista aloitteista ja kasvatus- ja koulutuslautakunta nuorten vaikuttamisjärjestelmästä. Kaupunkiympäristölautakunta ratkoo mm. nopeusrajoituksien määrittämisen periaatteita. Alla suorat linkit kunkin lautakunnan tms. elimen esityslistoihin ja tiivistelmä esillä olevista asioista.

 

Maanantai 20.11.

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

 

Tiistai 21.11.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Pelastuslautakunta

 

Keskiviikko 22.11.

Helsingin kaupungin liikenne HKL -liikelaitoksen johtokunta

 

Torstai 23.11.

Sosiaali- ja terveyslautakunta, Sosiaali- ja terveysjaosto (ei esityslistaa saatavissa)

 

Perjantai 24.11.

Kaupunkiympäristölautakunta, Ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallitus jätti viime viikolla pöydälle kasan aloitteita, joista eniten keskustelua herättänevät paperittomien tilanne ja alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy. Itse aion tehdä muutosesityksen Tehtaankadun ala-asteen liikenneturvallisuutta koskevaan ehdotukseen.

Konalan ala-asteen perusparannus saadaan nyt eteenpäin.

Konsernijaostossa nimetään jäseniä erilaisiin kaupungin vaikutuspiiriin kuuluviin elimiin. Kokouksessa käsitellään myös Palmian ajankohtaiskatsausta ja yhteisöraporttia.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti, joka on kohdistettu 13-17 -vuotiaille helsinkiläisille. Nuorten toiveesta heidän vaikuttamiskanavansa Ruudin ydinryhmän nimi muutetaan nuorisoneuvostoksi, joka kuvaa itse asiaa paremmin. Nuorisoneuvostoon valitaan 30 nuorta kahden vuoden toimikaudeksi. Pormestaristo tapaa nuorisoneuvoston jäsenet vähintään kahdesti vuodessa.  Nuorten aloitteet tuodaan valtuuston tietoon kahdesti vuodessa. Kaikissa kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa toimii lisäksi oppilas- ja opiskelijakunta, joka valitsee opinahjoonsa hallituksen.

Lautakunta päättää myös koululaisten aamutoiminnan järjestämisestä kevätlukukaudella 2018 sekä koulu- ja oppilaitostilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön maksuista. Valtio on myöntänyt Helsingille noin 2 miljoonaa euroa tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin jaettavaksi kouluille seuraavin perustein: 30-54 –vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, työttömyysaste ja vieraskielisten osuus. Kriteeristö on suunnilleen sama kuin kaupungin omissa pd-rahan jakoperusteissa. Resurssi esitetään jaettavaksi 71 suomenkieliselle ja 13 ruotsinkieliselle koululle siten, että määrärahalla voidaan palkata yksi opettaja.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee esitystä raitioliikenteen kehittämisohjelmasta.

Kaava-asioita on hengästyttävä määrä. Laajasalossa tarkistetaan asemakaavaa Kruunuvuorenrannassa. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 uudelle asukkaalle. Vuosaaren lukio on vihdoin saamassa uudet tilat Mosaiikkipuistoon. Rakentamaton osa Vuosaaren keskustaa muutetaan alueellisesti merkittäviksi opetus-, kokoontumis- ja harrastustiloiksi. Uusi lukiorakennus toimii osana kehittyvää Vuosaaren keskustaa hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärellä. Uutelan virkistysalueelle tehdään hoito- ja kehittämissuunnitelma ja annetaan lausunto luonnonsuojelijoiden aloitteeseen Uutelan asemakaavan uudistamisesta. Nämä jäivät jo viimeksi pöydälle.

Tattarisillan asemakaavaehdotus mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen. Kartta löytyy täältä.

Malmin lentoaseman rakennuksille on laadittu asemakaavan muutosehdotus. Tarkoituksena on suojella keskeiset rakennukset, kuten lentoasemarakennus. Rakennuksiin voi tulla julkisia palvelutiloja ym. Niin ikään Malmilla Fallkullan tilan asemakaavaa ehdotetaan muutettavaksi. Kaavaratkaisussa varaudutaan Malmin lentokentän alueen rakentamiseen ja uuden rakenteen vaatiman palveluverkon toteuttamiseen sekä alueen nykyisten toimintojen jatkumiseen alueella.

Pukinmäen asemanseudun asemakaavaa esitetään muutettavaksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden päivittäistavarakaupan sekä liike- ja varastotilojen rakentamisen hyvälle liikepaikalle.

Topeliuksenkatu 16:ssa puretaan Svenska social- och kommunalhögskolanin rakennus ja rakennetaan tilalle asuntoja. Liisankatu 17:ssä ehdotettava kaavaratkaisu mahdollistaa asuinrakentamisen tontin sisäosaan purettavan liikuntahalli- ja työpajarakennuksen tilalle.

Esityslistalla on myös seudullisen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP, Sustainable Urban Mobility Plan). Euroopan komissio on vahvasti edistänyt SUMPin käyttöönottoa EU:n jäsenvaltioissa mm. edellyttämällä ohjelmaa rahoituksen saamiseksi EU:lta liikennehankkeita varten.

Eniten yleistä mielenkiintoa herättänee Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteiden hyväksyminen. Periaatteet on jaettu alueellisesti ja toiminnallisten katuluokkien mukaan määräytyviin rajoitusperiaatteisiin. Hyvin tiivistetysti esitettynä kaikille asuinalueiden tonttikaduille kaavaillaan alueellista 30 km/h:n rajoitusta, moottoriväylille 60 km/h - 80 km/h, kantakaupunkiin 30-40 km/h.

Helsinki Garden -hanke on edennyt suunnittelukoneistossa pienin mutta luistavin askelin. Suunnittelualuevarausta muutetaan ja täydennetään. Helsingin Garden -hanke on neuvotteluiden kuluessa ilmoittanut, että sillä on halu tutkia vanhan jäähallin integroimista osaksi hanketta. Palloilu- ja monitoimiareenaksi saneerattava vanha jäähalli voisi tapahtumapaikkana yhdessä pää- areenan kanssa muodostaa Suomessa uniikin toiminnallisen kokonaisuuden. Vanhan jäähalli saneerattaisiin yksityisellä rahoituksella.

Sosiaali- ja terveyslautakunta vertailee mm. suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2016. Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat Oulussa, Kuopiossa, Kouvolassa, Tampereella ja Turussa Helsingin kustannuksia korkeammat. Helsingin kustannus oli siis vertailukaupungeista kuudenneksi korkein kun se edellisenä vuonna oli kolmanneksi korkein. Espoossa ja Vantaalla kustannukset olivat Helsinkiä alhaisemmat.

HKL:n johtokunta saa mm. katsauksen kaupunkipyöristä. Käyttäjämäärät kolminkertaistuivat vuoteen 2016 verrattuna, kuten järjestelmän laajuuskin. Käyttö oli myös entistä aktiivisempaa, mitattuna tehtyjen matkojen määrällä suhteessa pyörien määrään. 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246320-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-472017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kunnallispolitiikka Lautakunnat Sun, 19 Nov 2017 21:26:10 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246320-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-472017
Avataan kaupungin tilat ihmisille! http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246296-avataan-kaupungin-tilat-ihmisille <p>Kaupungissa on paljon tyhjiä tiloja, joihin niitä tarvitsevat ihmiset eivät pääse:</p><p><em>Olet keskustassa ja haluaisit pitää tunnin päästä kokouksen. Mistä ihmeestä sellainen löytyisi?&nbsp;</em></p><p>Samaan aikaan vieressä on lukkojen takana hieno kaupungin viraston neuvotteluhuone tyhjänä.&nbsp;</p><p><em>Olet eläkkeellä oleva taiteilija ja haluaisit näyttää teoksiasi ja opettaa vesivärimaalausta ihmisille - mutta eiväthän he kotiinkaan mahdu.&nbsp;</em></p><p>Ostarilla on pari suljettua liiketilaa, koska niitä ei ole tässä kuussa vuokrattu.&nbsp;<em>&nbsp;</em></p><p><em>Olet nuori kadulla ja haluaisit mennä sisätiloihin juttelemaan ihmisille. Paleltaa, mutta keskustan kauppoihin ei voi mennä hengaamaan eikä baareihin pääse.</em>&nbsp;</p><p>Kampin keskuksessa olisi liiketila tyhjänä, mutta ovet ovat lukossa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihmisten tarpeet ja tyhjänä olevat tilat yhdistää uusi kaupunkitila-sovellus</strong>, tuleva versio Helsinki-applikaatiosta. Sen avaamalla näkee kartalta millaisia tiloja lähistöllä on vapaana ja millaisia avoimia tapahtumia niissä on käynnissä. Sovelluksesta voi valita yhteisöllistä ajanvietettä tai varata tilan haluamaasi käyttöön. Ja kävellä sisään - lukitut ovet aukeavat appsilla tai kirjasto/HSL-kortilla.&nbsp;&nbsp;</p><p>Palvelu tarjoaa rajapinnat, joiden kautta yritykset ja yhteisöt voivat yhdistää tilat ja tapahtumat omiin sovelluksiinsa.&nbsp;</p><p>Mikä parasta, palikat palvelun rakentamiseen ovat jo koossa. Varaamo-palvelu toimii hyvin ja se voidaan laajentaa sadasta tilasta yli tuhanteen kaupungin hallitsemaan tilaan. Tilan varaus voidaan avata kauppakeskusten tyhjinä oleville liiketiloille, joista tilojen omistajat voivat itse ilmoittaa palveluun. Ja tilojen avaukseen kirjastokortilla on tarjolla valmis ratkaisu. Myös Helsinki-appsi on jo olemassa - sen karttanäkymässä on nyt kaupunkilaisten palautteita.</p><p><strong>Vapautetaan kaikkien kaupunkien tilat</strong></p><p>Kaupunkitila-appsi on uraa uurtava koko maailmassa sekä tilojen vapauttamisen että helpon käyttöliittymän suhteen. Kun ihmiset voivat tavata toisiaan ja järjestää avoimia kulttuuritapahtumia nyt vajaakäytetyissä tiloissa, vaikuttaa se positiivisesti sekä mielenterveyteen että kaupungin houkuttelevuuteen vierailijoille. Samat ketjuliikkeet sisältävä kauppakeskus erottuu yhtäkkiä edukseen, kun sen tyhjissä tiloissa tapahtuu jatkuvasti monipuolista kansalaisten epäkaupallista kulttuuritoimintaa. Asuinalueen autio katu muuttuu ihmisläheiseksi, kun tyhjän liiketilan ovi on auki ja siellä on ihmisiä juttelemassa toisilleen.&nbsp;</p><p>Ehdotin kaupungin budjettiin max. 2M&euro; lisäystä, joka mahdollistaisi mm. tämän sovelluksen ja siihen liittyvien tila-, harrastus ja tapahtumapalveluiden kehityksen. Ovien lukkojen vaihtokin sisältyy hintaan.&nbsp;Helsingin kannattaa toimia esimerkkinä ja antaa sovellusalusta muiden kaupunkien käyttöön.&nbsp;</p><p>Toivottavasti toteutusta voidaan tehdä kaupungin&nbsp;<em>osallisuusmallin&nbsp;</em>puitteissa<em>,</em>&nbsp;jossa Varaamo mainitaan. Kehitys on aiheellista, jotta&nbsp;Helsingin strategian osalta myös&nbsp;<em>harrastustakuussa</em>&nbsp;sekä&nbsp;<em>tapahtumakaupungin</em>&nbsp;toteuttamisessa päästään konkreettisesti eteenpäin. Sori äänestäjille virkakielestä - se liittää ehdotukseni kaupungin ohjelmiin.</p><p>Kaupunkien viralliset strategiat ovat aiemmin jääneet usein sanahelinäksi. Nyt päästään käytännössä toteuttamaan Helsingin linjaus:&nbsp;</p><p><em>Tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Julkisten alueiden ja tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan helpotetaan ja kaupunki pyrkii edistämään myös vajaakäytössä olevien muiden kuin kaupungin omistuksessa olevien tilojen käyttöä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>--</p><p>Kirjoitus perustuu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=cnte4Txcz4o">ryhmäpuheenvuorooni ensi vuoden talousarviosta</a> Helsingin valtuustossa 15.11.2017</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupungissa on paljon tyhjiä tiloja, joihin niitä tarvitsevat ihmiset eivät pääse:

Olet keskustassa ja haluaisit pitää tunnin päästä kokouksen. Mistä ihmeestä sellainen löytyisi? 

Samaan aikaan vieressä on lukkojen takana hieno kaupungin viraston neuvotteluhuone tyhjänä. 

Olet eläkkeellä oleva taiteilija ja haluaisit näyttää teoksiasi ja opettaa vesivärimaalausta ihmisille - mutta eiväthän he kotiinkaan mahdu. 

Ostarilla on pari suljettua liiketilaa, koska niitä ei ole tässä kuussa vuokrattu.  

Olet nuori kadulla ja haluaisit mennä sisätiloihin juttelemaan ihmisille. Paleltaa, mutta keskustan kauppoihin ei voi mennä hengaamaan eikä baareihin pääse. 

Kampin keskuksessa olisi liiketila tyhjänä, mutta ovet ovat lukossa. 

 

Ihmisten tarpeet ja tyhjänä olevat tilat yhdistää uusi kaupunkitila-sovellus, tuleva versio Helsinki-applikaatiosta. Sen avaamalla näkee kartalta millaisia tiloja lähistöllä on vapaana ja millaisia avoimia tapahtumia niissä on käynnissä. Sovelluksesta voi valita yhteisöllistä ajanvietettä tai varata tilan haluamaasi käyttöön. Ja kävellä sisään - lukitut ovet aukeavat appsilla tai kirjasto/HSL-kortilla.  

Palvelu tarjoaa rajapinnat, joiden kautta yritykset ja yhteisöt voivat yhdistää tilat ja tapahtumat omiin sovelluksiinsa. 

Mikä parasta, palikat palvelun rakentamiseen ovat jo koossa. Varaamo-palvelu toimii hyvin ja se voidaan laajentaa sadasta tilasta yli tuhanteen kaupungin hallitsemaan tilaan. Tilan varaus voidaan avata kauppakeskusten tyhjinä oleville liiketiloille, joista tilojen omistajat voivat itse ilmoittaa palveluun. Ja tilojen avaukseen kirjastokortilla on tarjolla valmis ratkaisu. Myös Helsinki-appsi on jo olemassa - sen karttanäkymässä on nyt kaupunkilaisten palautteita.

Vapautetaan kaikkien kaupunkien tilat

Kaupunkitila-appsi on uraa uurtava koko maailmassa sekä tilojen vapauttamisen että helpon käyttöliittymän suhteen. Kun ihmiset voivat tavata toisiaan ja järjestää avoimia kulttuuritapahtumia nyt vajaakäytetyissä tiloissa, vaikuttaa se positiivisesti sekä mielenterveyteen että kaupungin houkuttelevuuteen vierailijoille. Samat ketjuliikkeet sisältävä kauppakeskus erottuu yhtäkkiä edukseen, kun sen tyhjissä tiloissa tapahtuu jatkuvasti monipuolista kansalaisten epäkaupallista kulttuuritoimintaa. Asuinalueen autio katu muuttuu ihmisläheiseksi, kun tyhjän liiketilan ovi on auki ja siellä on ihmisiä juttelemassa toisilleen. 

Ehdotin kaupungin budjettiin max. 2M€ lisäystä, joka mahdollistaisi mm. tämän sovelluksen ja siihen liittyvien tila-, harrastus ja tapahtumapalveluiden kehityksen. Ovien lukkojen vaihtokin sisältyy hintaan. Helsingin kannattaa toimia esimerkkinä ja antaa sovellusalusta muiden kaupunkien käyttöön. 

Toivottavasti toteutusta voidaan tehdä kaupungin osallisuusmallin puitteissa, jossa Varaamo mainitaan. Kehitys on aiheellista, jotta Helsingin strategian osalta myös harrastustakuussa sekä tapahtumakaupungin toteuttamisessa päästään konkreettisesti eteenpäin. Sori äänestäjille virkakielestä - se liittää ehdotukseni kaupungin ohjelmiin.

Kaupunkien viralliset strategiat ovat aiemmin jääneet usein sanahelinäksi. Nyt päästään käytännössä toteuttamaan Helsingin linjaus: 

Tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Julkisten alueiden ja tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan helpotetaan ja kaupunki pyrkii edistämään myös vajaakäytössä olevien muiden kuin kaupungin omistuksessa olevien tilojen käyttöä.

 

--

Kirjoitus perustuu ryhmäpuheenvuorooni ensi vuoden talousarviosta Helsingin valtuustossa 15.11.2017

]]>
4 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246296-avataan-kaupungin-tilat-ihmisille#comments Helsinki Helsinki Kuntabudjetti Kaupunkitila Sun, 19 Nov 2017 11:17:27 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246296-avataan-kaupungin-tilat-ihmisille
Helsingin kunnallisvero laskee – analyysi http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246174-helsingin-kunnallisvero-laskee-analyysi <p>Helsingin kaupunginvaltuusto <a href="https://datapumppu.helsinkikanava.fi/archive/hel-2017-010943/fi/pdf/historia-6.pdf">päätti eilen</a> (15.11.2017) laskea kunnallisveroa 0,5 prosenttiyksiköllä. Uusi kunnallisvero on vuoden 2018 alusta lähtien saman verran kuin Espoossa eli 18,0 prosenttia. Samalla päätettiin pitää kiinteistövero ennallaan sekä poistaa koiravero.</p><p><strong>Kunnallisvero laskee </strong></p><p>Veroilla on Suomessa tapana pikemminkin nousta kuin laskea. Viimeksi Helsingin kaupunki laski kunnallista tuloveroa (aikaisemmin nimellä <em>veroäyrin hinta</em>) vuonna 1996. Tosin on hyvä tietää, että valtiovalta on lisännyt vuosien varrella kuntien tehtäviä ja sen myötä kuluja. Ensi vuodeksi päätetty 18,0 prosenttia on yksi manner-Suomen alhaisempia.</p><p>Helsingin taloudellinen näkymä on <a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2017/HKI_TAE_2018_tiivistelma.pdf">lähivuodet myönteinen</a>, mikä antaa vankan pohjan pitää kunnallisvero jatkossakin alhaisena. Näillä näkymin talous kestää sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) siirtymisen maakunnalle vuodesta 2019 lähtien. Esimerkiksi Kauniaisten kunnassa tuleva sote-uudistus voi johtaa taloudellisen katastrofiin &ndash; tai vähintään siihen, että kaupunki menettää asemansa manner-Suomen matalimmalla kunnallisveroprosentilla.</p><p>Kunnallisveron laskusta huolimatta Helsingin kaupungin (sisältäen liikelaitokset) tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa voitollista. Laskelmien mukaan nyt tehty 0,5 prosenttiyksikön alentaminen laskee ensi vuoden verotuloja 70 miljoonaa euroa. Joku voisi kysyä olisiko kannattanut laskea kunnallisveroa saman tien kokonaisella 1,0 prosenttiyksiköllä? Varsinkin kun ottaa huomioon, että asuminen ja eläminen on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla Suomessa.</p><p>Helsingin kaupungin arvioitu ylijäämä asettuu mielenkiintoiseen valoon kun ottaa huomioon, että kaupunki menettää tuloja niin valtiolle kuin muille Suomen kunnille. Valtionosuus vähenee nykyisestä 220 miljoonasta eurosta 175 miljoonaan euroon. Samaten Helsingin maksama verotulotasaus kasvaa tämän vuoden 289 miljoonasta eurosta arviolta 325 miljoonaan euroon. Näin ollen Helsinki tulee rahoittamaan muuta Suomea lähes sata miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Kuka elättää ketä?</p><p><strong>Kiinteistövero pysyy ennallaan&nbsp;</strong></p><p>Helsingin yleinen kiinteistövero pysyy 0,93 prosentissa. Onneksi näin. Kunnallisveron laskun vastineeksi Vihreissä väläyteltiin jopa <a href="http://www.soininvaara.fi/2017/10/28/miksi-maapohjan-kiinteistoveron-korotus-ei-siirry-vuokriin/">kiinteistöveron nostoa</a>. Vastakkaisista vakuutteluista huolimatta nosto olisi siirtynyt kaikkeen asumiseen &ndash; myös pientuloisten vuokra-asumiseen. Matala taso on siis sekä omistus- että vuokra-asujien etu. Vaikka ensimmäiset saa vuokralapun suoraan käteen, ja jälkimmäiset indeksitarkastusten myötä epäsuorasti viiveellä. Ruotsissa kiinteistöveroa ei edes peritä.</p><p><strong>Koiravero poistuu </strong></p><p>Kaupungin verotuksen kummajainen eli koiravero poistuu ensi vuonna. Helsingin lisäksi ainoastaan Tampereella on käytössä koiravero, mutta ensi vuonna molemmat kaupungit <a href="https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2017/11/13112017_8.html">luopuvat siitä</a>.&nbsp; Helsingissä koiraveroa maksetaan vielä tänä vuonna 50 euroa, mutta ainoastaan joka viides koiran omistaja on tilittänyt sen. Veron kertymä on ollut varsin mitätön 350 000 euroa. Eräs perustelu koiraverolle on ollut saatujen tulojen kohdentaminen koirien aitauksiin, huoltoon ja muuhun vastaavaan. Jatkossa rahat tulevat yleisestä Kaupunkiympäristön budjetista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen (15.11.2017) laskea kunnallisveroa 0,5 prosenttiyksiköllä. Uusi kunnallisvero on vuoden 2018 alusta lähtien saman verran kuin Espoossa eli 18,0 prosenttia. Samalla päätettiin pitää kiinteistövero ennallaan sekä poistaa koiravero.

Kunnallisvero laskee

Veroilla on Suomessa tapana pikemminkin nousta kuin laskea. Viimeksi Helsingin kaupunki laski kunnallista tuloveroa (aikaisemmin nimellä veroäyrin hinta) vuonna 1996. Tosin on hyvä tietää, että valtiovalta on lisännyt vuosien varrella kuntien tehtäviä ja sen myötä kuluja. Ensi vuodeksi päätetty 18,0 prosenttia on yksi manner-Suomen alhaisempia.

Helsingin taloudellinen näkymä on lähivuodet myönteinen, mikä antaa vankan pohjan pitää kunnallisvero jatkossakin alhaisena. Näillä näkymin talous kestää sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) siirtymisen maakunnalle vuodesta 2019 lähtien. Esimerkiksi Kauniaisten kunnassa tuleva sote-uudistus voi johtaa taloudellisen katastrofiin – tai vähintään siihen, että kaupunki menettää asemansa manner-Suomen matalimmalla kunnallisveroprosentilla.

Kunnallisveron laskusta huolimatta Helsingin kaupungin (sisältäen liikelaitokset) tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa voitollista. Laskelmien mukaan nyt tehty 0,5 prosenttiyksikön alentaminen laskee ensi vuoden verotuloja 70 miljoonaa euroa. Joku voisi kysyä olisiko kannattanut laskea kunnallisveroa saman tien kokonaisella 1,0 prosenttiyksiköllä? Varsinkin kun ottaa huomioon, että asuminen ja eläminen on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla Suomessa.

Helsingin kaupungin arvioitu ylijäämä asettuu mielenkiintoiseen valoon kun ottaa huomioon, että kaupunki menettää tuloja niin valtiolle kuin muille Suomen kunnille. Valtionosuus vähenee nykyisestä 220 miljoonasta eurosta 175 miljoonaan euroon. Samaten Helsingin maksama verotulotasaus kasvaa tämän vuoden 289 miljoonasta eurosta arviolta 325 miljoonaan euroon. Näin ollen Helsinki tulee rahoittamaan muuta Suomea lähes sata miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Kuka elättää ketä?

Kiinteistövero pysyy ennallaan 

Helsingin yleinen kiinteistövero pysyy 0,93 prosentissa. Onneksi näin. Kunnallisveron laskun vastineeksi Vihreissä väläyteltiin jopa kiinteistöveron nostoa. Vastakkaisista vakuutteluista huolimatta nosto olisi siirtynyt kaikkeen asumiseen – myös pientuloisten vuokra-asumiseen. Matala taso on siis sekä omistus- että vuokra-asujien etu. Vaikka ensimmäiset saa vuokralapun suoraan käteen, ja jälkimmäiset indeksitarkastusten myötä epäsuorasti viiveellä. Ruotsissa kiinteistöveroa ei edes peritä.

Koiravero poistuu

Kaupungin verotuksen kummajainen eli koiravero poistuu ensi vuonna. Helsingin lisäksi ainoastaan Tampereella on käytössä koiravero, mutta ensi vuonna molemmat kaupungit luopuvat siitä.  Helsingissä koiraveroa maksetaan vielä tänä vuonna 50 euroa, mutta ainoastaan joka viides koiran omistaja on tilittänyt sen. Veron kertymä on ollut varsin mitätön 350 000 euroa. Eräs perustelu koiraverolle on ollut saatujen tulojen kohdentaminen koirien aitauksiin, huoltoon ja muuhun vastaavaan. Jatkossa rahat tulevat yleisestä Kaupunkiympäristön budjetista.

]]>
2 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246174-helsingin-kunnallisvero-laskee-analyysi#comments Helsinki Kiinteistövero Kunnallisvero Veroäyri Thu, 16 Nov 2017 11:01:21 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246174-helsingin-kunnallisvero-laskee-analyysi
Helsingin talousarvioesitys 2018: joustava Helsinki http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki <p>Helsingin valtuustossa käytettiin tänään<a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa"> talousarvion käsittelyn</a> yhteydessä noin 70 puheenvuoroa. Tässä oma puheenvuoroni tältä illalta.&nbsp;</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.&nbsp;</p><p>Näin kärkeen, kiitos kaikille budjetin valmisteluun osallistuneille.&nbsp;</p><p>Tässä puheenvuorossa haluan kiinnittää&nbsp; talousarviossa huomiomme muutaman kohtaan, joilla <strong>parannamme rakkaan kaupunkimme elinvoimaisuutta, varsinkin itse sen asukkaiden näkökulmasta. </strong>Käytän samalla kokeilukulttuurin sijaan tällä kertaa sanaa joustavuus.</p><p><strong>Kaupunkistrategian mukainen toimiva Helsinki on kokeileva ja joustava Helsinki.</strong>&nbsp;</p><p>Talousarvioehdotuksessa Helsinki laskee kunnallisveroprosenttia 18,0 prosenttiin. Ahkerana veronmaksajana, toivotan tämän jouston lämpimästi tervetulleeksi. Odotusarvo on, että tämä 0,5 prosenttiyksikön lasku tuo takaisin kaupungintalouteemme kiertämään moninkertaisesti hyvää. &nbsp;</p><p>Yhdessä aiemmista puheenvuoroista todettiin, että kun veroja alennetaan, käytettävissä on vähemmän rahaa. Mielestäni taas, kun veroja alennetaan, käytettävissä on päinvastoin enemmän rahaa. Kyse on vain, mistä näkökulmasta asiaa katsoo.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Liikunta ja luonto ovat kaupunkilaisenkin henkireikä. </strong>Talousarviossa onkin varattuna nyt yhteensä 16,9 miljoonaa euroa puistojen ja liikunta-alueiden rakentamiseen. Määrärahana 4,7 miljoonaa euroa on osoitettu liikuntapaikkojen sekä ulkoilualueiden rakentamiseen. Tästä kiitos.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On tärkeää, että palvelut pysyvät kasvavan kaupungin mukana. </strong>Erityisesti Lauttasaari on kärsinyt kehityksen perässä laahaavista palveluista. Nyt talousarviossa on mukana muun muassa päiväkoti Lauttasaari, joka takaa monelle lapselle paikan omalta saarelta ja tuo helpotusta arkeen. Jotta voimme taata tulevaisuudessa kasvavan Helsingin tarpeisiin riittävästi tilaa, on joustava hybridirakentaminen oiva lisäratkaisu moneen palvelutilapuutteeseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olemme myös täälläkin salissa keskustelleet varsin kipeästä asiasta, eli joustavasta - tai joustamattomasta - liikenteestä kaupungin keskustassa. <strong>Meidän tavoitteemme on olla etukenossa yksi vetävimmistä start-up-kaupungeista, ja houkutella uusia yrityksiä kasvumme vauhdittajiksi.</strong> Tämä yhtälö ei kuitenkaan toimi silloin, kun liikkuva väkemme seisoo teennäisissä keskustan ruuhkissa, eli valomeressä ja tietöissä. <strong>Siksi joustava liikenne on ensisijaisen tärkeää tulevana budjettikautena. </strong>Sillä tällaisen seisottamisen kustannuksia ei varmastikaan ole nyt otettu talousarvion menoissa huomioon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaisuudessaan talousarvioehdotus on hyvässä tasapainossa kohti maailman toimivinta kaupunkia, kokeilevan ja joustavan Helsingin puolesta. Kannatan talousarvioehdotuksen hyväksymistä.&nbsp;Kiitos.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin valtuustossa käytettiin tänään talousarvion käsittelyn yhteydessä noin 70 puheenvuoroa. Tässä oma puheenvuoroni tältä illalta. 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. 

Näin kärkeen, kiitos kaikille budjetin valmisteluun osallistuneille. 

Tässä puheenvuorossa haluan kiinnittää  talousarviossa huomiomme muutaman kohtaan, joilla parannamme rakkaan kaupunkimme elinvoimaisuutta, varsinkin itse sen asukkaiden näkökulmasta. Käytän samalla kokeilukulttuurin sijaan tällä kertaa sanaa joustavuus.

Kaupunkistrategian mukainen toimiva Helsinki on kokeileva ja joustava Helsinki. 

Talousarvioehdotuksessa Helsinki laskee kunnallisveroprosenttia 18,0 prosenttiin. Ahkerana veronmaksajana, toivotan tämän jouston lämpimästi tervetulleeksi. Odotusarvo on, että tämä 0,5 prosenttiyksikön lasku tuo takaisin kaupungintalouteemme kiertämään moninkertaisesti hyvää.  

Yhdessä aiemmista puheenvuoroista todettiin, että kun veroja alennetaan, käytettävissä on vähemmän rahaa. Mielestäni taas, kun veroja alennetaan, käytettävissä on päinvastoin enemmän rahaa. Kyse on vain, mistä näkökulmasta asiaa katsoo. 

 

Liikunta ja luonto ovat kaupunkilaisenkin henkireikä. Talousarviossa onkin varattuna nyt yhteensä 16,9 miljoonaa euroa puistojen ja liikunta-alueiden rakentamiseen. Määrärahana 4,7 miljoonaa euroa on osoitettu liikuntapaikkojen sekä ulkoilualueiden rakentamiseen. Tästä kiitos. 

 

On tärkeää, että palvelut pysyvät kasvavan kaupungin mukana. Erityisesti Lauttasaari on kärsinyt kehityksen perässä laahaavista palveluista. Nyt talousarviossa on mukana muun muassa päiväkoti Lauttasaari, joka takaa monelle lapselle paikan omalta saarelta ja tuo helpotusta arkeen. Jotta voimme taata tulevaisuudessa kasvavan Helsingin tarpeisiin riittävästi tilaa, on joustava hybridirakentaminen oiva lisäratkaisu moneen palvelutilapuutteeseen. 

 

Olemme myös täälläkin salissa keskustelleet varsin kipeästä asiasta, eli joustavasta - tai joustamattomasta - liikenteestä kaupungin keskustassa. Meidän tavoitteemme on olla etukenossa yksi vetävimmistä start-up-kaupungeista, ja houkutella uusia yrityksiä kasvumme vauhdittajiksi. Tämä yhtälö ei kuitenkaan toimi silloin, kun liikkuva väkemme seisoo teennäisissä keskustan ruuhkissa, eli valomeressä ja tietöissä. Siksi joustava liikenne on ensisijaisen tärkeää tulevana budjettikautena. Sillä tällaisen seisottamisen kustannuksia ei varmastikaan ole nyt otettu talousarvion menoissa huomioon. 

 

Kokonaisuudessaan talousarvioehdotus on hyvässä tasapainossa kohti maailman toimivinta kaupunkia, kokeilevan ja joustavan Helsingin puolesta. Kannatan talousarvioehdotuksen hyväksymistä. Kiitos. 

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki#comments Budjetti Helsinki Helvaltuusto Lauttasaari Talousarvio Wed, 15 Nov 2017 20:56:45 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki
Helsingin talousarvioesitys 2018: Kokoomuksen ryhmäpuhe http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018 <p><strong>&#39;Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.&#39;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tänään <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa">Helsingin valtuustossa</a> käsiteltiin Helsingin <a href="https://www.hel.fi/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/talousarvio/">talousarvioesitystä vuodelle 2018</a>. Budjetti herätti paljon <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa">keskustelua</a>, ja ihan alkuun pitivät kaikki valtuustoryhmät oman valtuustoryhmän puheensa. Kokoomuksen puheen piti Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Wille Rydman, ja erinomainen puhe on kokonaisuudessaan tässä:&nbsp;</p><p>**</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,</p><p><strong>Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva.</strong> Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.</p><p><strong>Kaupunkimme talous on tänä päivänä varsin tukevalla pohjalla. </strong>Se ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Finanssikriisin aiheuttama romahdus ja sitä seurannut pitkä taantuma kurittivat tuntuvasti Helsinkiäkin. Kaupungin velat kaksinkertaistuivat muutamassa vuodessa.</p><p><strong>Viime valtuustokaudella kaupungin taloutta laitettiin kuntoon pitkälti kokoomuksen tahdittamana. </strong>Prosentin vuotuista tuottavuustavoitetta ja investointikattoa arvosteltiin kovasti, mutta juuri tällaisten menojarrujen ansiosta velkaantuminen pysäytettiin ja kaupungin talous saatiin vakaalle tolalle. Tämän työn hedelmistä voimme nauttia ensi vuonna.</p><p><strong>Kevennämme nyt helsinkiläisten verorasitusta puolella prosenttiyksiköllä. </strong>Ja on kyllä aikakin &ndash; edellisestä veronkevennyksestä on jo 21 vuotta aikaa, ja näin kevennettynäkin verotuksemme on yhä finanssikriisiä edeltänyttä tasoa kireämpi. Veronmaksajan rasitusta on lisätty vuosikymmenten aikana jatkuvasti. On erinomaista, että käännämme nyt suuntaa.</p><p><strong>Kiinteistöveron pidämme ensi vuonna alimmalla lainsäädännön mahdollistamalla tasolla.</strong> Koiraveron poistamme kokonaan. Näistä ratkaisuista huolimatta pystymme nostamaan kaupungin investoinnit uudelle ennätystasolle ilman merkittävää tarvetta lisävelalle. Nyt päätettävillä investoinneilla ja veroratkaisuilla Helsinki parantaa kilpailukykyään ja luo edellytyksiä uudelle talouskasvulle.</p><p><strong>Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan investoimalla asumiseen, liikenteeseen ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin.</strong> Keskiössä ovat asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämät investoinnit, palveluverkon kehittäminen liikuntainvestoinnit mukaan lukien ja joukkoliikenne. Korjausrakentamisessa korostuvat koulurakennusten ja päiväkotien turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen.</p><p><strong>Satsningar för framtiden syns också i driftsekonomiutgifterna.</strong> De livskraftiga och säregna skolorna är en av Helsinginfors centralaste dragningskraftsfaktorer. Helsinginfors bereder sig för en ökande barnmängd med 1300 nya dagisplatser. Fostrans- och utbildningssektorn urskiljs i budgeten som ett särskilt insatsområde.</p><p><strong>Kansainvälistyvässä maailmassa tietä menestykseen tasoittaa monipuolinen kielitaito. </strong>Helsinki lisää muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamääriä. Lisäksi vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostetaan ja avustusmäärärahoja korotetaan liikkumattomuuden vähentämiseksi.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveystoimessa lisämäärärahat kohdistuvat muun muassa ikäihmisten kotona asumisen palveluihin, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, neuvoloiden ja koulujen oppilasterveydenhuollon vahvistamiseen sekä lastensuojeluun ja perheneuvoloiden jonojen purkamiseen.</strong> Myöskään korkeatasoisia kulttuuripalveluita Helsingin keskeisenä kilpailuvalttina ei ole unohdettu. Lisäksi laaditaan kokoomukselle tärkeä selvitys Stara-liikelaitoksen tilaaja- ja tuottajaroolien erottamiseksi toisistaan.</p><p>On syytä kiittää kaikkia budjettineuvotteluissa mukana olleita ryhmiä ratkaisuhakuisuudesta ja kompromissikyvystä helsinkiläisten yhteiseksi parhaaksi. Kansainvälinen kilpailu on yhä enenevässä määrin metropolien välistä. <strong>Kun Helsinki menestyy, koko Suomi hyötyy. Helsingin tulee pyrkiä olemaan Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä.</strong> Ensi vuoden budjetti tukee tätä kunnianhimoista tavoitetta hyvin.</p><p>&nbsp;</p><p>Wille Rydman</p><p>varapuheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä</p><p>&nbsp;</p><p>**</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 'Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.'

 

Tänään Helsingin valtuustossa käsiteltiin Helsingin talousarvioesitystä vuodelle 2018. Budjetti herätti paljon keskustelua, ja ihan alkuun pitivät kaikki valtuustoryhmät oman valtuustoryhmän puheensa. Kokoomuksen puheen piti Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Wille Rydman, ja erinomainen puhe on kokonaisuudessaan tässä: 

**

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.

Kaupunkimme talous on tänä päivänä varsin tukevalla pohjalla. Se ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Finanssikriisin aiheuttama romahdus ja sitä seurannut pitkä taantuma kurittivat tuntuvasti Helsinkiäkin. Kaupungin velat kaksinkertaistuivat muutamassa vuodessa.

Viime valtuustokaudella kaupungin taloutta laitettiin kuntoon pitkälti kokoomuksen tahdittamana. Prosentin vuotuista tuottavuustavoitetta ja investointikattoa arvosteltiin kovasti, mutta juuri tällaisten menojarrujen ansiosta velkaantuminen pysäytettiin ja kaupungin talous saatiin vakaalle tolalle. Tämän työn hedelmistä voimme nauttia ensi vuonna.

Kevennämme nyt helsinkiläisten verorasitusta puolella prosenttiyksiköllä. Ja on kyllä aikakin – edellisestä veronkevennyksestä on jo 21 vuotta aikaa, ja näin kevennettynäkin verotuksemme on yhä finanssikriisiä edeltänyttä tasoa kireämpi. Veronmaksajan rasitusta on lisätty vuosikymmenten aikana jatkuvasti. On erinomaista, että käännämme nyt suuntaa.

Kiinteistöveron pidämme ensi vuonna alimmalla lainsäädännön mahdollistamalla tasolla. Koiraveron poistamme kokonaan. Näistä ratkaisuista huolimatta pystymme nostamaan kaupungin investoinnit uudelle ennätystasolle ilman merkittävää tarvetta lisävelalle. Nyt päätettävillä investoinneilla ja veroratkaisuilla Helsinki parantaa kilpailukykyään ja luo edellytyksiä uudelle talouskasvulle.

Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan investoimalla asumiseen, liikenteeseen ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin. Keskiössä ovat asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämät investoinnit, palveluverkon kehittäminen liikuntainvestoinnit mukaan lukien ja joukkoliikenne. Korjausrakentamisessa korostuvat koulurakennusten ja päiväkotien turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen.

Satsningar för framtiden syns också i driftsekonomiutgifterna. De livskraftiga och säregna skolorna är en av Helsinginfors centralaste dragningskraftsfaktorer. Helsinginfors bereder sig för en ökande barnmängd med 1300 nya dagisplatser. Fostrans- och utbildningssektorn urskiljs i budgeten som ett särskilt insatsområde.

Kansainvälistyvässä maailmassa tietä menestykseen tasoittaa monipuolinen kielitaito. Helsinki lisää muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamääriä. Lisäksi vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostetaan ja avustusmäärärahoja korotetaan liikkumattomuuden vähentämiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimessa lisämäärärahat kohdistuvat muun muassa ikäihmisten kotona asumisen palveluihin, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, neuvoloiden ja koulujen oppilasterveydenhuollon vahvistamiseen sekä lastensuojeluun ja perheneuvoloiden jonojen purkamiseen. Myöskään korkeatasoisia kulttuuripalveluita Helsingin keskeisenä kilpailuvalttina ei ole unohdettu. Lisäksi laaditaan kokoomukselle tärkeä selvitys Stara-liikelaitoksen tilaaja- ja tuottajaroolien erottamiseksi toisistaan.

On syytä kiittää kaikkia budjettineuvotteluissa mukana olleita ryhmiä ratkaisuhakuisuudesta ja kompromissikyvystä helsinkiläisten yhteiseksi parhaaksi. Kansainvälinen kilpailu on yhä enenevässä määrin metropolien välistä. Kun Helsinki menestyy, koko Suomi hyötyy. Helsingin tulee pyrkiä olemaan Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä. Ensi vuoden budjetti tukee tätä kunnianhimoista tavoitetta hyvin.

 

Wille Rydman

varapuheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä

 

**

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018#comments Budjetti Helsinki Helvaltuusto Talousarvio Wed, 15 Nov 2017 20:00:57 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018
Avoin kirje Anni Sinnemäelle Helsingin kaavoituksesta http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246095-avoin-kirje-anni-sinnemaelle-helsingin-kaavoituksesta <p>Avoin kirje apulaispormestari Anni Sinnemäelle Helsingin kaavoituksen metodeista</p> <p>Kysymys:</p> <p>miten voitte perustella yleiskaava 2050 laillisuutta sen epätarkan esitystavan vuoksi. Mitä yleiskaavan tarkkuudesta on säädetty laissa. FINNLEX 5 luku Yleiskaava. Antaako siunaamanne esitystapa asukkaille riittävän tarkan rajauksen eri tarkoituksiin varatuista alueista kaupungissamme? +-100m on erittäin, ERITTÄIN väljä määritelmä mihinkään alueelliseen käyttötarkoitukseen kaupunkialueella. Siihen mahtuu jo parin korttelin verran kerrostaloja. Sekö on ollut alkuperäinen tarkoitus? Seuraavassa kappaleessa mm. perustelen tätä näkemystämme edelleen.&nbsp;&lt;!--break--&gt;</p> <p>Laajasalon kaavoituksessa on jatkuvasti loukattu, kaavavaiheiden edetessä, jokaista edellistä kaavaa, alkaen maakuntakaavasta. Mm. Kruunuvuorenrannan kaavan rakennustehokkuutta on aluekaava aluekaavan jälkeen nostettu ja osayleiskaavassa näkyneet pientaloalueet on korvattu seuraavan vaiheen postimerkkikaavoissa<br />kerrostaloilla. Miten te voitte kuvitella, että alueelle muuttava asukas (joita varmasti sinne toivotte muuttavan) voi uskoa kaavoja katsellessaan, että heidän ostamansa merinäköala tai puistonäköala tai yleensä naapurusto tulee säilymään näiden muutosten ja rakennustoimen edetessä? Tätä voisi luonnehtia&nbsp; asukkaiden &rdquo;pettämiseksi&rdquo;, karkeasti asian ilmaistakseni.<br />Helsingin kaavoitukseen, ei voi enää, ainakaan teidän vetovastuuaikananne luottaa.</p> <p>Meille on selvinnyt ns. piiskaraha, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää selkeästi ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.<br />Voisitteko korjata tämän vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan virheen.<br />Alun perin kunnolla suunniteltu kaavoitus aiheuttaa huomattavasti vähemmän kaavavalituksia ja on terveempää toimintaa asukkaiden kannalta. Ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu.</p> <p>Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne.</p> <p>Tämä kirje on esillä muutamassa verkko-Blogissa joihin voitte kirjoittaa julkisen vastauksenne. Tästä ensimmäisestä blogista löytyy linkit muihin blogiteksteihin verkossa:</p> <p><a href="http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2017/" title="http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2017/">http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2017/</a></p> <p>Laajasalon Kruunuvuoren rannan kaavoituksesta eri versioita:</p> <p><a href="http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html" title="http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html">http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Avoin kirje apulaispormestari Anni Sinnemäelle Helsingin kaavoituksen metodeista

Kysymys:

miten voitte perustella yleiskaava 2050 laillisuutta sen epätarkan esitystavan vuoksi. Mitä yleiskaavan tarkkuudesta on säädetty laissa. FINNLEX 5 luku Yleiskaava. Antaako siunaamanne esitystapa asukkaille riittävän tarkan rajauksen eri tarkoituksiin varatuista alueista kaupungissamme? +-100m on erittäin, ERITTÄIN väljä määritelmä mihinkään alueelliseen käyttötarkoitukseen kaupunkialueella. Siihen mahtuu jo parin korttelin verran kerrostaloja. Sekö on ollut alkuperäinen tarkoitus? Seuraavassa kappaleessa mm. perustelen tätä näkemystämme edelleen. <!--break-->

Laajasalon kaavoituksessa on jatkuvasti loukattu, kaavavaiheiden edetessä, jokaista edellistä kaavaa, alkaen maakuntakaavasta. Mm. Kruunuvuorenrannan kaavan rakennustehokkuutta on aluekaava aluekaavan jälkeen nostettu ja osayleiskaavassa näkyneet pientaloalueet on korvattu seuraavan vaiheen postimerkkikaavoissa
kerrostaloilla. Miten te voitte kuvitella, että alueelle muuttava asukas (joita varmasti sinne toivotte muuttavan) voi uskoa kaavoja katsellessaan, että heidän ostamansa merinäköala tai puistonäköala tai yleensä naapurusto tulee säilymään näiden muutosten ja rakennustoimen edetessä? Tätä voisi luonnehtia  asukkaiden ”pettämiseksi”, karkeasti asian ilmaistakseni.
Helsingin kaavoitukseen, ei voi enää, ainakaan teidän vetovastuuaikananne luottaa.

Meille on selvinnyt ns. piiskaraha, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää selkeästi ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.
Voisitteko korjata tämän vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan virheen.
Alun perin kunnolla suunniteltu kaavoitus aiheuttaa huomattavasti vähemmän kaavavalituksia ja on terveempää toimintaa asukkaiden kannalta. Ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu.

Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne.

Tämä kirje on esillä muutamassa verkko-Blogissa joihin voitte kirjoittaa julkisen vastauksenne. Tästä ensimmäisestä blogista löytyy linkit muihin blogiteksteihin verkossa:

http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2017/

Laajasalon Kruunuvuoren rannan kaavoituksesta eri versioita:

http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

]]>
0 http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246095-avoin-kirje-anni-sinnemaelle-helsingin-kaavoituksesta#comments Asuinrakentaminen Helsinki Kaavoitus Seudullinen kaavoitus Yleiskaavoitus Tue, 14 Nov 2017 21:21:04 +0000 Hannu Kuukkanen http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246095-avoin-kirje-anni-sinnemaelle-helsingin-kaavoituksesta
Helsingin kuntapolitiikan viikko 46/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245884-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-462017 <p>Kaupunginvaltuuston kokous alkaa tänä keskiviikkona poikkeuksellisesti jo klo 16, sillä käsittelyssä on ensi vuoden talousarvio. Vaikka talousarvio on käytännössä jo hyväksytty, tapana on, että aiheesta keskustellaan laajasti. Keskustelu aloitetaan pormestarin puheenvuoron jälkeen 5 minuutin ryhmäpuheenvuoroilla. Talousarvio hyväksytään varsinaisesti seuraavan viikon kokouksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan urakoi asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskevan lausunnon kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 13.11.&nbsp;&nbsp; </strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-13_Khs_40_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-13_Eja_6_El"><u>Elinkeinojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 14.11. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-14_Kylk_14_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a>&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2017-11-14_Kuvalk_7_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a> &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 15.11.&nbsp; </strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-15_Kvsto_20_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 16.11.&nbsp; </strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2017-11-16_Sotelk_19_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p>Kaupunkiympäristölautakunnan Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston kokous on peruttu</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> käsittelee kokouksessaan viime viikolla pöydälle jäänyttä osallisuusmallin toteuttamista ja rahoitusta. Malliin kuuluvat esim. stadiluotsit, jotka ovat työntekijöitä, joiden puoleen kaupunkilaiset ja paikallistoimijat voivat kääntyä tarvitessaan apua aloitteiden ja kehittämisehdotustensa edistämisessä. Jokaiselle kaupunginosalle on nimetty vastuuhenkilö. Yrityksiä varten on yritysluotsit. Kaupungin julkisten palvelutilojen tulisi lähtökohtaisesti olla nykyistä kattavammin käytettävissä asukas- ja yhteisötoiminnan tukemiseksi, ja tiloja saa varata netistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Esityslistalla on myös kasa valtuutettujen aloitteita. Itse aion joko jättää pöydälle tai tehdä muutosesityksen aloitteesta 13, joka koskee Tehtaankadun ala-asteen ympäristön liikenneturvallisuuden parantamista. Alue on liikenteellisesti hankala aikuisillekin, ja olisi kohtuullista asentaa edes lapsi-liikennemerkkiin vilkkuvalot, joka luvataan tehdä aloitteeni 18 osalta Merimiehenkadun osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitukselle esitellään erittäin mielenkiintoinen URHEA-kampushanke. Alue on Mäkelänrinteen lukion ympäristössä <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-13_Khs_40_El/0ABB5C59-FBC9-C8D1-85E2-5804F2700000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>. Urhea-säätiön on tarkoitus rakentaa noin 12 000 m&sup2;:n suuruinen urheiluhalli. Lisäksi kortteliin rakennettaisiin urheiluhallin ja nykyisen lukiorakennuksen väliin sijoittuva enintään 2 500 m&sup2;:n suuruinen nivelosa kaupungin hankkeena sekä noin 185 opiskelijan asuntola Hoasin hankkeena.</p><p>Mäkelänrinteen lukio ja muut urheiluakatemian oppilaitokset käyttäisivät hallia päiväaikoina ja muina aikoina tilat olisivat paikallisten urheiluseurojen, lajiliittojen ja kuntalaisten sekä aikuislukion käytössä. Hanke on otettu myös kaupungin valtuustostrategiaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Elinkeinojaostossa </strong>seurataan työllisyydenhoidon taloutta ja toimintaa. Esillä on myös alueen varaaminen Royal Areena Oy:lle Jätkäsaaresta, tarkemmin sanoen <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallituksen_elinkeinojaosto/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-13_Eja_6_El/C09806F2-E65E-CDC2-B17C-5E93A8500002/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>. Royal Center on yksityisrahoitteinen kiinteistökokonaisuushanke, johon kuuluvat urheiluareena, kylpylähotelli sekä pysäköintitalo. Hankkeen kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 51 000 m&sup2; ja rakennusinvestointi noin 110 miljoonaa euroa. Kävijöitä odotetaan hankkeen valmistuttua noin 500 000 vuodessa. Hankkeelle esitetään suunnitteluvarausta vuoden 2019 loppuun asti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>jatkaa viimeksi pöydälle jääneiden kaava-asioiden käsittelyä</p><p>&nbsp;</p><p>Vuosaaressa Aromikujan alueella (siis <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/0FEC977F-9AA4-C05C-8ACB-5B3D65300000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) laajennetaan Vuosaaren käveltävää keskusta-aluetta kohti Aurinkolahden itäisiä ja kakkoisia osia. Alueelle on suunniteltu palveluita, asumista ja liiketiloja. Asukasmäärän lisäys on 1700. Hakaniemenrantaan puolestaan suunnitellaan hotellia <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/28673FE1-9554-C4EA-84D7-5F530E300000/Liite.pdf"><u>tänne</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Laajasalossa tarkistetaan asemakaavaa <a href="//kanslias000002/HOME2$/PAKARPI/Documents/Vuosaaressa%20Aromikujan%20alueella%20(siis%20täällä)%20laajennetaan%20Vuosaaren%20käveltävää%20keskusta-aluetta%20kohti%20Aurinkolahden%20itäisiä%20ja%20kakkoisia%20osia.%20Alueelle%20on%20suunniteltu%20palveluita,%20asumista%20ja%20liiketiloja.%20Asukasmäärän%20lisäys%20on%201700"><u>Kruunuvuorenrannassa</u></a>. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 uudelle asukkaalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuosaaren lukio on vihdoin saamassa uudet tilat <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-14_Kylk_14_El/451251B3-9DAC-C5C2-A103-5F777BF00001/Liite.pdf"><u>Mosaiikkipuistoon</u></a>. Rakentamaton osa Vuosaaren keskustaa muutetaan alueellisesti merkittäviksi opetus-, kokoontumis- ja harrastustiloiksi. Uusi lukiorakennus toimii osana kehittyvää Vuosaaren keskustaa hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunnalle esitellään myös raitioliikenteen kehittämisohjelma. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa </strong>käsitellään Helsingin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutia, joka tulee myöhemmin myös kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. Ruudin toiminta on kohdennettu 13&ndash;17 -vuotiaisiin nuoriin, joita asuu kaupungissa tällä hetkellä noin 25&nbsp;000. Toimintamuotoja ovat esityksen mukaan avustukset ja aloiteoikeus, edustuksellinen toiminta perustettavassa Helsingin nuorisoneuvostossa sekä oppilas- ja opiskelijakunnissa, osallistuva budjetointi ja yhteiskehittäminen sekä erilaiset nuorille suunnatut tapahtumat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuustolla</strong> on siis ruodittavanaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-15_Kvsto_20_El/CBCEB714-F982-CF0A-85DB-5F9FDFC00000/Liite.pdf"><u>talousarvio</u></a>, tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja koiraverosta luopuminen. Käsittely näkyy suorana (ja myöhemmin tallenteena) osoitteessa <a href="http://www.helsinkikanava.fi" title="www.helsinkikanava.fi">www.helsinkikanava.fi</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta</strong> käsittelee lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lakiluonnos löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2017/Sote_2017-11-16_Sotelk_19_El/27C6709B-1E2C-CC09-891B-5F9087200000/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista isänpäivää ja alkavaa viikkoa! Näillä näkymin 18.11. päästään kokeilemaan Länsimetroa! Kuvassa istutetaan puolestaan uusia lehmuksia Mechelininkadulle (kuva: Helsingin kaupunki).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginvaltuuston kokous alkaa tänä keskiviikkona poikkeuksellisesti jo klo 16, sillä käsittelyssä on ensi vuoden talousarvio. Vaikka talousarvio on käytännössä jo hyväksytty, tapana on, että aiheesta keskustellaan laajasti. Keskustelu aloitetaan pormestarin puheenvuoron jälkeen 5 minuutin ryhmäpuheenvuoroilla. Talousarvio hyväksytään varsinaisesti seuraavan viikon kokouksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan urakoi asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskevan lausunnon kanssa.

 

Maanantai 13.11.  

 

Kaupunginhallitus

Elinkeinojaosto

 

Tiistai 14.11.

 

Kaupunkiympäristölautakunta  

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta  

 

Keskiviikko 15.11. 

 

Kaupunginvaltuusto

 

Torstai 16.11. 

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunnan Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston kokous on peruttu

 

Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan viime viikolla pöydälle jäänyttä osallisuusmallin toteuttamista ja rahoitusta. Malliin kuuluvat esim. stadiluotsit, jotka ovat työntekijöitä, joiden puoleen kaupunkilaiset ja paikallistoimijat voivat kääntyä tarvitessaan apua aloitteiden ja kehittämisehdotustensa edistämisessä. Jokaiselle kaupunginosalle on nimetty vastuuhenkilö. Yrityksiä varten on yritysluotsit. Kaupungin julkisten palvelutilojen tulisi lähtökohtaisesti olla nykyistä kattavammin käytettävissä asukas- ja yhteisötoiminnan tukemiseksi, ja tiloja saa varata netistä.

 

Esityslistalla on myös kasa valtuutettujen aloitteita. Itse aion joko jättää pöydälle tai tehdä muutosesityksen aloitteesta 13, joka koskee Tehtaankadun ala-asteen ympäristön liikenneturvallisuuden parantamista. Alue on liikenteellisesti hankala aikuisillekin, ja olisi kohtuullista asentaa edes lapsi-liikennemerkkiin vilkkuvalot, joka luvataan tehdä aloitteeni 18 osalta Merimiehenkadun osalta.

 

Kaupunginhallitukselle esitellään erittäin mielenkiintoinen URHEA-kampushanke. Alue on Mäkelänrinteen lukion ympäristössä täällä. Urhea-säätiön on tarkoitus rakentaa noin 12 000 m²:n suuruinen urheiluhalli. Lisäksi kortteliin rakennettaisiin urheiluhallin ja nykyisen lukiorakennuksen väliin sijoittuva enintään 2 500 m²:n suuruinen nivelosa kaupungin hankkeena sekä noin 185 opiskelijan asuntola Hoasin hankkeena.

Mäkelänrinteen lukio ja muut urheiluakatemian oppilaitokset käyttäisivät hallia päiväaikoina ja muina aikoina tilat olisivat paikallisten urheiluseurojen, lajiliittojen ja kuntalaisten sekä aikuislukion käytössä. Hanke on otettu myös kaupungin valtuustostrategiaan.

 

Elinkeinojaostossa seurataan työllisyydenhoidon taloutta ja toimintaa. Esillä on myös alueen varaaminen Royal Areena Oy:lle Jätkäsaaresta, tarkemmin sanoen täältä. Royal Center on yksityisrahoitteinen kiinteistökokonaisuushanke, johon kuuluvat urheiluareena, kylpylähotelli sekä pysäköintitalo. Hankkeen kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 51 000 m² ja rakennusinvestointi noin 110 miljoonaa euroa. Kävijöitä odotetaan hankkeen valmistuttua noin 500 000 vuodessa. Hankkeelle esitetään suunnitteluvarausta vuoden 2019 loppuun asti.

 

Kaupunkiympäristölautakunta jatkaa viimeksi pöydälle jääneiden kaava-asioiden käsittelyä

 

Vuosaaressa Aromikujan alueella (siis täällä) laajennetaan Vuosaaren käveltävää keskusta-aluetta kohti Aurinkolahden itäisiä ja kakkoisia osia. Alueelle on suunniteltu palveluita, asumista ja liiketiloja. Asukasmäärän lisäys on 1700. Hakaniemenrantaan puolestaan suunnitellaan hotellia tänne.

 

Laajasalossa tarkistetaan asemakaavaa Kruunuvuorenrannassa. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 uudelle asukkaalle.

 

Vuosaaren lukio on vihdoin saamassa uudet tilat Mosaiikkipuistoon. Rakentamaton osa Vuosaaren keskustaa muutetaan alueellisesti merkittäviksi opetus-, kokoontumis- ja harrastustiloiksi. Uusi lukiorakennus toimii osana kehittyvää Vuosaaren keskustaa hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärellä.

 

Lautakunnalle esitellään myös raitioliikenteen kehittämisohjelma.   

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa käsitellään Helsingin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutia, joka tulee myöhemmin myös kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. Ruudin toiminta on kohdennettu 13–17 -vuotiaisiin nuoriin, joita asuu kaupungissa tällä hetkellä noin 25 000. Toimintamuotoja ovat esityksen mukaan avustukset ja aloiteoikeus, edustuksellinen toiminta perustettavassa Helsingin nuorisoneuvostossa sekä oppilas- ja opiskelijakunnissa, osallistuva budjetointi ja yhteiskehittäminen sekä erilaiset nuorille suunnatut tapahtumat.

 

Kaupunginvaltuustolla on siis ruodittavanaan talousarvio, tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja koiraverosta luopuminen. Käsittely näkyy suorana (ja myöhemmin tallenteena) osoitteessa www.helsinkikanava.fi.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lakiluonnos löytyy täältä.

 

Erinomaista isänpäivää ja alkavaa viikkoa! Näillä näkymin 18.11. päästään kokeilemaan Länsimetroa! Kuvassa istutetaan puolestaan uusia lehmuksia Mechelininkadulle (kuva: Helsingin kaupunki).

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245884-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-462017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 10 Nov 2017 14:38:23 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245884-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-462017
Helsingin ja Tallinnan matkakortit yhteispeliin http://pekkalinnainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245865-helsingin-ja-tallinnan-matkakortit-yhteispeliin <p>Kaksi yhteensopimatonta vihreää matkakorttia Helsingin&ndash;Tallinnan kaksoispääkaupungissa on silmiinpistävä esimerkki digitaalisen integraatiomme saamattomuudesta kansalaistason palveluissa. Yhteistä lippujärjestelmää kaupungeille suunniteltiin EU-rahoituksella jo toistakymmentä vuotta sitten.</p><p>Tuolloisen hankkeen nimikin oli &rdquo;Pilet &ndash; rajanylittävä julkisen liikenteen verkko ja lippujärjestelmä&rdquo;.&nbsp;Hyväksi havaittua asiaa on sittemmin pohdittu muissa projektiessa ja kirjattu kaupunkien keskinäisen yhteisymmärryksen pöytäkirjoihin.</p><p>Ahkerimpia Tallinnan-kävijöitä ovat Helsingin seudun asukkaat. Se on heille helppoa. Heillä on <em>Helsingin Seudun Liikenteen</em> vihreä matkakortti ja raitiovaunut vievät terminaaleille.&nbsp;Vihreä kortti on käytössä myös Tallinnassa. Sitä vilautetaan busseissa ja raitiovaunuissa samaan tapaan kuin Helsingin entisiin &rdquo;helppoihin automaatteihin&rdquo;. Kyseessä vain ei ole sama kortti, vaan Tallinnan seudun matkakortti, virolaisittain yhteiskortti, <em>ühiskaart.</em></p><p><strong>Joustava matkakortti nopeuttaa ja vahvistaa julkista liikennettä</strong></p><p>Vastavuoroisesti ahkerimpia Helsingin-kävijöitä ovat Tallinnan seudun asukkaat, mutta heille saapuminen ei ole avan yhtä helppoa. Tallinnan terminaalit ovat kävelymatkan päässä keskustasta, Helsingissä etäämpänä. Ratikka on hyvä neuvo, mutta lipun osto jonotuttaa, odotuttaa kaikkia ja maksaa kalliimman kautta.</p><p>Satamatilaston mukaan Helsingin ja Tallinnan tehtiin viime vuonna 8,74 miljoonaa yhdensuuntaista matkaaa. Syyskuun loppuun mennessä kasvua on ollut jo 3,5 prosenttia, joten liioittelematta voi sanoa, että satamasta lähtee Tallinnaan ja palaa sieltä takaisin vuodessa 4.5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat kulkevat edestakaisin omilla, tilatuilla tai julkisilla ajoneuvoilla. Tässä volyymissa yhteensopiva kortti kannustaisi julkiseen liikenteeseen ja olisi erityisen helpottava kädenojennus Helsinkin saapuville virolaisille.</p><p><strong>Jos kyse on vain tahtotilasta, kenen tahtotilasta vain on kyse?</strong></p><p>Valtiotasolle yhteislipun nosti pari vuotta sitten liikenne- ja viestintäministeri <em>Anne Berner</em> vieraillessaan virolaisen kollegansa luona. Hän puhui tosin laajemmin Viron ja Pohjoismaiden yhteisestä sähköisestä matkalipusta. Bernerin mukaan tämä edellytti valtioilta yhteistä lainsäädäntöä ja ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa: kaikki teknologia on jo olemassa. Mutta vaatiiko kaksoispääkaupungin matkakorttien yhteispeli todella ministeritasoa ja Länsimetron mittaista projektitoimintaa? Jospa asia onkin kiinni vain tahtotilasta? Tallinnan matkakortteihin talletetaan rahaa, <em>arvoa</em>, samoja euroja kuin Helsingin seudun kortteihin.</p><p>Vaikea käsittää, miksi kortit eivät jo nyt pelaa yhteen. Asiahan muistuttaa arkista lähimaksua marketin kassalla. Tarvitaanko hankehallintoa vai ratkeaisiko asia konsultoimalla jonkin luottokorttiyhtiön kanssa? Taikka vinkillä suomalaiselta kauppaketjulta, jonka oma vihreä kortti pelaa rannasta riippumatta.</p><p>Onko meistä vain &quot;tunnelinpuhujiksi&quot;, kun tähänkin on hukattu jo yli 10 vuotta?</p><hr /><p><strong>Lähteet:</strong></p><ul><li>Pohjana on laajempi kolumni <em>&rdquo;<a href="http://estofennia.eu/suomi-viro-voimakaksikko/" target="_blank">Suomi ja Viro &ndash; verkkainen voimakaksikko?</a>&rdquo;</em>, jossa matkakortit ovat yhtenä puheiden tasolla viipyilevän suomalais-virolaisen yhteistyön kummastelun aiheena.</li><li>Helsingin Sanomat 28.7.2005: <em>&quot;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004325675.html" target="_blank">Helsinki ja Tallinna suunnittelevat yhteistä seutulippua</a>&quot;</em></li><li>Pealinn 15.4.2016: <em>&quot;<a href="http://www.pealinn.ee/newset/varsti-voib-uhiskaardiga-soita-ka-helsingi-trammis-n167070" target="_blank">Yhteiskortilla voi pian matkustaa myös Helsingin raitiovaunussa</a>&quot;</em></li><li>TallinnaTV 31.10.2017: <em><a href="http://tallinnatv.eu/saated-sarjad/linnasaade/tallinn-helsingi/15233-2017-10-31-tallinn-helsingi" target="_blank">Yhteensopiva matkakortti Jan Vapaavuoren haastattelussa (9:30 -&gt;)</a></em></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi yhteensopimatonta vihreää matkakorttia Helsingin–Tallinnan kaksoispääkaupungissa on silmiinpistävä esimerkki digitaalisen integraatiomme saamattomuudesta kansalaistason palveluissa. Yhteistä lippujärjestelmää kaupungeille suunniteltiin EU-rahoituksella jo toistakymmentä vuotta sitten.

Tuolloisen hankkeen nimikin oli ”Pilet – rajanylittävä julkisen liikenteen verkko ja lippujärjestelmä”. Hyväksi havaittua asiaa on sittemmin pohdittu muissa projektiessa ja kirjattu kaupunkien keskinäisen yhteisymmärryksen pöytäkirjoihin.

Ahkerimpia Tallinnan-kävijöitä ovat Helsingin seudun asukkaat. Se on heille helppoa. Heillä on Helsingin Seudun Liikenteen vihreä matkakortti ja raitiovaunut vievät terminaaleille. Vihreä kortti on käytössä myös Tallinnassa. Sitä vilautetaan busseissa ja raitiovaunuissa samaan tapaan kuin Helsingin entisiin ”helppoihin automaatteihin”. Kyseessä vain ei ole sama kortti, vaan Tallinnan seudun matkakortti, virolaisittain yhteiskortti, ühiskaart.

Joustava matkakortti nopeuttaa ja vahvistaa julkista liikennettä

Vastavuoroisesti ahkerimpia Helsingin-kävijöitä ovat Tallinnan seudun asukkaat, mutta heille saapuminen ei ole avan yhtä helppoa. Tallinnan terminaalit ovat kävelymatkan päässä keskustasta, Helsingissä etäämpänä. Ratikka on hyvä neuvo, mutta lipun osto jonotuttaa, odotuttaa kaikkia ja maksaa kalliimman kautta.

Satamatilaston mukaan Helsingin ja Tallinnan tehtiin viime vuonna 8,74 miljoonaa yhdensuuntaista matkaaa. Syyskuun loppuun mennessä kasvua on ollut jo 3,5 prosenttia, joten liioittelematta voi sanoa, että satamasta lähtee Tallinnaan ja palaa sieltä takaisin vuodessa 4.5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat kulkevat edestakaisin omilla, tilatuilla tai julkisilla ajoneuvoilla. Tässä volyymissa yhteensopiva kortti kannustaisi julkiseen liikenteeseen ja olisi erityisen helpottava kädenojennus Helsinkin saapuville virolaisille.

Jos kyse on vain tahtotilasta, kenen tahtotilasta vain on kyse?

Valtiotasolle yhteislipun nosti pari vuotta sitten liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vieraillessaan virolaisen kollegansa luona. Hän puhui tosin laajemmin Viron ja Pohjoismaiden yhteisestä sähköisestä matkalipusta. Bernerin mukaan tämä edellytti valtioilta yhteistä lainsäädäntöä ja ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa: kaikki teknologia on jo olemassa. Mutta vaatiiko kaksoispääkaupungin matkakorttien yhteispeli todella ministeritasoa ja Länsimetron mittaista projektitoimintaa? Jospa asia onkin kiinni vain tahtotilasta? Tallinnan matkakortteihin talletetaan rahaa, arvoa, samoja euroja kuin Helsingin seudun kortteihin.

Vaikea käsittää, miksi kortit eivät jo nyt pelaa yhteen. Asiahan muistuttaa arkista lähimaksua marketin kassalla. Tarvitaanko hankehallintoa vai ratkeaisiko asia konsultoimalla jonkin luottokorttiyhtiön kanssa? Taikka vinkillä suomalaiselta kauppaketjulta, jonka oma vihreä kortti pelaa rannasta riippumatta.

Onko meistä vain "tunnelinpuhujiksi", kun tähänkin on hukattu jo yli 10 vuotta?


Lähteet:

]]>
4 http://pekkalinnainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245865-helsingin-ja-tallinnan-matkakortit-yhteispeliin#comments Helsinki Joukkoliikenne Matkakortti Tallinna Viro Fri, 10 Nov 2017 08:37:35 +0000 Pekka Linnainen http://pekkalinnainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245865-helsingin-ja-tallinnan-matkakortit-yhteispeliin
Päivä omaishoitopäätöksen jälkeen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245780-paiva-omaishoitopaatoksen-jalkeen <p>Eilinen Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jälkeinen blogi oli jokseenkin tunnepitoinen, ei niinkään päätöstä avaava. Nyt kun kierrokset ovat hivenen laskeneet, voimme katsoa mitä päätettiin.</p><p>Toisin kuin asiaa on selostettu, kyseessä oli siis leikkaava päätös niihin omaishoidon kriteereihin verrattuna, jotka ovat olleet voimassa ennen kuin omaishoidon kriteerejä alettiin uudistaa loppuvuodesta 2016 virastopäällikön antamalla päätöksellä. Päätös meinasi lipsahtaa poliitikoilta ohi kunnes asiaa alettiin puida julkisuudessa.</p><p><a href="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231415-helsinki-leikkaa-rajusti-omaishoitajilta-ilman-poliitikkoja">http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231415-helsinki-leikkaa-rajusti-omaishoitajilta-ilman-poliitikkoja</a></p><p><a href="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229315-omaishoitajien-kylma-helsinki">http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229315-omaishoitajien-kylma-helsinki</a></p><p><a href="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232274-viela-kerran-omaishoitajien-helsingista">http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232274-viela-kerran-omaishoitajien-helsingista</a></p><p>Erinäisten vaiheiden jälkeen poliitikot palauttivat omaishoidon kriteerit uudelleen valmisteltavaksi kesäkuussa 2017 johtuen siitä, että kriteerit olivat tiukat ja kaipasivat uudistuksia. Nyt nämä kriteerit tuotiin korjattuna 7.11 &nbsp;lautakunnan päätettäväksi.</p><p>On hyvä huomata, että poliitikkojen palautuksen jälkeen esityksestä korjattiin se, ettei hoidettava voisi olla pois kotoa kuin 3-5 tuntia, nyt korjattuna aika on 8-9 tuntia. Lisäksi alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hoitoisuuden arviointilomakkeeseen oli lisätty vapaan sanan kohdat kunkin osa-alueen perään. Ensimmäisen hoitoisuusluokan eli siis kaikkein vaativimpien ja sitovimpien hoidettavien osalta kirjattiin siten, että &nbsp;omaishoitaja ei voi pääsääntöisesti käydä kodin ulkopuolisessa ansiotyössä. Toisin sanoen lauseeseen lisättiin sana pääsääntöisesti. Muut muutokset esitykseen lautakunta teki lähinnä stilitistisesti tilanneseurannan, kotilomituksen kehittämisen jne osalta.</p><p>Eilisessä kokouksessa hyväksytyt kriteerit ovat tiukentuneet valtavasti verrattuna vanhoihin kriteereihin. Erityisen kovasti päätös koskettaa alle 18-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden lasten perheitä. Alle 18-vuotiaiden hoitoisuuskaavakkeen pisterajat ovat korkeat ja saadakseen täydet pisteet kaavakkeesta, olisi hoidettavan oltava vuodepotilas, kuuromykkä, aggressiivinen ja karkaileva runsaasti lääkityksiä käyttävä henkilö, joka valvoo päivin ja öin. Tämä kertonee kriteeristöjen toimivuudesta. On suuri pelko, että iso osa alle 18-vuotiaiden omaishoitajista jää ulos koko järjestelmästä tai tuki romahtaa.</p><p>Omaishoidon tuen kriteeristö ottavat kantaa ihmisten asumiseen ja työssäkäyntiin, kun kriteeristön tulisi&nbsp; ottaa kantaa hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Jos samassa hoitoisuusryhmässä voi olla sekä yksin pärjääviä että ei yksin pärjääviä, kriteeristöt ovat mitä suurimmassa määrin varsin ristiriitaisia eikä millään järjellä pääse muuhun loppupäätelmään kuin että tärkein tavoite on leikata tukea.</p><p>Tosiasiassa ainoa merkittävä lautakunnan tekemä parannus esitykseen oli nk. leikkureiden kohtuullistaminen. Eli jos perhe käyttää muuta tukipalvelua kuten kotipalvelua tai henkilökohtaista apua, tuki pienenee pienemmän prosenttiluvun verran.</p><p>Toivoisin kovasti olevani väärässä, mutta luettuani niin vanhat kriteerit ja pisteytyslomakkeet kun kaiken uuden materiaalin, en pääse johtopäätökseen että mikään olisi parantunut vaan päinvastoin. Eilisen harmituksen tilalle on noussut suru ja huoli perheistä. Mitä jos he eivät enää jaksa? Mitä jos me ajamme heidät totaaliseen kaaokseen? Mitä tämä kaiken inhimillisen hädän keskellä tarkoittaa? Mitä jos omaishoidettavat siirtyvät kotiin tuotavaan palveluasumiseen tai asumiseen pois kotoa?&nbsp; Miten voi olla niin, että joku luulee omaishoitajien pääsevän liian helpolla ja saavan palkkiota ja palveluja liikaa?&nbsp; En pysty ymmärtämään koko logiikkaa ja on kait selvää, että kohti maakuntaa mennessä hoivapalveluiden tuottajat olisivat varmasti onnellisia uusista asiakkaista, mutta veronmaksajat perheistä puhumattakaan eivät.</p><p>Minusta tämä oli arvovalinta. Jos ei peräti arvojen pohja.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilinen Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jälkeinen blogi oli jokseenkin tunnepitoinen, ei niinkään päätöstä avaava. Nyt kun kierrokset ovat hivenen laskeneet, voimme katsoa mitä päätettiin.

Toisin kuin asiaa on selostettu, kyseessä oli siis leikkaava päätös niihin omaishoidon kriteereihin verrattuna, jotka ovat olleet voimassa ennen kuin omaishoidon kriteerejä alettiin uudistaa loppuvuodesta 2016 virastopäällikön antamalla päätöksellä. Päätös meinasi lipsahtaa poliitikoilta ohi kunnes asiaa alettiin puida julkisuudessa.

http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231415-helsinki-leikkaa-rajusti-omaishoitajilta-ilman-poliitikkoja

http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229315-omaishoitajien-kylma-helsinki

http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232274-viela-kerran-omaishoitajien-helsingista

Erinäisten vaiheiden jälkeen poliitikot palauttivat omaishoidon kriteerit uudelleen valmisteltavaksi kesäkuussa 2017 johtuen siitä, että kriteerit olivat tiukat ja kaipasivat uudistuksia. Nyt nämä kriteerit tuotiin korjattuna 7.11  lautakunnan päätettäväksi.

On hyvä huomata, että poliitikkojen palautuksen jälkeen esityksestä korjattiin se, ettei hoidettava voisi olla pois kotoa kuin 3-5 tuntia, nyt korjattuna aika on 8-9 tuntia. Lisäksi alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hoitoisuuden arviointilomakkeeseen oli lisätty vapaan sanan kohdat kunkin osa-alueen perään. Ensimmäisen hoitoisuusluokan eli siis kaikkein vaativimpien ja sitovimpien hoidettavien osalta kirjattiin siten, että  omaishoitaja ei voi pääsääntöisesti käydä kodin ulkopuolisessa ansiotyössä. Toisin sanoen lauseeseen lisättiin sana pääsääntöisesti. Muut muutokset esitykseen lautakunta teki lähinnä stilitistisesti tilanneseurannan, kotilomituksen kehittämisen jne osalta.

Eilisessä kokouksessa hyväksytyt kriteerit ovat tiukentuneet valtavasti verrattuna vanhoihin kriteereihin. Erityisen kovasti päätös koskettaa alle 18-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden lasten perheitä. Alle 18-vuotiaiden hoitoisuuskaavakkeen pisterajat ovat korkeat ja saadakseen täydet pisteet kaavakkeesta, olisi hoidettavan oltava vuodepotilas, kuuromykkä, aggressiivinen ja karkaileva runsaasti lääkityksiä käyttävä henkilö, joka valvoo päivin ja öin. Tämä kertonee kriteeristöjen toimivuudesta. On suuri pelko, että iso osa alle 18-vuotiaiden omaishoitajista jää ulos koko järjestelmästä tai tuki romahtaa.

Omaishoidon tuen kriteeristö ottavat kantaa ihmisten asumiseen ja työssäkäyntiin, kun kriteeristön tulisi  ottaa kantaa hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Jos samassa hoitoisuusryhmässä voi olla sekä yksin pärjääviä että ei yksin pärjääviä, kriteeristöt ovat mitä suurimmassa määrin varsin ristiriitaisia eikä millään järjellä pääse muuhun loppupäätelmään kuin että tärkein tavoite on leikata tukea.

Tosiasiassa ainoa merkittävä lautakunnan tekemä parannus esitykseen oli nk. leikkureiden kohtuullistaminen. Eli jos perhe käyttää muuta tukipalvelua kuten kotipalvelua tai henkilökohtaista apua, tuki pienenee pienemmän prosenttiluvun verran.

Toivoisin kovasti olevani väärässä, mutta luettuani niin vanhat kriteerit ja pisteytyslomakkeet kun kaiken uuden materiaalin, en pääse johtopäätökseen että mikään olisi parantunut vaan päinvastoin. Eilisen harmituksen tilalle on noussut suru ja huoli perheistä. Mitä jos he eivät enää jaksa? Mitä jos me ajamme heidät totaaliseen kaaokseen? Mitä tämä kaiken inhimillisen hädän keskellä tarkoittaa? Mitä jos omaishoidettavat siirtyvät kotiin tuotavaan palveluasumiseen tai asumiseen pois kotoa?  Miten voi olla niin, että joku luulee omaishoitajien pääsevän liian helpolla ja saavan palkkiota ja palveluja liikaa?  En pysty ymmärtämään koko logiikkaa ja on kait selvää, että kohti maakuntaa mennessä hoivapalveluiden tuottajat olisivat varmasti onnellisia uusista asiakkaista, mutta veronmaksajat perheistä puhumattakaan eivät.

Minusta tämä oli arvovalinta. Jos ei peräti arvojen pohja. 

]]>
2 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245780-paiva-omaishoitopaatoksen-jalkeen#comments Helsinki Omaishoitajat Omaishoito Wed, 08 Nov 2017 16:48:52 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245780-paiva-omaishoitopaatoksen-jalkeen
Helsinki leikkaa omaishoidosta http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245728-helsinki-leikkaa-omaishoidosta <p>Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 7.11 uusista omaishoidon tuen kriteereistä ja valitettavasti tuki leikkaantuu. Lausuntonsa antaneet järjestöt varoittivat asiasta etukäteen ja näin kykeni päättelemään hivenenkin asiaan perehtynyt ihminen. Kurjinta tilanteessa on se, että omaishoidon rahallisia resursseja on vain lisätty, viimeksi budjetissa vuodelle 2018. Voi siis sanoa, että kyse on asenteista ja poliittisesta tahdosta. Ja kumpikin tuntuu olevan sellaisia, joka ei tue omaishoitoa.</p><p>Helsinki tarjoaa maksuttoman varhaiskasvatuksen, maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille, maksuttomat laajat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville, mutta Helsinki ei kykene tarjoamaan omaishoitajille maksuttomia vapaapäiviä.</p><p>Sen sijaan omaishoitajat saavat vastaesitysten jälkeen vastata asiakaskyselyyn, ei käydä pääsääntöisesti työssä ja tuen leikkureita hieman kohtuullistettiin. Sikäli kun ensi vuoden jälkeen omaishoitajia juurikaan on ja jos on, leikkautuu osalta vapaapäivät sekä korvauksen taso huomattavasti.&nbsp;</p><p>Tässä illassa kulminoitui hyvin se, että omaishoitajille on runsaasti ystäviä ennen vaaleja ja vaalien jälkeen he kaikkoavat &quot;tärkeämpien&quot; teemojen pariin.</p><p>Olen pahoillani. Hakekaa kotiin tuotava palveluasuminen tai pysyvä hoito kodin ulkopuolelta, sitä kai tässä nyt Helsinki haluaa.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2017/Sote_2017-11-07_Sotelk_18_Pt/index.html" title="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2017/Sote_2017-11-07_Sotelk_18_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suo...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 7.11 uusista omaishoidon tuen kriteereistä ja valitettavasti tuki leikkaantuu. Lausuntonsa antaneet järjestöt varoittivat asiasta etukäteen ja näin kykeni päättelemään hivenenkin asiaan perehtynyt ihminen. Kurjinta tilanteessa on se, että omaishoidon rahallisia resursseja on vain lisätty, viimeksi budjetissa vuodelle 2018. Voi siis sanoa, että kyse on asenteista ja poliittisesta tahdosta. Ja kumpikin tuntuu olevan sellaisia, joka ei tue omaishoitoa.

Helsinki tarjoaa maksuttoman varhaiskasvatuksen, maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille, maksuttomat laajat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville, mutta Helsinki ei kykene tarjoamaan omaishoitajille maksuttomia vapaapäiviä.

Sen sijaan omaishoitajat saavat vastaesitysten jälkeen vastata asiakaskyselyyn, ei käydä pääsääntöisesti työssä ja tuen leikkureita hieman kohtuullistettiin. Sikäli kun ensi vuoden jälkeen omaishoitajia juurikaan on ja jos on, leikkautuu osalta vapaapäivät sekä korvauksen taso huomattavasti. 

Tässä illassa kulminoitui hyvin se, että omaishoitajille on runsaasti ystäviä ennen vaaleja ja vaalien jälkeen he kaikkoavat "tärkeämpien" teemojen pariin.

Olen pahoillani. Hakekaa kotiin tuotava palveluasuminen tai pysyvä hoito kodin ulkopuolelta, sitä kai tässä nyt Helsinki haluaa.

https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2017/Sote_2017-11-07_Sotelk_18_Pt/index.html

 

]]>
4 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245728-helsinki-leikkaa-omaishoidosta#comments Helsinki Kuntien säästöt Omaishoitajat Omaishoito Tue, 07 Nov 2017 18:41:23 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245728-helsinki-leikkaa-omaishoidosta
Helsingin kuntapolitiikan viikko 45/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245597-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-452017 <p>Alkavalla viikolla mielenkiintoisin käsiteltävä asia on osallisuusmalli, joka esitellään kaupunginhallitukselle maanantain kokouksessa. Mallissa linjataan kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia. Alla suorat linkit eri toimielinten esityslistoihin ja tiivistelmä tärkeimmistä käsittelyssä olevista asioista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 6.11. </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-06_Khs_39_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-06_Koja_19_El"><u>Konsernijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 7.11.</strong></p><p>Kasvatus- ja koulutuslautakunta, <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-suomenkielinen-jaosto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kasko_2017-11-07_Skju_3_El"><u>Suomenkielinen jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-kulttuurijaosto-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2017-11-07_Kuja_2_El"><u>Kulttuurijaosto</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 8.11.&nbsp;&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-08_Kvsto_19_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 9.11</strong>.&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-09_HKLjku_9_El"><u>Helsingin kaupungin liikenne HKL -liikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-09_Starajk_4_El"><u>Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perjantai 10.11.</strong></p><p>Kaupunkiympäristölautakunta, <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat"><u>Ympäristö- ja lupajaosto</u></a> (esityslistaa ei tätä kirjoittaessani ole vielä julkaistu)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> käsittelee kokouksessaan nuorten aloitteita, jotka jäivät viimeksi pöydälle. Nuoret tekivät tammi-kesäkuussa 13 aloitetta. Nuorten aloitteita tehtiin mm. vapaa-ajan viettoon liittyvistä kysymyksistä ja harrastusmahdollisuuksista, oppilaskuntatoiminnasta ja joukkoliikenneasioista.</p><p>&nbsp;</p><p>Osallisuusmallin toteuttaminen ja rahoitus on periaatteellisesti erittäin tärkeä asia. Kaupunginvaltuusto päätti johtamisjärjestelmän uudistamisen periaatepäätöksessä, että osana muutosta tehdään kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset, joissa määritellään, miten aiemmin tehtyjä osallistumisen ja kuulemisen kokeiluja vakinaistetaan ja otetaan käyttöön, sisältäen ainakin osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Lisäksi mallissa tulee huomioida alueellinen osallistuminen. Valtuuston linjaus on jatkoa kahden aikaisemman valtuustokauden strategian pyrkimykselle kaupunkilaisten osallisuuden vahvistamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Malliin kuuluvat esim. stadiluotsit, jotka ovat työntekijöitä, joiden puoleen kaupunkilaiset ja paikallistoimijat voivat kääntyä tarvitessaan apua aloitteiden ja kehittämisehdotustensa edistämisessä. Jokaiselle kaupunginosalle on nimetty vastuuhenkilö. Yhteensä stadiluotseja palkataan seitsemän, joista kullakin ovat vastuulla yhden suurpiirin kaupunginosat. Yrityksiä varten on yritysluotsit. Kaupungin julkisten palvelutilojen tulisi lähtökohtaisesti olla nykyistä kattavammin käytettävissä asukas- ja yhteisötoiminnan tukemiseksi ja kaupungin toimialojen yhteistyön edistämiseksi eri kaupunginosissa. Avoimella datalla parannetaan kaupungin toiminnan läpinäkyvyyttä, päätöksenteon seurattavuutta ja palveluiden löydettävyyttä sekä edistetään innovatiivisten uusien palveluiden rakentamista avaamalla lisää dataa ja ohjelmistorajapintoja kaikkien käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus hyväksyy myös pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen vuosiksi 2017-2021. Sopimuksen tavoitteena on erityisesti parantaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, kehittää Helsingin seudun yhteistyötä ja metropolipolitiikkaa sekä yhteistä kansallisen tason edunvalvontaa, edistää kaupunkien välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä sekä parantaa ja tehostaa yhdessä kaupunkien palveluita ja yhteisten yhteisöjen omistajaohjauksen koordinaatiota.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Konsernijaostossa </strong>käsitellään mm. pks-yhteisöraporttia. Näitä yhteisöjä ovat HUS, HSL, HSY ja Metropolia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston </strong>esityslistalla ovat esiopetuksen järjestämispaikat sekä ensi lukuvuoden työ- ja loma-ajat eri kouluasteille.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>käsittelee useita mielenkiintoisia kaavoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Talinrannassa tehdään asemakaavaa Muusanpolulle. Kartta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/4AC37C96-B26E-C2A0-A7C9-5F34BEE00003/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>. Tällä hetkellä rakentamattomalle tontille suunnitellaan 4&ndash;6-kerroksisia asuinkerrostaloja 130-150 asukkaalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Arabian tehdaskortteliin (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/EF1C5791-7926-C11B-837A-5F58A9600002/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) suunnitellaan asuntoja 1000-1250 asukkaalle. Arabian tehdaskorttelin laajamittainen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi, koska Fiskars Oyj lopetti tehdastoimintansa alueelta 2016. Lisäksi Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on siirtämässä alueella sijaitsevat toimintonsa Otaniemeen. Tavoitteena on toteuttaa poistuvien toimintojen tilalle alueen nykyisiin sekä uusiin rakennuksiin tiloja opetusta, työntekoa, palveluja, asumista ja kauppaa varten. Samalla avataan yhteyksiä tehdaskorttelin läpi ja toteutetaan reitteihin liittyvä katuaukioiden sarja.</p><p>&nbsp;</p><p>Hakaniemenrantaan suunnitellaan hotellia <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/28673FE1-9554-C4EA-84D7-5F530E300000/Liite.pdf"><u>tänne</u></a>. Kaupunki myös tiivistyy: Herttoniemen sairaalan aluetta kaavoitetaan puolestaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/FC43E6F7-1C16-CDEA-8468-5F291F500000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja uusien asuntojen ja lähipalvelutilojen rakentamisen käytöstä poistuvien sairaalan ja terveysaseman korttelissa ja niiden ympäristössä Siilitien varressa. Tavoitteena on muuttaa nykyisen sairaalan alue asuinalueeksi sairaalatoiminnan päätyttyä ja luoda mahdollisuuksia liikuntapuiston kehittämiselle. Alueelle voidaan rakentaa lähipalveluja ja erityisesti lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta varten uusi rakennus (peukkua minulta erityisesti tästä). Töölöntullissa eli <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/4E0251EC-AE49-C1BA-96DE-5F572DA00000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a> tehdään puolestaan kaavamuutosta, joka muuttaa korttelia asumispainotteiseksi. Asukasmäärän lisäys on noin 500. Vuosaaressa Aromikujan alueella (siis <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-07_Kylk_13_El/0FEC977F-9AA4-C05C-8ACB-5B3D65300000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) laajennetaan Vuosaaren käveltävää keskusta-aluetta kohti Aurinkolahden itäisiä ja kakkoisia osia. Alueelle on suunniteltu palveluita, asumista ja liiketiloja. Asukasmäärän lisäys on 1700.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto</strong> käsittelee avustusasioita.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuustolla</strong> on tavallista keveämpi lista. Kyselytunti on aina mielenkiintoinen. Valtuutetut saavat esittää ajankohtaisia kysymyksiä, jotka on toimitettava keskiviikkoiltapäivään klo 17 mennessä. Niistä valitaan vastattavaksi 1-3.</p><p>&nbsp;</p><p>Listalla lisäksi Kalasataman keskus 2:n asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos koskee kahta Kalastaman keskuksen tornia sekä keskuksen länsipuolella sijaitsevaa korttelia ja katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa tornien käyttötarkoituksen muuttamisen ja hotellin rakentamisen keskuksen länsipuolella olevaan kortteliin. Kartta alueesta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-08_Kvsto_19_El/7D5AF638-511F-CBF9-863B-5E38A8600000/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Oulunkylässä vahvistetaan asemakaava. Alueen kartta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-08_Kvsto_19_El/6F3D64E6-2F0C-C159-86C1-5EBE49D00000/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Oulunkylän Käskynhaltijantien ja sen ympäristön tontteja. Kaavatyöllä mahdollistetaan Helsingin kaupungin strategian mukaisesti edellytykset pikaraitiotie Raide-Jokerin rakentamiselle Käskynhaltijantielle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkavalla viikolla mielenkiintoisin käsiteltävä asia on osallisuusmalli, joka esitellään kaupunginhallitukselle maanantain kokouksessa. Mallissa linjataan kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia. Alla suorat linkit eri toimielinten esityslistoihin ja tiivistelmä tärkeimmistä käsittelyssä olevista asioista.

 

Maanantai 6.11.

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

 

Tiistai 7.11.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta, Suomenkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Kulttuurijaosto 

 

Keskiviikko 8.11.  

Kaupunginvaltuusto

 

Torstai 9.11

Helsingin kaupungin liikenne HKL -liikelaitoksen johtokunta

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Perjantai 10.11.

Kaupunkiympäristölautakunta, Ympäristö- ja lupajaosto (esityslistaa ei tätä kirjoittaessani ole vielä julkaistu)

 

Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan nuorten aloitteita, jotka jäivät viimeksi pöydälle. Nuoret tekivät tammi-kesäkuussa 13 aloitetta. Nuorten aloitteita tehtiin mm. vapaa-ajan viettoon liittyvistä kysymyksistä ja harrastusmahdollisuuksista, oppilaskuntatoiminnasta ja joukkoliikenneasioista.

 

Osallisuusmallin toteuttaminen ja rahoitus on periaatteellisesti erittäin tärkeä asia. Kaupunginvaltuusto päätti johtamisjärjestelmän uudistamisen periaatepäätöksessä, että osana muutosta tehdään kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset, joissa määritellään, miten aiemmin tehtyjä osallistumisen ja kuulemisen kokeiluja vakinaistetaan ja otetaan käyttöön, sisältäen ainakin osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Lisäksi mallissa tulee huomioida alueellinen osallistuminen. Valtuuston linjaus on jatkoa kahden aikaisemman valtuustokauden strategian pyrkimykselle kaupunkilaisten osallisuuden vahvistamiseen.

 

Malliin kuuluvat esim. stadiluotsit, jotka ovat työntekijöitä, joiden puoleen kaupunkilaiset ja paikallistoimijat voivat kääntyä tarvitessaan apua aloitteiden ja kehittämisehdotustensa edistämisessä. Jokaiselle kaupunginosalle on nimetty vastuuhenkilö. Yhteensä stadiluotseja palkataan seitsemän, joista kullakin ovat vastuulla yhden suurpiirin kaupunginosat. Yrityksiä varten on yritysluotsit. Kaupungin julkisten palvelutilojen tulisi lähtökohtaisesti olla nykyistä kattavammin käytettävissä asukas- ja yhteisötoiminnan tukemiseksi ja kaupungin toimialojen yhteistyön edistämiseksi eri kaupunginosissa. Avoimella datalla parannetaan kaupungin toiminnan läpinäkyvyyttä, päätöksenteon seurattavuutta ja palveluiden löydettävyyttä sekä edistetään innovatiivisten uusien palveluiden rakentamista avaamalla lisää dataa ja ohjelmistorajapintoja kaikkien käyttöön.

 

Kaupunginhallitus hyväksyy myös pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen vuosiksi 2017-2021. Sopimuksen tavoitteena on erityisesti parantaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, kehittää Helsingin seudun yhteistyötä ja metropolipolitiikkaa sekä yhteistä kansallisen tason edunvalvontaa, edistää kaupunkien välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä sekä parantaa ja tehostaa yhdessä kaupunkien palveluita ja yhteisten yhteisöjen omistajaohjauksen koordinaatiota.

 

Konsernijaostossa käsitellään mm. pks-yhteisöraporttia. Näitä yhteisöjä ovat HUS, HSL, HSY ja Metropolia.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston esityslistalla ovat esiopetuksen järjestämispaikat sekä ensi lukuvuoden työ- ja loma-ajat eri kouluasteille.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee useita mielenkiintoisia kaavoja.

 

Talinrannassa tehdään asemakaavaa Muusanpolulle. Kartta löytyy täältä. Tällä hetkellä rakentamattomalle tontille suunnitellaan 4–6-kerroksisia asuinkerrostaloja 130-150 asukkaalle.

 

Arabian tehdaskortteliin (kartta täällä) suunnitellaan asuntoja 1000-1250 asukkaalle. Arabian tehdaskorttelin laajamittainen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi, koska Fiskars Oyj lopetti tehdastoimintansa alueelta 2016. Lisäksi Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on siirtämässä alueella sijaitsevat toimintonsa Otaniemeen. Tavoitteena on toteuttaa poistuvien toimintojen tilalle alueen nykyisiin sekä uusiin rakennuksiin tiloja opetusta, työntekoa, palveluja, asumista ja kauppaa varten. Samalla avataan yhteyksiä tehdaskorttelin läpi ja toteutetaan reitteihin liittyvä katuaukioiden sarja.

 

Hakaniemenrantaan suunnitellaan hotellia tänne. Kaupunki myös tiivistyy: Herttoniemen sairaalan aluetta kaavoitetaan puolestaan täällä. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja uusien asuntojen ja lähipalvelutilojen rakentamisen käytöstä poistuvien sairaalan ja terveysaseman korttelissa ja niiden ympäristössä Siilitien varressa. Tavoitteena on muuttaa nykyisen sairaalan alue asuinalueeksi sairaalatoiminnan päätyttyä ja luoda mahdollisuuksia liikuntapuiston kehittämiselle. Alueelle voidaan rakentaa lähipalveluja ja erityisesti lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta varten uusi rakennus (peukkua minulta erityisesti tästä). Töölöntullissa eli täällä tehdään puolestaan kaavamuutosta, joka muuttaa korttelia asumispainotteiseksi. Asukasmäärän lisäys on noin 500. Vuosaaressa Aromikujan alueella (siis täällä) laajennetaan Vuosaaren käveltävää keskusta-aluetta kohti Aurinkolahden itäisiä ja kakkoisia osia. Alueelle on suunniteltu palveluita, asumista ja liiketiloja. Asukasmäärän lisäys on 1700.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto käsittelee avustusasioita.

 

Kaupunginvaltuustolla on tavallista keveämpi lista. Kyselytunti on aina mielenkiintoinen. Valtuutetut saavat esittää ajankohtaisia kysymyksiä, jotka on toimitettava keskiviikkoiltapäivään klo 17 mennessä. Niistä valitaan vastattavaksi 1-3.

 

Listalla lisäksi Kalasataman keskus 2:n asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos koskee kahta Kalastaman keskuksen tornia sekä keskuksen länsipuolella sijaitsevaa korttelia ja katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa tornien käyttötarkoituksen muuttamisen ja hotellin rakentamisen keskuksen länsipuolella olevaan kortteliin. Kartta alueesta löytyy täältä.

 

Oulunkylässä vahvistetaan asemakaava. Alueen kartta löytyy täältä. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Oulunkylän Käskynhaltijantien ja sen ympäristön tontteja. Kaavatyöllä mahdollistetaan Helsingin kaupungin strategian mukaisesti edellytykset pikaraitiotie Raide-Jokerin rakentamiselle Käskynhaltijantielle.

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245597-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-452017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Sun, 05 Nov 2017 19:30:52 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245597-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-452017
Helsingin kuntapolitiikan viikko 44/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245203-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-442017 <p>Kaupunkipolitiikassa on&nbsp;alkamassa mielenkiintoinen viikko: kaupungille hyväksytään budjetti ensi vuodeksi, ja samalla päästään käynnistämään kaupunkistrategian täytäntöönpano tarvittavin resurssein. Valtuustoryhmät pääsivät yksimielisyyteen budjetista tänään. Budjettineuvottelujen tulos löytyy täältä:</p><p><a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/neuvottelutulos-budjettineuvotteluissa"><u>https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/neuvottelutulos-budjettineuvotteluissa</u></a></p><p>Budjetissa on kasvatukseen ja koulutukseen kaiken kaikkiaan 43 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Ensi vuoden budjetti mahdollistaa mm.&nbsp;yli 1300 uutta päivähoitopaikkaa Helsinkiin. Tiedotteeni&nbsp;ko. aiheesta&nbsp;löytyy täältä:</p><p><a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/apulaispormestari-pia-pakarinen-budjetti-mahdollistaa-yli-1000-uudelle-lapselle-paivakotipaikan"><u>https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/apulaispormestari-pia-pakarinen-budjetti-mahdollistaa-yli-1000-uudelle-lapselle-paivakotipaikan</u></a></p><p>Budjettineuvotteluissa päätettiin lisäresursseista myös segregaation ehkäisemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin.</p><p>Kaupunginvaltuusto lepää tämän viikon, mutta lautakunnissa on käsiteltävänä mielenkiintoisia kaava-ym. asioita. Kokousaikataulu&nbsp;alla &ndash; esityslista löytyy suoraan painamalla asianomaisen toimielimen nimeä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 30.10.&nbsp;&nbsp; </strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-10-30_Khs_38_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-10-30_Koja_18_El"><u>Konsernijaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/talpa/fi/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-10-30_Talpajku_2_El"><u>Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 31.10.</strong>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a>&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kasko_2017-10-31_Kklku_5_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2017-10-31_Kuvalk_6_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2017-10-31_Pelku_4_El"><u>Pelastuslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 2.11. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p>Sosiaali- ja terveysjaosto (salassa pidettäviä asioita)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> hyväksyy maanantain kokouksessaan Helsingin kaupungin talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-2020 sekä vahvistaa tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin ensi vuodelle ryhmien viikonlopun aikana saavuttaman sovun mukaisesti. Samalla on tarkoitus luopua koiraverosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Oulunkylässä vahvistetaan asemakaavaa. Alueen kartta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-10-30_Khs_38_El/6F3D64E6-2F0C-C159-86C1-5EBE49D00000/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Oulunkylän Käskynhaltijantien ja sen ympäristön tontteja sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja liikennealueita. Kaavatyöllä mahdollistetaan Helsingin kaupungin strategian mukaisesti edellytykset pikaraitiotie Raide-Jokerin rakentamiselle Käskynhaltijantielle. Samalla lisätään julkiseen liikenteeseen tukeutuvaa asuntorakentamista tulevan Raide-Jokerin pysäkkien tuntumassa ja parannetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus merkitsee myös tiedoksi nuorten aloitteet alkuvuodelta 2017. Nuoret tekivät tammikuusta kesäkuuhun 13 aloitetta. Nuorten aloitteita tehtiin mm. vapaa-ajan viettoon liittyvistä kysymyksistä ja harrastusmahdollisuuksista, oppilaskuntatoiminnasta ja joukkoliikenneasioista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallituksen <strong>konsernijaosto</strong> käsittelee Helen Oy:n ajankohtaiskatsauksen ja saa Länsimetrohankkeesta selvityksen, joka varmasti herättää keskustelua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa</strong> käsitellään Postipuiston (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El/6314E20D-865D-CF2A-8807-5EF159700000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) ja eteläisen postipuiston (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El/E96EAFF4-F9CA-C6BA-8A14-5F0FA3500000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) kaavoja. Postipuiston osalta asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle entisen Maaliikennekeskuksen alueelle. Kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen. Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena on, että alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 500 asukkaalle ja toimistotilaa noin 2 000 työntekijälle. Kaava-alue on osa Pohjois-Pasilan nauhakaupunkia, joka jatkuu Metsäläntielle saakka.</p><p>&nbsp;</p><p>Runsaasti muita kaava-asioita: Steniuksentien asemakaava (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El/1B2E3C60-B41E-C7DA-BED3-5F0B64300001/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) koskee entisen pelastuskoulun ja Pääkaupungin turvakoti ry:n tontteja. Lisäksi käsittelyssä Herttoniemen sairaalan alueen kaava (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El/FC43E6F7-1C16-CDEA-8468-5F291F500000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>). Kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja uusien asuntojen ja lähipalvelutilojen rakentamisen käytöstä poistuvien sairaalan ja terveysaseman korttelissa ja niiden ympäristössä Siilitien varressa. Karhusaaressa (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El/B1BBEC8C-A7F4-C99B-9A92-5EF129D00000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) edistetään pientalotonttien täydennysrakentamista ja rannan hyötykäyttöä. Kaarelassa on esillä asemakaava (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El/85DEFA88-58DD-CAC2-97D9-5F300E000000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>), joka koskee rakentamatonta korttelia. Kaava mahdollistaa Malminkartanon palvelukokonaisuuden täydentämisen ikääntyvien palveluasumisella. Malmilla Asteritiellä (kartta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-10-31_Kylk_12_El/0703F214-E673-C090-926B-5BA01AB00000/Liite.pdf"><u>täällä</u></a>) kaavaehdotus mahdollistaa omaleimaisten urbaanien kerrostaloasuntojen rakentamisen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien ääreen. Lisäksi mm. lausuntoja kasasta aloitteita ja ponsia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakuntaan </strong>saadaan esityslistalla esillä olevien asioiden lisäksi esitys aamutoiminnan pilotista. Esityslistalla on mm. yksityisiin sopimuskouluihin liittyviä asioita (perusopetuksen korvaus, vuokrat, perusparannushankkeet). Yksityiset sopimuskoulut hoitavat opetuksen käytännössä valtiolta saamillaan kotikuntakorvauksilla, ja kaupunki maksaa korvausta vain Helsingin Kristilliselle koululle.</p><p>&nbsp;</p><p>Listalla on myös lausunnot Konalan ala-asteen ja Kruunuhaan yläasteen koulujen perusparannusten hankesuunnitelmasta. Lopuksi annetaan vastaus Suomen kieltenopettajien liiton kieltenopetusta koskevaan kirjeeseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>käsittelee mm. aloitteita ja ponsia sekä venekerhojen sopimuksia.</p><p>Erinomaista alkavaa viikkoa kaikille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunkipolitiikassa on alkamassa mielenkiintoinen viikko: kaupungille hyväksytään budjetti ensi vuodeksi, ja samalla päästään käynnistämään kaupunkistrategian täytäntöönpano tarvittavin resurssein. Valtuustoryhmät pääsivät yksimielisyyteen budjetista tänään. Budjettineuvottelujen tulos löytyy täältä:

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/neuvottelutulos-budjettineuvotteluissa

Budjetissa on kasvatukseen ja koulutukseen kaiken kaikkiaan 43 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Ensi vuoden budjetti mahdollistaa mm. yli 1300 uutta päivähoitopaikkaa Helsinkiin. Tiedotteeni ko. aiheesta löytyy täältä:

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/apulaispormestari-pia-pakarinen-budjetti-mahdollistaa-yli-1000-uudelle-lapselle-paivakotipaikan

Budjettineuvotteluissa päätettiin lisäresursseista myös segregaation ehkäisemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin.

Kaupunginvaltuusto lepää tämän viikon, mutta lautakunnissa on käsiteltävänä mielenkiintoisia kaava-ym. asioita. Kokousaikataulu alla – esityslista löytyy suoraan painamalla asianomaisen toimielimen nimeä.

 

Maanantai 30.10.  

 

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtokunta

 

Tiistai 31.10. 

 

Kaupunkiympäristölautakunta  

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Pelastuslautakunta

 

Torstai 2.11.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaali- ja terveysjaosto (salassa pidettäviä asioita)

 

Kaupunginhallitus hyväksyy maanantain kokouksessaan Helsingin kaupungin talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-2020 sekä vahvistaa tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin ensi vuodelle ryhmien viikonlopun aikana saavuttaman sovun mukaisesti. Samalla on tarkoitus luopua koiraverosta.

 

Oulunkylässä vahvistetaan asemakaavaa. Alueen kartta löytyy täältä. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Oulunkylän Käskynhaltijantien ja sen ympäristön tontteja sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja liikennealueita. Kaavatyöllä mahdollistetaan Helsingin kaupungin strategian mukaisesti edellytykset pikaraitiotie Raide-Jokerin rakentamiselle Käskynhaltijantielle. Samalla lisätään julkiseen liikenteeseen tukeutuvaa asuntorakentamista tulevan Raide-Jokerin pysäkkien tuntumassa ja parannetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä.

 

Kaupunginhallitus merkitsee myös tiedoksi nuorten aloitteet alkuvuodelta 2017. Nuoret tekivät tammikuusta kesäkuuhun 13 aloitetta. Nuorten aloitteita tehtiin mm. vapaa-ajan viettoon liittyvistä kysymyksistä ja harrastusmahdollisuuksista, oppilaskuntatoiminnasta ja joukkoliikenneasioista.

 

Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee Helen Oy:n ajankohtaiskatsauksen ja saa Länsimetrohankkeesta selvityksen, joka varmasti herättää keskustelua.

 

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään Postipuiston (kartta täällä) ja eteläisen postipuiston (kartta täällä) kaavoja. Postipuiston osalta asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle entisen Maaliikennekeskuksen alueelle. Kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen. Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena on, että alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 500 asukkaalle ja toimistotilaa noin 2 000 työntekijälle. Kaava-alue on osa Pohjois-Pasilan nauhakaupunkia, joka jatkuu Metsäläntielle saakka.

 

Runsaasti muita kaava-asioita: Steniuksentien asemakaava (kartta täällä) koskee entisen pelastuskoulun ja Pääkaupungin turvakoti ry:n tontteja. Lisäksi käsittelyssä Herttoniemen sairaalan alueen kaava (kartta täällä). Kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja uusien asuntojen ja lähipalvelutilojen rakentamisen käytöstä poistuvien sairaalan ja terveysaseman korttelissa ja niiden ympäristössä Siilitien varressa. Karhusaaressa (kartta täällä) edistetään pientalotonttien täydennysrakentamista ja rannan hyötykäyttöä. Kaarelassa on esillä asemakaava (kartta täällä), joka koskee rakentamatonta korttelia. Kaava mahdollistaa Malminkartanon palvelukokonaisuuden täydentämisen ikääntyvien palveluasumisella. Malmilla Asteritiellä (kartta täällä) kaavaehdotus mahdollistaa omaleimaisten urbaanien kerrostaloasuntojen rakentamisen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien ääreen. Lisäksi mm. lausuntoja kasasta aloitteita ja ponsia.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakuntaan saadaan esityslistalla esillä olevien asioiden lisäksi esitys aamutoiminnan pilotista. Esityslistalla on mm. yksityisiin sopimuskouluihin liittyviä asioita (perusopetuksen korvaus, vuokrat, perusparannushankkeet). Yksityiset sopimuskoulut hoitavat opetuksen käytännössä valtiolta saamillaan kotikuntakorvauksilla, ja kaupunki maksaa korvausta vain Helsingin Kristilliselle koululle.

 

Listalla on myös lausunnot Konalan ala-asteen ja Kruunuhaan yläasteen koulujen perusparannusten hankesuunnitelmasta. Lopuksi annetaan vastaus Suomen kieltenopettajien liiton kieltenopetusta koskevaan kirjeeseen.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee mm. aloitteita ja ponsia sekä venekerhojen sopimuksia.

Erinomaista alkavaa viikkoa kaikille!

]]>
4 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245203-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-442017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Sun, 29 Oct 2017 16:42:58 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245203-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-442017