*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

NATO Suomi Venäjä

Venäläiskoneen pudottaminen osoitti Naton haurauden

Se, että Nato-maa Turkki pudotti venäläiskoneen Syyrian rajalla, vahvistaa epäilyjä, joiden mukaan epäluottamus Turkin haluun ja kykyyn auttaa taistelussa Daeshia/ISIS:tä vastaan, vaikutti osaltaan siihen, ettei Ranska pyytänyt apua Natolta.

Suomen puolustusta on vahvistettava

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistyminen on todella myönteinen uutinen.

Ruotsin ja Suomen kriisiajan puolustusyhteistyön juridisia ja hallinnollisia esteitä tulee purkaa ja mahdollistaa yhteistyö nopeilla poliittisilla päätöksillä.

Mitään velvoitetta puolustaa naapuria ei kuitenkaan liene luvassa.  Vahvoissa omissa puolustusvoimissa ja vahvassa maanpuolustustahdossa on jatkossakin Suomen paras turva. 

Onko Suomen Nato-jäsenyys ylipäätään enää mahdollista?

Minskissä sovittiin perjantaina 13-kohtainen tulitaukosopimus Ukrainan sotaan liittyen. Yleinen tulkinta on, että Venäjä sai Minskissä sovitusta haluamansa, länsivallat ja Ukraina eivät.

Lännessä ei oikein vieläkään tajuta, mistä Ukrainassa on nyt kysymys. Oli pitänyt tajuta viimeistään vuonna 2008, ehkäpä jo 2004, jolloin Venäjän politiikassa tapahtui ensimmäiset muutokset.

Ehdollinen kyllä Natolle, ehdoton ei Venäjä-vastaisuudelle

Mediassa ja yleisessä keskustelussa sekä Venäjällä että Suomessa asetetaan yleensä vastakkain Venäjää ymmärtävät ja maan tuntevat, venäläisistä positiivisesti ajattelevat poliitikot, sekä toisaalta Nato-jäsenyyden kannattajat, jotka suhtautuvat Venäjään ja venäläisiin vihamielisesti.

 

Asia ei ole lainkaan näin. 

 

Suomikaan ei saisi sotilaallista apua Nato-mailta

Suomessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen päätöksentekoprosessiin, joka liittyy Ukrainan mahdolliseen asepuun. Prosessia ei vielä ole viety loppuun, mutta tärkein johtopäätös voidaan jo tehdä tämän viikonlopun tapahtumien perusteella: Yhdysvallat ei aseista Ukrainaa, jos Yhdysvaltain läntiset kumppanit Euroopassa eivät sitä halua. Läntisessä Euroopassa aseapulinjan määrittelee nyt ensisijaisesti Saksa, toissijaisesti Saksan ja Ranskan yhteisymmärrys. Yhdysvallat alistuu Euroopan tahtoon Euroopassa tapahtuvissa asioissa.

Saksan ja Ranskan Ukraina-neuvotteluilla on suuri merkitys myös Suomelle

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande kävivät eilen Moskovassa neuvottelemassa rauhansopimusta Ukrainaan. Liittokanslerin mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa käytyjen neuvotteluiden lopputulos on epävarma, mikä sinänsä ei olisi yllättävää tuntien Putinin toimintatavat. Neuvottelut jatkuvat sunnuntaina puhelinneuvotteluna.

Hyväksymmekö Venäjän uuden etupiirin Euroopassa?

Venäjällä on suuri halukkuus palata Euroopassa kylmän sodan aikaiseen geopoliittiseen tilanteeseen ja poliittiset toimet on viritetty sen mukaan. Venäjän politiikan päämäärä on luoda maan eurooppalaisiin rajoihin liittyvä etupiiri, johon kuuluvien valtioiden ei tulisi kokea EU- tai Nato-jäsenyyksien kautta mieltymystä länteen. Kysymys on Venäjän vasallivaltioiden synnyttämisestä uudelleen.

Kuinka Putin on oikein saanut presidentti Niinistön niin pelokkaaksi?

Kun analysoimme nyky-Venäjän käyttäytymistä ulkomaailmaa ja länsimaita kohtaan, on syytä muistella Neuvostoliiton hajoamisprosessia neljännesvuosisata sitten. 1980-luvun lopulla Neuvostoliitto velkaantui rajusti länteen öljyn hinnan romahtaessa ja maan öljytuotannon supistuessa.

Mikä onneton lentoharjoitussoppa!

Suomi on osallistunut vuodesta 2012 Naton järjestämiin Baltic Region Training Event (BRTE) harjoituksiin, jotka järjestetään Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa aina keväällä maalis-huhtikuussa. Suomen lisäksi BRTE-harjoituksiin ovat osallistuneet Ruotsi, Yhdysvallat, Viro, Latvia ja Liettua. NATO on järjestänyt kyseisiä harjoituksia säännöllisesti vuodesta 2008.

Seuraava harjoitus on taas tänä keväällä Suomen eduskuntavaalien alla Baltian taivaalla.

Suomen kuuluminen länteen ei ole vain ilmoitusasia

”Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä.” totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä