Keskuspuiston suojelun rajoja vedetään nyt
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta teki aloitteestani tänään mielenkiintoisen maastoretken pääkaupunkimme Keskuspuistoon. Tällä kohdin yleiskaavatyössä on oltava todella tarkkana. Keskuspuisto on Helsingin helmi ja aarre, jota tulee vaalia jälkipolville.
Nyt valmisteilla olevan yleiskaavan hyväksymisen jälkeen Keskuspuistoa tulee myös tarkastella aiempaa voimakkaamman suojelun näkökulmasta. Johonkin on vedettävä puiston pysyvät rajat.
Keskuspuiston jatkuva nakertaminen ei saa jatkua, vaan loppuosa puistosta tulee lopulta merkitä esimerkiksi ”kansallinen kaupunkipuisto” –statuksella. Näin on toimittu vastaavassa tilanteessa Tukholmassa, jossa 1980- ja 90-luvuilla kaupunkilaisille rakkaat vihervyöhykkeet olivat aidosti uhattuina.
# # #
Tämänpäiväisen retken aikana havainnoitiin paikan päällä Hämeenlinnan väylän, tulevan kaupunkibulevardin, itäreunaan aiottujen kortteleiden sijoittumista.
Kysymys kuuluu: kuinka paljon nykyisen kaupunkibulevardin varteen voi rakentaa niin, että se ei vähennä oleellisesti virkistyskäyttöä, vaan pikemminkin suojelee Keskuspuistoa melulta ja saasteilta?
Se on selvää, että Keskuspuiston reunaan tulevat asunnot olisivat varmasti hyvin kysyttyjä. Rakentamisen tehokkuudesta riippuen uusia asukkaita tulisi karkeasti arvioiden ehkä noin 7 000 – 10 000. Rakentaminen olisi alustavasti pohditun mukaan noin 3-8 kerroksista.
Joillekin kohdille bulevardin reunoja voisi mielestäni harkita myös tornitalojen rakentamista. Mitä korkeammalle mentäisiin, sitä enemmän säästyisi ehkä myös vihreää. Nämä ovat kuitenkin ratkaisuja, jotka tulevat tarkemmin esiin asemakaavoituksen yhteydessä.
Suuresta osasta Keskuspuiston reunan asuntoja avautuisivat hienot näkymät Suomen oloissa ainutlaatuiseen kaupunkipuistoon. Monipuoliset liikunta- ja virkistysmahdollisuudet olisivat kotiovella.
Rakennuskortteleiden länsipuolella kulkisi puolestaan vilkas kaupunkibulevardi, jonka keskellä olisivat pikaraitiolinjat. Yhteys Helsingin keskustaan olisi todella nopea.
# # #
Pohdimme Keskuspuistossa retkemme aikana mm. kaupunkibulevardin varteen kaavaillun ”rakennusmuurin” myönteisiä vaikutuksia – meluselvityskartat käsissämme. Kaupunkisuunnittelulautakunnan retkellä oltiinkin silmät tarkkana ja korvat melua havainnoiden auki.
Maunulan majalta kävelimme Keskuspuiston länsireunan ulkoilutietä pitkin. Juuri tuo ulkoilutie on ollut alustavasti esillä suunnitellun rakentamisalueen itäraja. Ulkoilutie kulkee paikoin hyvinkin lähellä moottoritietä ja paikoin välimatkaa on toistasataa metriä. Silmäilimme alueita myös Pirkkolan länsireunalla. Takaisinpäin kävelimme puiston keskiosien metsissä.
Sunnuntaina iltapäivälläkin Keskuspuistoon kantautuva moottoritien humina on nykyisellään kieltämättä aikamoinen. Se johtuu liikennemääristä, ajonopeuksista ja osin maaston tasaisuudesta.
Bulevardit vähentäisivät hieman ajonopeuksia ja toisivat pikaraitiotiet, joten liikennemelu vähenisi senkin johdosta. Bulevardien toteutuminen ja sopivan levyiset korttelit bulevardin varrella epäilemättä tekisivät Keskuspuistosta hiljaisemman virkistysalueen.
Autoliikenteen melu ja päästöt toki vähentynevät suurista liikennemääristä huolimatta jo lähivuosikymmeninä kun sähköautot yleistyvät.
Keskuspuiston vihreän alue pinta-ala vähenisi, mutta toisaalta rakentamisen alle jäisi myös nykyisiä moottoritien pientareita, melualuetta ja hoitamattomia risukkoja.
Lisäksi yleiskaavakarttaan katsoessa on hyvä muistaa, että myös rakentamisen kortteliksi merkityn 100 x 100 metrin ruutujen sisälle tulee asemakaavavaiheessa varmastikin hoidettuja kaupunkikortteleiden puistoja.
# # #
Keskuspuistosta puhuttaessa on aina syytä muistaa, että sen alku, juuri ja sydän on Töölönlahti Musiikkitalolta ja Keskustakirjaston tontilta lähtien. Sieltä Keskuspuisto etenee Olympiastadionin alueen läpi pohjoisemmaksi Maunulaan ja Pirkkolaan.
Kun tuon pitää mielessä, niin voi hahmottaa myös Mannerheimintien ikään kuin Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin alkuosaksi. Sopiva nimi Hämeenlinnan kaupunkibulevardille olisikin itse asiassa Mannerheimin (kaupunki)bulevardi.
Nykyisen Mannerheimintien varrella vertailukohtana tulevalle rakentamiselle voi pitää Urheilukadun varren asuinkortteleita. Yleiskaavaehdotuksessa on nimittäin pyritty Hämeenlinnan kaupunkibulevardin kohdalla ”kantakaupunkimaiseen korttelisyvyyteen”.
Uudet korttelit syntyisivät bulevardin ja rinnakkaiskatujen väliin sekä rinnakkaiskatujen ulkopuolelle.
Hämeenlinnanväylän linjaus siirtyisi Metsäläntien kohdalla 50–80 metriä itään Keskuspuiston reuna-alueelle, jotta uusille kortteleille syntyy tilaa Haagan puolelle. Ajo kortteleihin toteutetaan rinnakkaiskaduilta.
Kortteleiden perusmittana on alustavissa suunnitelmissa käytetty Mannerheimintien korttelirakennetta Töölön kohdilla eli noin 60– 80 m. Mielestäni tämä rakentamisen leveys on hyväksyttävissä ja hyvin toteutettuna se jopa parantaa monilta osin Keskuspuiston toimivuutta virkistysalueena. Vastaava rakentamista Keskuspuiston reunassa on jo nyt Urheilukadun lisäksi ja sen jatkeena aina White Ladyn talolle asti ja myös Kivihaassa.
# # #
Töölönlahti ja sitä ympäröivät kulttuuripuistojen alueet muodostavat Helsingin viehättävimmän urbaanin vihreän keitaan. Töölönlahden ja Eläintarhan alue on osa kansallismaisemaa: sitä voi verrata esimerkiksi New Yorkin Central Parkiin.
Arkkitehti Bertel Jungin jo vuonna 1911 ideoima Keskuspuisto on täyttänyt 100 vuotta. Kysymys on Suomen oloissa aivan ainulaatuisesta viheralueessa. Keskuspuisto ja sen sydän Töölönlahdella ja Eläintarhan alueella on korvaamattoman arvokas kokonaisuus.
Jungin alkuun saattama Keskuspuiston sydän palvelee nyt erityisesti Töölön, Alppilan ja Kallion asukkaita. Tornitalojen kohotessa Pasilaan asukkaiden määrä Keskuspuiston Eläintarhan osan laitamilla kasvaa voimakkaasti. Niinpä tarve tälle puistoalueelle korostuu tulevaisuudessa entisestään.
Tulevaisuudessa Alppipuiston ja Eläintarhan voisi yhdistää pääradan ylittävällä sillalla, jolloin kyseisen viheralueen yhtenäisyys korostuisi. Samalla Alppilan ja Kallion asukkaiden joustava kulku ”Olympiapuiston” puolelle parantuisi.
Kaupunkia suunniteltaessa on pidettävä mielessä se, että ratkaisuja on tehtävä ensisijaisesti kaupungin asukkaita ajatellen – sekä nykyisiä että tulevia asukkaita. Hyvä kaupunkisuunnittelu katsoo pitkälle tulevaisuuteen ja ottaa opiksi aiemmin tehdyistä virheistä. Tämä korostuu etenkin yleiskaavaa laadittaessa.
# # #
Edellä mainittu Helsingin viher- ja virkistysalueiden vaaliminen on tärkeä strateginen linjaus. Jatkossa tulee kiinnittää erityinen huomio mahdollisuuksiin kehittää pääkaupungin edustan saaria matkailu- ja muiden elinkeinojen näkökulmasta.
Tulevaisuuden Helsinki nähdään vihreänä, puistomaisena ja merellisenä kaupunkina. Nuo arvot ovat totisesti suuria vetovoimatekijöitä tulevaisuuden Euroopassa ja maailmassa, joka käy yhä ahtaammiksi elää ja asua.
Helsingin luonnonläheisyys voidaan parhaimmillaan kääntää myös taloudelliseksi voimatekijäksi, kun mielenkiinto sitä kohtaan puhtaana, turvallisena ja vihreänä kaupunkina kasvaa.
Hyvä kaupunkisuunnittelu on vaikea laji. Ratkaisujen tulee kestää pitkälle tulevaisuuteen, mutta toisaalta on kyettävä tukemaan samanaikaisesti asukkaiden ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin intressejä.
# # #
Minulla on ollut ilo ja kunnia osallistua Helsingin uuden yleiskaavan valmisteluun intensiivisesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2013 tammikuusta alkaen.
Prosessin aikana olen pyrkinyt kaiken aikaa puolustamaan riittäviä viher- ja virkistysalueita. Esimerkiksi jo yleiskaavan visiota hyväksyttäessä sain läpi ehdotuksen, jossa painotettiin merellisen Helsingin viher- ja virkistyskäytön turvaamista.
Viihtyisä Helsinki tarvitsee tulevaisuudessakin riittävästi ja monipuolisia puistoalueita.
”Tulevaisuuden Helsinki nähdään vihreänä, puistomaisena ja merellisenä kaupunkina. Nuo arvot ovat totisesti suuria vetovoimatekijöitä tulevaisuuden Euroopassa ja maailmassa, joka käy yhä ahtaammiksi elää ja asua.”
Valitettavasti uusi yleiskaava ei tätä hienoa tulevaisuuden kuvaa takaa. Uuden yleiskaavan myötä (jota olet ollut hyväksymässä) Helsingin luonnonvaraiset metsät tulevat vähenemään tuntuvasti. On todella turhauttavaa lukea tätä kirjoitustasi joka on jyrkässä ristiriidassa toimiesi kanssa. Helsingin luontojärjestöjen mukaan yleiskaavaluonnos hävittäisi jopa kolmanneksen kaava-alueen metsistä, 1 900 hehtaaria ja kaikkiaan 22 prosenttia viheralueista.
Olisikin mielestäni valtuutetun viisasta lopettaa valehtelu koska kyse ei ole tulkinnanvaraisista asioista vaan faktoista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuleva yleiskaavassa kolmannes (1 900 ha) helsinkiläisten lähimetsistä kaavoitetaan asuntotuotannolle. Pinta-ala on todella suuri. Sitä ei korvata muutamalla sadalla hehtaarilla sotilaskäytöstä vapautuvalla saarella, jotka eivät ole eivätkä tule asukkaiden päivittäisiksi lähivirkistysalueiksi.
Ilmoita asiaton viesti