*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Helsingin yleiskaava

Yleiskaava puhuttaa

Kävin eilen kuuntelemassa Tapanainvainion kaupunginosayhdistyksen asukasiltaa jossa puhutti Helsingin yleiskaava jok on tuonut ennätysmäärän valituksia hallinto-oikeuteen, kaava pitää avata seuraavalla valtuustokaudella. Kaavalla ei ole kannatusta eikä kansan mandaattia niin miksi jatkaa? Helsingistä puuhataan miljoona kaupunkia mutta olemme liian pieni pinta-alalta siihen nähden. Tässä vaiheessa ei kannata lähteä tuhoamaan luonnonvaroja vaan mietiä rakennusmaita muualta.

Olisiko kuitenkin kuntaliitokset ratkaisu uudenmaan kuntien taloudelliseen tilanteeseen?

Keskuspuisto voidaan säästää

Olen aikaisemmin käsitellyt Keskuspuistoa Pohjois-Haaga Seuran juhlakirjassa 2015 ja viime syksynä julkaisemassani blogissa. Aihe on sen jälkeen pysynyt pinnalla, ja vaalien lähestyessä on paikallaan muistuttaa mahdollisuuksista.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan viime syksynä. Lainvoiman yleiskaava saanee vuoden 2018 aikana. Yleiskaavassa on varauduttu nopean väestönkasvun skenaarioon. Nopean kasvuarvion mukaan Helsingin väkiluku on vuosisadan puolivälin paikkeilla 860 000 asukasta, siis reilusti yli 200 000 ihmistä enemmän kuin nyt.

IHMEKÖS TUO

 

 

 

Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulosta on selitetty amerikkalaisten kyllääntyneisyydellä suppean poliittisen eliitin toimiin ja yleiseen ylenkatseeseen. Ihmekö tuo, kun sama toimintamalli näkyy jo paljon pienemmissä piireissä kuten esimerkiksi Helsingissä.

Uusi yleiskaava on kaikkien aikojen mahdollisuus

Helsingin uusi yleiskaava voi johtaa maailman suurimman hyväosaisten slummin syntyyn tai Eliel Saarisen Munkkiniemi visioon verrattavaan maailmanluokan kokonaisuuteen. Välivaihtoehdotkin ovat mahdollisia.

Haloo Helsinki

Huomenna 26.10 Helsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta, joka määrittää Helsingin kaupungin rakenteen aina vuoteen 2050 asti. Se määrää varsin pitkälle millaista Helsinkiä meille ollaan rakentamassa. Valitettavasti kaavassa on varsin monia ongelmakohtia ja kaupunkilaisten näkemykset kaavan osalta ovat jääneet aika lailla sivuosaan. Kaava on osin suuruudenhullu, ideologinen ja demokratiavajeinen.

Keskuspuiston tulevaisuus huolettaa

Helsingin kaupunginvaltuusto vahvistanee vielä kuluvan syksyn aikana uuden yleiskaavan. Haluan osaltani tuoda kaupunkilaisen näkökulman yleiskaavaan, erityisesti koskien Keskuspuistoa. Helsinkiläisenä minulla on ollut mahdollisuus seurata kotikaupunkini kehitystä jo yli 35 vuoden ajan. Näen, että työn alla oleva uusi yleiskaava on mahdollisuus ratkaista kasvavan kaupungin ongelmia, mutta siihen sisältyy myös riskejä, asioita, joita ei ole mietitty aivan loppuun. Painotus on jaloissa ja polkupyörissä, vaikka samaan aikaan autoilun saralla tapahtuu suuria teknisiä harppauksia.

Yleiskaava vs. Keskuspuisto?

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee pian paljon keskustelua herättänyttä uutta yleiskaavaa, erityisesti Keskuspuistoa koskevista suunnitelmista on kiistelty. Yleiskaavaan on merkitty rakentamista tiettyihin alueisiin Keskuspuiston reunoilla, kaiken kaikkiaan Keskuspuistosta lohkaistaisiin 4-5 prosenttia asunto- ja toimitilarakentamiselle.

Pelaako Vasemmistoliitto uhkapeliä Helsingin tulevaisuudella?

Lari Malmberg kirjoittaa artikkelissaan (HS, 1.10.)  haasteista Helsingin uuden yleiskaavan valmistelussa. Kesän aikana puolueiden käymissä Yleiskaavaa koskevissa neuvotteluissa saatiin kaikkia osapuolia tyydyttävä lopputulos. Nyt saatu sovinto ei yllättäen kelpaa, sillä Vasemmistoliitto suunnittelee jättävänsä yleiskaavasta vastaehdotuksen. Ulostulo on herättänyt närää politiikoissa yli puoluerajojen Vasemmistoliittoa myöten.

Opportunistit yleiskaavan kimpussa

Helsingin  kaupunginhallitus käsittelee pian yleiskaavaa. Kyseessä on valtuustokauden tärkeimpiin päätöksiin kuuluva asia, joka käsittää mm. kantakaupunkiin nivoutunutta tiiviimpää rakentamista, kaupunkibulevardit ja mahdollistaa Helsingin kasvun noin 860 000 asukkaan ja 560 000 työpaikan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä.

Vasemmistoliitto pitää yleiskaavaa luontovastaisena ja on ilmoittanut irtisanoutuvansa siitä.

Vihreä kuutio

Lapsena luin Pikku Jättiläisestä tai Antero Vipusesta arvion voisiko ihmiskunta mahtua seisomaan Bodenjärven jäälle? Hyvin mahtui silloinen väkimäärä ja tilaakin vielä jäi. Tähän pohjautuen tulin pohtineeksi Keskuspuistossa pyöräillessäni miten suuri kuutio tarvittaisiin Suomen kansan asumukseksi?
 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä