*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Kaikki blogit puheenaiheesta Rakentaminen

Ylikuumentunut sisäilmakeskustelu

Sisäilmaongelmat ovat räjähtäneet ihmisten tietoisuuteen viimeisen puolen vuoden aikana. "Koulut kuntoon" oli kuntavaalien suosituin slogan ympäri maan eikä valtuustojen avajaisistunnoissakaan juuri lupauksista peruuteltu. Taisinpa itsekin nousta valtuutetuksi osittain sisäilmateeman siivellä.

Arkkitehdit ja taloudellinen rakentaminen?

Olin kokouksessa,  jossa käsiteltiin mm rakentamista.  Yksi mukana olija kritisoi suomalaisia arkkitehtejä.  Hän oli katsellut vähän aikaa sitten rakennettua koulua. Hänen mukaansa siellä oli jos minkalaista nurkkaa ja mutkaa. Hän ihmetteli miten koulussa pitää olla pyöreitä ikkunoita. Ei sellaisia tarvita, sanoi että nykyisessä tiukassa taloustilanteessa edullinen perusrakentaminen olisi viisainta. Jos arkkitehti pitää erikoisuuksista , niin rakentakoon ne omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan., sanoi hän.

Vaaliblogi 3: Koulut kuntoon, ja kunnossapitoon

Suomi on täynnä sairaita taloja, ja suuri osa niistä on julkisia rakennuksia: Kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, virastoja, ..., meidän yhteistä omaisuuttamme.

Mikä on mennyt pieleen? Miksi suomalaiset rakennusyhtiöt eivät kykene rakentamaan taloja, jotka eivät homehdu, joissa on turvallista asua, opiskella ja työskennellä? Miksi Suomen kunnat ja valtio eivät kykene pitämään kiinteistöistään huolta?

Homekoulut pitää saada kuntoon, mutta pelkkä korjaaminen ei riitä

Homekoulut tai tarkemmin sanottuna sisäilmaongelmaiset julkiset rakennukset ovat tämän ajan ilmiö vähän joka puolella Suomea. Kannatan näiden korjaamista, mutta ongelmaa ei pelkillä korjauksilla poisteta. Ei alkuunkaan. Korjauksilla saadaan vain pahimmat tapaukset jonkinlaiseen kuntoon. Jotta sisäilmaongelmaiset julkiset rakennukset saadaan hoidettua sellaiseen kuntoon, ettei niitä löydy yhä uudelleen ja uudelleen täytyy koko ketjun muuttua tontin luovutuksesta ja koulun suunnittelusta sen käyttöön ja kunnossapitoon. Ainakin seuraaviin asiohin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Onko rakentaminen Suomessa todellakin hölmöläisten hommaa?

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ihmetteli Uudessa Suomessa sitä, miten vanhojen homekoulujen tilalle on rakennettu uusia homekouluja.

Kun ympärilleen katsoo niin huomaa, että Suomessa on tapana rakentaa taloja ilman kattauksia. Onko niin, että villoitus tai cyproc-levyt eivät kastu vesi- ja räntäsateessa?

Keskustelin asiasta ammattikoulun talonrakennuspuolen opettajan kanssa. Hänen mukaansa talojen rakenteet kyllä kastuvat, kattamista kuitenkin vältetään kustannusten vuoksi.

Yrityksille häätökirjeitä Koillis-Helsingissä

Helsinki muuttuu, kun Malmin lentokentän ympäristössä olevat nykyiset yritykset häädetään pois alueelta. Malmin lentokentästä on kirjoitettu paljon, mutta sen varjoon ilman erityistä näkyvyyttä ovat jääneet  ympäröivien alueiden yrittäjien kohtalot

 

Nopeammin ja korkeammalle

Helsingin rakentaminen aiheuttaa päänvaivaa sukupolvi toisensa jälkeen. Onneksi sentään Engel kumppaneineen on jo 1800-luvun alussa tehnyt tänne ruutukaavan, muuten ei tiedä, minkälaisia kärrypolkuja joutuisimme edelleen kulkemaan.

Avoin kirje Helsingin kaupungin pormestariehdokkaille

Arvoisat pormestariehdokkaat erityisesti Tuula Haatainen, Anni Sinnemäki ja Jan Vapaavuori,

Pikkusieluiset vastustavat korkeita rakennuksia Rovaniemellä

Kun katsoo Rovaniemen keskustaa etäältä, siitä tulee hyvin vahvasti mieleen Pohjanmaa. Aakeeta laakeeta. Kattojen harjat kulkevat hyvin tasaisesti eikä isoja korkeuseroja löydy. Jos katoilla kasvatettaisiin nurmea, ei maisema eroaisi pohjanmaalaisesta peltomaisemasta.

Tämäkö pitäjä pitäisi olla Pohjois-Suomen keskus ja merkittävä turistikohde? Täällähän talot eivät saa olla sen isompia kuin synnyinseutuni kyläkoulut – ja nekin olivat pieniä.

Keravan lainatakauspolitiikkaa tulee arvioida uudelleen

Kuntavaalien lähestyessä nyt alkuvuodesta on käyty hyvää keskustelua lasten ja nuorten (vanhempienkin) harrastamisesta, Keravalla erityisesti harrastamisen vähäisyydestä. Keravalla on enemmän vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia kuin verrokkikunnissa. Liikuntasuositus jää toteutumatta jopa 48 prosentilla 20-54-vuotiaista keravalaisista (Keskiuusimaa 4.1.2017). Syitä tähän on monia. Nostan esiin vähän uudemman näkökulman, olosuhteet ja kaupungin harjoittaman politiikan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä