*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Journalismi, blogit ja some demokratian turvaajina

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kertoi blogissaan toissapäivänä (US 25.5.2015), että ”Kustannusosakeyhtiö Uusi Suomi on kasvanut keskellä suomalaisen median suurta myllerrystä. Yhtiön liikevaihto meni vuonna 2014 ensimmäistä kertaa yli yhden miljoonan euron rajan ja tulos oli verkkolehden tähänastisen historian paras.”

Median tekninen kehitys on ollut huimaavan nopeaa viimeisen noin 30 vuoden aikana. Samaan aikaan suomalaismediassa on tapahtunut myös sisällön puolella suuri muutos. Kekkosen ajan itsesensuurista on siirrytty vauhdilla 2000-luvun vapaan viestinnän tietoyhteiskuntaan.

Puheet paperilehtien kuolemasta ovat nyt entistä vakavampia, sillä nettilehtien lukijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ja perinteisten kotiin tilattujen paperisten lehtien levikit ovat romahtaneet. Esimerkiksi Almamedian liikevaihdosta jo kolmannes tulee digitaalisesta liiketoiminnasta (Journalisti 7/2015).

Paperinen lehti ei yksinkertaisesti pysy enää sähköisen median ja nettilehtien perässä. Paperille painaminen on kalliimpaa ja se näkyy esimerkiksi hämmästyttävän ohkaisina ja kevyinä Helsingin Sanomien arkinumeroina.

Kalliin paperilehden tilaajien pettymys kasvaa kun lehti on ohut ja siitä löytyvien harvojen juttujen toimitukselliset valintakriteerit vaikuttavat oudoilta. Netistä sen sijaan löytyy enemmän ja paljon edullisemmin, ellei maksutta. Paperisen lehden syöksykierteen jatkuminen tuntuu olevan vääjäämätön.

Nähtäväksi jää kuinka median tekninen vallankumous vaikuttaa viimeisten suurten suomalaisten lehti-imperiumien asemaan. Muutos ei puhuta vain meitä suomalaisia. Vaakalaudalla ovat myös sellaiset median jättiläiset kuin esimerkiksi The New York Times.

#   #   #

Kehityksen tässä vaiheessa freelancereiden määrä lisääntyy ja yhä useampi toimittaja on joko omasta halustaan tai vasten tahtoaan vapaa toimittaja. Kirjoittajia on tarjolla yllin kyllin, mikä luo juttujen sisäänostajille kiusauksen sortua halvimman sisällön julkaisemiseen. Se ei tietenkään takaa laatua, saati sitten luotettavuutta.

Kehitys on toisaalta avannut entistä enemmän uusia mahdollisuuksia uudenlaiselle vapaammalle toimittajuudelle, toimitusten ulkoistamisille, uusille mediayrityksille sekä pienyrittäjille.

Lukijat löytävät netistä todella nopeasti, vaivatta ja mikä tärkeintä maksutta valtavan paljon enemmän tietoa kuin painetun lehden sivuille on ikinä mahtunut. Sosiaalinen media erilaisine sovelluksineen on haastanut journalismin myös laadukkaiden sisältöjen ja yhteenvetojen saralla. Senkin voi nähdä demokratiaa vahvistavana asiana.

Avointa dataa tulee edelleen lisätä myös esimerkiksi kuntien ja valtion toimin. Kehitys luo jatkuvasti myös aivan uusia mahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnalle ja vapaille kansalaisjärjestöille sekä poliittisille vaikuttajille. Sekin on hyvin myönteistä.

Mutta kuka löytää ja osaa erotella laadukkaan ja luotettavan sisällön kaikesta tietotulvasta? Mihin voi luottaa?

Luotettavuuden kysymysmerkki koskee toki koko internetin maailmaa, jossa tarjolla on valtavalta huhumyllyltä vaikuttavaa tiedon kakofoniaa.  

Edellä kuvailtu kakofonia voi olla tulevaisuudessa myös turvallisuusriski avoimuuteen tottuneille valtioille. Esimerkiksi Venäjän viimeaikainen informaatiosodankäynti netissä toimivan järjestäytyneen ja kurinalaisen trolliarmeijan myötä luo erikoisia uusia uhkakuvia demokratioille.

#   #    #

Suomenkielisiä sanomalehtiä on nyt ilmestynyt kunnioitettavat 240 vuotta. Perinne on vahva. Me suomalaiset olemme varmaankin maailman tiedonjanoisin ja mediaystävällisin kansa.

Perinteisen paperilehden lopusta on meillä puhuttu etenkin vuodesta 1991 alkaen, jolloin paperinen Uusi Suomi lakkautettiin. Uuden Suomen kuoleman taustalla olivat mm. uuden kalliin painokoneen hankinta ja tappio kilpailussa Helsingin Sanomien kanssa sekä ilmoittaja- että tilaajakunnan rahoista. Nyt myös paperisen Helsingin Sanomien levikki on voimakkaassa laskussa.

Lehdistömme historian dramaattisimmat muutokset (sota-aikoja lukuun ottamatta) ovat tapahtuneet viimeisen ehkä noin 10-15 vuoden kuluessa. Muutosten tahti on ollut kova. Vaarana voi nyt olla vauhtisokeus ja lapsen menettäminen pesuveden mukana.

Sekä printti- että sähköiset mediat ovat vähentävät nyt valitettavasti kovalla kädellä toimittajiaan. Sisällön ja ajattelutyön parissa työskentelee monessa mediassa entistä vähemmän ammattitaitoista toimituksellista väkeä, mikä on todella huolestuttavaa.

Vaikka vallan käyttäjien ”vahtikoiria” on muun muassa sosiaalisen median ja bloggauksen yleistymisen myötä entistä enemmän, niin ammatikseen toimittajan töitä tekevät jatkossa ehkä yhä harvemmat. Sisällön pinnallisuus lisääntyy ja pätkätiedon tulva on valtava. Uutiset ja viestit lyhenevät. Esimerkiksi twitterissä "uutinen" on vain 140 merkkiä pitkä.

Näin ollen suuren yleisön mahdollisuus hahmottaa kokonaisuuksia voi lopulta heikentyä.

Vallanpitäjien seurannan laatu ja kokonaisuus saattaakin siis heikentyä päinvastaisista oletuksista huolimatta. Mielestäni nyt on tärkeää havaita, että toimittajien ammattikunnan pitkää perinnettä ei saa aliarvioida.

#   #   #

Laatujournalismi ja toimittajien ammattikunta ovat avainasemassa mediatoimijoiden välisessä kilpailussa tulevaisuudessakin.

Verkkolehdistäkin menestyvät tulevaisuudessa luultavasti parhaiten ne, jotka saavat taloutensa jaloilleen panostamalla journalistisen sisällön laatuun. Laatua nimittäin seuraavat lukijamäärien kasvu ja ilmoittajien mielenkiinnon herääminen. Sisällön laatua aliarvioivat mediatalot ovat puolestaan pitkällä juoksulla taloudellisessa umpikujassa. 

Journalismi on jatkossakin kyettävä pitämään selkeästi omana lajinaan, jolla on selkeästi todennettavat eettiset lähtökohdat, vahvat laadulliset kriteerit ja selkeä ammatillinen kunniantunto.

Oikeaa journalismia ja ammattijournalisteja tarvitaan edelleen, nyt ja tulevaisuudessa, vaikka median tekninen formaatti elää jatkuvaa muutosta. Sananvapaus, vapaa viestintä ja luotettava journalismi ovat demokratian turva. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava kirjoitus. Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa lukea myös tämä Pauli Aalto-Setälän teksti Markkinoinnissa & Mainonnassa:

http://www.marmai.fi/blogit/puheenvuoro/meren+yli+...

Yksi ote siitä: "Paradoksaalisesti saman aikaan kun sisältöjä ja julkaisualustoja on enemmän kuin koskaan, ansaitsevat niillä yhä harvemmat."

Toimituksen poiminnat