Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä

MARKKINATALOUS ON HYVÄ renki, mutta huono isäntä. Tämä vanha sanonta sopii erinomaisen hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.

Me emme saa sallia sitä, että joku pyrkii saavuttamaan taloudellista hyötyä vaarantamalla ihmisen terveyden ja turvallisuuden. Jokaiseen havaittuun epäkohtaan on puututtava välittömästi ja määrätietoisesti.

Havaituista hoidon ja hoivan virheistä on seurattava tuntuvia rangaistuksia. Tämän tulee koskea niin julkisia, yksityisiä kuin kolmannen sektorinkin toimijoita.

Yksityisten sote-alan yritysten on tajuttava se, että huono palvelu ja huono hoito ovat turmiollista myös liiketoiminnalle. Äkkirikastumisen halun ja ahneuden sijasta on parempi toimia parasta mahdollista laatua tavoitellen, huolellisesti ja korkealla moraalilla.

VANHUSTENHOIDON JA HOIVAN TÖRKEÄT laiminlyönnit ovat häpeäksi suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.  Yksikin tapaus on liikaa. Me emme saa hyväksyä huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä vanhustenhoidossa.

Ikääntyneitä ihmisiä tulee kunnioittaa ja kohdella arvokkaasti. Heistä on pidettävä hyvää huolta.

On erinomainen asia, että vanhustenhoidon puutteet ovat nousseet näyttävästi esille juuri vaalien alla. Se antaa toivoa siitä, että seuraava eduskunta ja hallitus saavat aikaan vihdoin tarvittavia uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

On käsittämätöntä, että sote-uudistuksia ei ole vielä saatu tehtyä, vaikka niitä ovat yrittäneet jo vuosikymmenen ajan poliittiselta pohjaltaan varsin erilaiset hallitukset.

Moni kansalainen onkin kysynyt täysin perustellusti, että kuluuko kansanedustajien aika riitelyyn ja pelaamiseen?

KUNTAPOLIITIKOT JA KUNTIEN VIRKAMIEHET eivät saa panna päätään pensaaseen havaittujen vanhustenhoidon virheiden suhteen. Vanhusten palveluita ei saa kilpailuttaa raha edellä, säästöjä tavoitellen ja laatu unohtaen.  Sitä nimittäin saa, mitä tilaa!

Ensisijainen kriteeri palveluja kilpailutettaessa ja ostettaessa tulee olla laatu. Kuntien on asetettava korkeat laadulliset kriteerit vanhuspalveluille ja sekä julkisten että yksityisten tuottamia palveluita tulee valvoa tehokkaasti.

VAALIKESKUSTELUN KUUMETESSA kannattaa muistaa sekin, että vanhuspalveluita tuotetaan jo nyt valtavassa mittakaavassa yksityisten palveluntuottajien toimesta. Tämä koskee erityisesti sdp:n ja Suomen keskustan johtamia kuntia.

Hyvinvointiala HYTE ry:n mukaan vanhusten tehostetun palveluasumisen paikoista on jo nyt 20 000 yksityisen sektorin järjestämiä. Saman määrän, 20 000 paikkaa, järjestää julkinen sektori.

Hyvinvointi- ja terveysalan yksityisiä palveluntuottajia ja toimijoita on jo lähes 50 000 ja niillä on yhteensä 23 000 toimipaikkaa. Suurin osa näistä on järjestöjä sekä itsenäisiä, osaavia ja arvostettuja alojensa ammatinharjoittajia. Siis juuri niitä, joilta valinnanvapauden ja palveluseteleiden toteutuessa seniorit todennäköisesti haluavat hankkia palveluitaan.

Yksityinen sektori tukee parhaimmillaan erinomaisesti julkisen terveydenhuollon palveluita. Myös kolmannen sektorin toimijat lisäävät tervettä kilpailua ja valinnan mahdollisuutta eri palveluntuottajien välillä.

VALINNANVAPAUS ON MYÖNTEINEN ja tärkeä asia senioreille.

Nykyisin seniori on sote-palvelujen käyttäjänä päätöksenteon kohde häntä itseään koskevissa asioissa. Automaattinen oletus tuntuu valitettavan usein olevan se, että vanhuksella ei ole omaa tahtoa. Tämä on väärin.

Valinnanvapaus antaa seniorille tasavertaisemmat mahdollisuudet niiden kanssa, jotka ovat työterveyspalveluiden piirissä. Palvelusetelit ja niin sanottu henkilökohtainen budjetti tekevät seniorista päätöksentekijän.

LAADUKKAAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDEN turvaaminen on erittäin tärkeä ja vakava asia. Se on Suomen talouden mittakaavassa myös valtavan kokoluokan haaste. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nopeasti ja on vuonna 2030 jo noin 26%.

Tulevalla vaalikaudella 2019-23 on tehtävä pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka ulottuvat aina 2030-luvulle ja kauemmaksikin. Tämä koskee niin vanhustenhuoltoa, terveydenhuoltoa kuin sosiaaliturvaakin.

Sote-kustannukset nousevat jatkossa vääjäämättä maamme huoltosuhteen heiketessä. Meillä on jatkossa suhteessa vähemmän työssäkäyviä ja enemmän ”huollettavia”. Tämän johdosta maamme taloudesta ja kilpailukyvystä on pidettävä hyvää huolta. Työn teon ja yrittämisen kannustimet on oltava kohdallaan. Verotusta ei saa kiristää ja sosiaaliturvan on oltava vastikkeellista, aina kun henkilöllä on siihen suinkin mahdollisuus.

MattiNiiranen
Kokoomus Helsinki

Valtiotieteiden maisteri Matti Niiranen on helsinkiläinen toimittaja, yrittäjä ja ex-järjestöjohtaja. Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 alkaen ja on sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan jäsen. Aiemmin hän on toiminut mm. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen jäsenenä ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä.
Kotisivut: http://www.mattiniiranen.fi/
Twitter: https://twitter.com/mattiniiranen
Facebook: https://www.facebook.com/FaceMatti

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu