*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Suomen talous

Suomen talouden lyhyt nousu kaatumassa uuteen lamaan?

Optimistit ovat innostuneita talouden käänteestä. Toiveissa on, että alkanut kasvu jatkuu ainakin vuosia. Tummat pilvet kuitenkin saattavat pilata bileet.

 

Riihi ei tuonut ratkaisuja rakenteellisiin ongelmiin

Hallituksen budjettiriihi on eletty iloisissa tunnelmissa. Monessa artikkelissa ja poliittisessa retoriikassa kerrotaan, että talouden suunta on nyt kääntynyt ja kasvu on Suomessa lähtenyt viimeinkin käyntiin. Muutamat lukemat myös osoittavat suunnan kääntyneen: valtion ensi vuoden lisävelka on 2,7 miljardia, työllisyyskäyrä nousee vähitellen, kustannuskilpailukyvyn mittari on vuosikausien jälkeen parempi kuin Ruotsin.

Ratkaiseeko kasvun nopeutuminen Suomen ongelmat?

Suomessa on saatu viime aikoina joitakin todella hyvältä näyttäviä talouslukuja. Maaliskuussa vientimme hyppäsi peräti 21 prosenttia ja teollisuuden liikevaihto kasvoi runsaat 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Eilen Tilastokeskus kertoi kansantalouden kokonaistuotannon kasvaneen huhtikuussa 3,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Oppositiolla aseet vähissä tulevissa eduskuntaavaaleissa.

Oppositiopuolueilla riittää miettimistä silmälläpitäen seuraavia eduskuntavaaleja. Keskustalla on Sipilän johtamassa hallituksessa johtavana teemana Suomen kuntoon laittaminen.

Alempana on joitakin talouteen liittyviä HS:n otsikoita, jota osoittavat selvästi, että Keskustan puheille riittä katetta.

Suomen talouden mennessä vakuuttavasti kohti parempia aikoja, on hyvä asettaa kysymys, millä aseilla oppositio aikoo kampittaa nykyiset hallituspuolueet. Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä suuri kysymysmerkki, mitä heidän rintamallaan on tulossa.

"Kyllä tätä täytyy nousukaudeksi jo nimittää"

Suomen talous  kasvaa odotettua  nopeammin. Talous kasvoi tammi-maaliskuussa 1,2 prosenttia edelliseen  vuosineljännekseen verrattuna ja 2,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Näin kertovat tilastookeskuksen viimeisimmät  luvut.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi näitä lukuja tuoreeltaan näin: "Kyllä, Suomi  kasvaa liki 3 prosenttia! Tätä täytyy jo nousukudeksi  nimittää"!  (Kauppalehti)

Suomen talouden kasvumallin kolme mätää omenaa

*

Velan ylivoimaisuudesta

*

Velkavetoinen kulutus on riski talouskasvulle

Keskimääräinen uusi asuntolaina on Finanssialan (FA) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan runsaat 150.000 euroa.  Kun käytetään maaliskuussa (2017) nostettujen asuntolainojen keskikorkoa 1,13 % ja takaisinmaksuaikana keskimääräistä 19 vuotta, maksaa kotitalous lainastaan noin 150 euroa korkoa kuukaudessa, jos laina nostettaisiin nyt.

Ei hyvältä näytä

Suomella on laskentatavasta riippuen velkaa noin 116 miljardia euroa ja tänä vuonna valtion budjetista noin 10 % rahoitetaan velalla. Valtion eli veronmaksajien velka on lähes tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paikallishallinnon velkamäärä on yhteensä n. 20 miljardia euroa. Sekin on tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotitalouksien velkataso on huolestuttava, ja siitä on Suomea varoitettu.

 

Nyt menee lujaa – mutta menköön!

Suomen ulkomaankaupan positiivinen kierre hyytyi Venäjän talouskriisin seurauksena. Mutta ilahduttavaa on todeta vientisektorin ketteryys hakea uusia markkinoita ja petrata kilpailukykyään. Vientiyritysten määrä on vaikeuksista huolimatta jatkanut kasvuaan vuoden 2008 määrästä/16 000 kpl, ylittäen vuonna 2015 jo 20 000 määrän. Merkille pantavaa on, että vuodesta 2012 vuoteen 2015 vientiyritysten määrä kohosi vain tuhannella (19 000/v2012 – 20 000/v2015). Viime vuonna vientiyritysten määrä kohosi ennätysvauhtia ollen 21 000 kpl (lähde EK).

Ketä uskoa vai Jaakko Kianderia

Ilmarisen Jaakko Kiander ja valtiovarainministeriön Mikko Spolander ovat juuri tehneet keväiset ulostulonsa. Molemmat yrittävät mahdotonta, ennustaa tulevaa.

Talouden muuttujia, joista useimpiin emme voi vaikuttaa, on mahdoton määrä. Pääosa näistä Suomeen vaikuttavista muuttujista tulee kansainvälisestä taloudesta: euroalueelta, Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta, Venäjältä jne.

On tietysti joitain tekijöitä, joihin me suomalaiset voimme vaikuttaa: yleinen poliittinen vakaus, verotus, kilpailukyky johon liittyvät palkat jne.

Välitilinpäätös

Juha Sipilän johtama kolmen puolueen hallitus on arvioinut työnsä ensi puoliskon aikaansaannokset. Alkujaan hallitus asetti tavoitteikseen kasvun ja työllisyyden vahvistamisen kustannuksia hillitsemällä ja tuottavuutta nostamalla niin, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja julkissektorin velkaantuminen pysähtyy vaalikauden loppuun mennessä.

Kauas pilvet karkaavat

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä