*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Pysähtyykö Helsingin myönteinen kehitys Sipilän hallitukseen?

  • Pasilan aseman viereen kaavailtuja tornitaloja. Kuva Helsingin KSV.
    Pasilan aseman viereen kaavailtuja tornitaloja. Kuva Helsingin KSV.

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi keskiviikkona 5. toukokuuta vilkkaan lähetekeskustelun valmisteilla olevasta yleiskaavasta ja kaupungin väestönkasvun voimakkuudesta. Keskustelua kuumensi samaan aikaan käynnissä olleet tunnustelut tasavallan uuden hallituksen muodostamiseksi.

Suurella osalla helsinkiläisvaltuutetuista on huoli siitä, että keskustapuolueen johtama seuraava hallitus unohtaa pääkaupunkiseudun erityistarpeet ja huomio kääntyy jälleen koko maan pitämiseen asuttuna.

Historian valossa valtuutettujen huoli ei ole aiheeton. Toivottavasti pelko on turha ja maan seuraava hallitus ottaa vakavasti huomioon Helsingin ja sen seudun kasvun mahdollistamisen tärkeyden koko Suomelle.

Helsingin yleiskaavan luonnoksen punainen lanka on Suomen metropolin kilpailukyvyn parantaminen Euroopan ja koko maailman metropolien välisessä kovenevassa kilvassa.

                                                #   #   #

Helsingin kasvun mahdollistamisessa on kysymys samalla koko Suomen kilpailukyvyn turvaamisesta.  Kaupungistuminen on globaali ilmiö ja kansainvälisten yritysten toiminta keskittyy elinvoimaisiin ja dynaamisiin kaupunkeihin.

Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyisiä suuria kaupunkeja on vain yksi: Helsinki.

Niinpä yleiskaavan laatimisessa on tehtävä yritystoiminnan laajentumisen mahdollistavia ratkaisuja, ja ratkaisuja, jotka houkuttelevat niin kotimaisia kuin kansainvälisiä yrityksiä sekä pysymään Helsingissä että asettumaan Helsinkiin.

Helsingin kilpailukyvyn vahvistaminen liittyy erityisen vahvasti asuntopolitiikkaan. Yritykset tarvitsevat paitsi toimipaikkoja niin myös monipuolisesti erilaisia asuntoja työntekijöilleen – ja luonnollisesti ostovoimaa palveluilleen.

Yleiskaavan käsittelyn yhteydessä on hyvä pitää mielessään sekin, että muun muassa pohjoismaiset pääkaupungit, eli läheisimmät kilpailijamme vahvistavat määrätietoisesti asemiaan.

Esimerkiksi Tukholman tavoite on nyt 15 000 uutta asukasta vuodessa. Tukholman tavoite on olla vuonna 2024 miljoonakaupunki. Samantyyppisen kasvun linjan ovat valinneet myös Kööpenhamina ja Oslo.

                                                #   #    #

Yleiskaavan luonnos mahdollistaa Helsingin asukasmäärän voimakkaan kasvun jopa 860 000 asukkaaseen.

Helsingin asukasluku on juuri nyt noin 625 000, joten uutta väkeä voisi seuraavan noin 35 vuoden aikana tulla yleiskaavan puolesta 235 000 henkeä - vuoteen 2050 mennessä. Luvussa on mukana Helsinkiin hiljattain liitetyn Östersundomin osayleiskaavan alueen noin 50 000 uutta tulevaa asukasta.

Luvut merkitsevät 6700 asukaan vuotuisen kasvun mahdollistamista, mikä on suuruusluokaltaan selvästi vähemmän kuin viime vuosien kasvu. Vuonna 2014 Helsingin väkiluku kasvoi 9240:lla asukkaalla ja vuonna 2013 saman verran.

Oleellista on pitää mielessä se, että kysymyksessä on nimenomaan kasvun mahdollistaminen. Kaupungilla tulee olla riittävästi kaavavarantoa asuin- ja toimitilarakentamiseen eri puolilta kaupunkia. Tämä mahdollistaa joustavan ja iskukykyisen kaavoituspolitiikan tulevina vuosina.

Vertailukohtaa Helsingin kaupungin väestönkasvuun voi hakea historiasta. Kasvu on ollut todella voimakasta viimeiset 115 vuotta.

Vuonna 1900 Helsingissä oli vain 79 000 asukasta. Vuonna 1940 asukkaita oli jo 252 000 ja vuonna 1980 jo 484 000. Nyt Helsingin väkiluku on noin 625 000. Asukkaita on tullut viimeisen reilun sadan vuoden aikana lisää noin 546 000 henkeä.

                                            #    #     #

Ajateltu kasvu ja tuleva asemakaavoitus on mielestäni toteutettava niin, että helsinkiläisten laadukas ja korkeatasoinen urbaani asuinympäristö paranee entisestään.

Ihmiset haluavat tulevaisuudessa entistäkin enemmän kantakaupunkimaista asumista, eli koteja monipuolisten palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien varsilta. Valtiolta toivotaankin tukea esimerkiksi liikenteen infrahankkeisiin, kuten Pisararataan.

Kasvu mahdollistetaan rakentamalla esimerkiksi Malmin lentoasema asuinalueeksi. Tässäkin valtion tuki on tärkeää, sillä lentokentälle on hankittava alueet ja tilat toisaalta.Valtio ja Ilmailulaitoshan  ovat jo tehneet osaltaan päätöksensä Malmilta vetäytymisestä ja toimintoja on jo siirretty Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Malmin rakentamisen myötä Koillis-Helsingin liikenneyhteydet paranevat ja alueelle tulisi myös lisää hyvin hoidettuja puistoja, liikuntareittejä sekä nykyistä enemmän kaupallisia palveluita ja työpaikkoja. Malmin kaltaiset uudet asuinalueet mahdollistavat noin 1/3 yleiskaavan luonnoksen tarkoittamasta väkimäärän lisäyksestä.

Uusien alueiden ohella panostaisin ensi vaiheessa erityisesti täydennysrakentamiseen: asemakaavoitus on pidettävä ripeänä ja asunto-osakeyhtiöitä on kannustettava lisärakentamiseen. Myös ns. kaupunkibulevardit on otettava vakavasti tarkasteluun ja siinäkin tarvitaan valtion myötävaikutusta.

Myös pientaloja ja merellistä asumista tarvitaan. Niinpä pidän erittäin tärkeänä Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen asuinrakentamisen käynnistämistä. ”Östiksen” liikkeelle saaminen edellyttää valtion voimakasta tukea mm. liikenteen infrakulujen ja Natura-alueiden johdosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Matias Härkönen

Ei kaupungin kasvun tarvitse olla mikään itseisarvo. Turku, Tampere ja Oulu on täynnä osaamista, joka tulisi hyödyntää paremmin. Valtion virastoja voitaisiin sijoittaa enemmän näihin kaupunkeihin ja hajauttaa toimintoja. Helsingin kasvusta myös suuri osa on tänä päivänä maahanmuuttajien aiheuttamaa. Ei ole mitään järkeä nostaa asuntojen hintoja pääkaupunkiseudulla sillä, että uudet tulijat lähes kaikki sijoitetaan tänne. Paikalle voisi muuttaa myös joku, joka hakee työpaikkaa täältä ja osaa jo kielen.

Helsinki saa kasvaa, mutta silti paine pitäisi ennemminkin olla poispäin kaupungista, sen sijaan että kaikki keskitetään tänne.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Niitä valtion virastoja (esim. Fimea, Mavi, Halti) on jo hajasijoitettu mielin määrin, mutta ne ovat lopulta pelkkä pisara meressä. Pääkaupunkiseudun koko ja vetovoima on tavoittanut sellaisen kriittisen massan, jota ei noin vaan hillitä. Joskus väläytellään esimerkiksi yliopistojen suurempaa hajasijoittamista, mutta ne puheet loppuvat aika pian, kun otetaan taskulaskin käteen.

Matias Härkönen

Ei tehtävä tietenkään helppo ole ja vie vuosia. Mutta tämän tulisi kuitenkin olla tavoitteena. Työn teettäminen Helsingissä on muutenkin kalliimpaa, joten tässä olisi myös kustannussäästöjä.

Ruotsissa on kolme suurta kaupunkia, jossa voi menestyä. Saksassa kymmeniä. Meillä käytännössä vain yksi ja sitäkin vahvistetaan muiden kustannuksella. Ei tämä ole järkevää.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Helsinki kärsii muuttotappiosta opiskeluikäisiä lukuunottamatta. Sitä taustaa vasten "kriittinen massa, jota ei noin vain hillitä" kuulostaa varsin yliampuvalta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Virastojen hajasijoittaminen nykymetodilla on tosiaan pisara meressä, ja lisäksi nykyteknologia huomioiden älytöntä. Se, mikä pitäisi lopettaa, on keskittäminen, keskitettiin sitten mihin tahansa, ja hajauttaa virastot, aidosti siis hajasijoittaa kukin virasto. Se olisi mahdollista ja ennen kaikkea halvempaa kuin nykyinen keskittämispolitiikka.

Mitä tulee yliopistoihin, niiden toimitaa tehostaisi kansantalouden kannalta mielekkäästi Saksan yliopistoperinne: Väitöskirjaa ei voi tehdä samassa yliopistossa, jossa maisteritutkinto on suoritettu. Tämä paitsi tasaisi eroja, lisäisi tutkimuksen kriittisyyttä ja läpinäkyvyyttä.

Turha toivo, sillä "keskittäminen ja suuri on kaunista", vaikka se olisi kuinka kallista, rumaa ja tehotonta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä myönteistä Helsingin kehityksessä on ollut tai tapahtunut viimeisten 10 vuoden aikana?

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Yhdyn Joukon kysymykseen.

Blogisti otsikoi: "Pysähtyykö Helsingin myönteinen kehitys Sipilän hallitukseen?"

Blogisti Niirasen muuten ansiokkaasta kirjoituksesta ei käy ilmi, mikä tämä "myönteinen kehitys" on.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Urbanisoituminen, väestönkasvu, tiivistyminen. Mitä vähemmän näitä jarrutellaan esimerkiksi kaavamääräyksillä tai valtiotason byrokratialla, sitä paremmat palvelut saadaan Helsinkiin, ja sitä houkuttelevammaksi Helsinki tulee. Nyt trendi on ollut kovasti tämän suuntaista, jos on vähänkään seurannut kunnallispolitiikkaa. Helsinki ei kaipaa taloudellisia tukiaisia maakunnista, mutta esteitä tulisi purkaa kaupungistumisen tieltä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #30

Millä konkreettisilla tavoilla Atte kehittäisit Helsinkiä?

Yksi idea "urbanisoitua" on rakentaa ylöspäin, mutta se ei lie asemakaavaan sovi (joka on hyvin perusteltavissa, jos katsotaan Helsingin silhuettia ulkoa käsin -- mutta mm. Lontoolla ja Pariisilla oli sama ongelma, eikä arvokorttelit pahemmin kärsineet periferian pilvenpiirtäjistä, ...ehkä).

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #31

Niin siis urbanisoitumisen ydin on siinä, että palvelut (=työpaikat) sekä asuminen on yhdistetty samoille alueille siten, että kaikki on jalankulkijan tai vähintään julkisen liikenteen saavutettavissa. Näinhän on Helsingin vanhassa kantakaupungissa, mutta heti sotien jälkeen alettiin tekemään haulikolla ammuttuja nukkumalähiöitä.

Kyse on tosiaan siis vain tahallisen kiusaamisen lopettamisesta. Kaavamääräyksiä tulisi helpottaa siten, että vanhan ruutukaavan mukaista korttelikaupunkia olisi mahdollista rakentaa lisää. Nythän sellainen ei onnistu ollenkaan esimerkiksi asuntojen keskikokomääräysten, parkkipaikkasäädösten, melunormien tai hiukkaspäästönormien vuoksi. Tarvitaan siis vähemmän byrokratiaa, että saataisiin sellaista kaupunkia lisää, johon kohdistuu suurin kysyntä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #32

Atte Rätt: "Kyse on tosiaan siis vain tahallisen kiusaamisen lopettamisesta. Kaavamääräyksiä tulisi helpottaa siten, että vanhan ruutukaavan mukaista korttelikaupunkia olisi mahdollista rakentaa lisää"

Täsmälleen noin!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32

Tämä oli ihan hauska! Joo, esimerkiksi hiukkaspäästönormeista luopuminen lisäisi automaattisesti esimerkiksi terveysalan työllisyyttä ja näin pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30

Ilman taloudellisia tukia muualta Suomesta Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu supistuisi noin 300 000 asukkaan kokonaisuudeksi 10 - 15 vuodenkuluessa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #33

Missä kohtaa Helsingin kaupungin budjettia on sellainen rivi, kuin maakunnista saatu taloudellinen tuki? Sellainen sieltä kyllä löytyy kuin maksettu valtiontasaus, joka on n. 320 miljoonaa euroa vuosittain. Espoo ja Vantaa maksavat sitten toisen mokoman yhteensä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #34

Ei löydykään. Epäsuoraa tukea kylläkin löytyy. Maakunnat syöttävät ylioppilaita kaupunkiin ilmaiseksi ja he työllistyvät paljolti Helsinkiin. Jos koulutus ei olisi ilmaista, ylioppilaat vaatisivat kustannuksen palkastaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Tärkein on kuitenkin yritysverojen kohdentuminen: Montako paperi- tai sellutehdasta Helsinskijssä on? Entä öljynjalostamoa? Kaivosta? Lista on loputon.

Jos "valtion osuus" erilaisissa Helsinskijn alueelle rakennetuissa ökypalveluissa ei ole aluetukea, mikä olisi?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #44

Voisiko joku esittää laskelman näistä epäsuorista tuista, niin palataan sitten asiaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #49

Eivätköhän nuo "valtion osuudet" (lue: Kepulandian osuudet) esimerkiksi Oopperatalon tai Helsingin Metroverkon rakennuskustannuksissa löydy ihan julkisista arkistoista. Itse kun en asu Helsinskijssä, vaan sitä rahoittavassa Kepulandiassa, uskon, että sinulla on nopeampi pääsy tilitietoihin.

Matti Motti Vastaus kommenttiin #44

Se yhteisövero jakaantuu maakuntiin eikä keskity pääkonttorille.

Pääkonttori tosin pyörittää koko markkinointi- ja myyntiverkostoa ja lisäksi erilaisia tehtaita ympäri maailmaa.

Sellulla ei takahikiällä - eikä edes helsingissä - tuotettuna ole mitään arvoa. Ei mitään.

Käyttäjän MikaSevn kuva
Mika Sevón

Ei niin mitään, ja niin kauan kuin hallinnossa on vihkok sekoittamassa pakkaa, ei tapahdukkaan.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Kepulandia pysyy pystyssä ainoastaan pääkaupunkiseudun maksamilla tukiaisilla. Tuskin siellä loppupeleissä niin tyhmiä ollaan, että tieten tahtoen tahdotaan lypsävä lehmä teurastaa. Tietysti kepun Helsinkiä kohtaan kokema viha on legendaarista, ja viha tunnetusti sokaisee. Varmaan jonkinlaisia kapuloita rattaisiin on tulossa. Mieleen tulee parikin kikkaa, jolla voisi elämää ja kaavoitusta kovastikin vaikeuttaa, mutta lienee parempi olla niitä viholliselle paljastamatta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

tosiasiallinen tilanne on tietysti aivan toisin päin, koko Helsinskijn alue nimenomaan loisii tuon "Kepulandian" - mitä se sitten käsittääkin - selässä. Helsinkin pysyy pystyssä kehitysaluetuella: kun Porvoossa ja Naantalissa tuotetaan polttoaineita, myynnistä kertyvä yritysvero tuloutetaan Helsinskijiin. Kun paperiteollisuus tahkoaa rahaa sellulla ja paperilla, tuloutetaan kertyvä yritysvero Helsinskijiin. Lista on pitkä.

"Vastineena" Helsinskij tarjoaa lyömättömän edun: utsjokelaisella on aivan sama oikeus käydä Kepulandian rahoilla rakennetussa Oopperatalossa kuuntelemassa Rigolettoa kuin paikallisillakin - ja lippukin maksaa ihan saman! Mikä tarjous!

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Niin, kritisoitkohan tässä nyt markkinatalouden lainalaisuuksia vai yritysjohtajien typeryyttä, kun eivät osaa edes pääkonttoriensa sijaintia paremmin valita? Ne voitot pääkonttoreihin valuu muuten ihan koko maailmasta, eikä pelkästään Suomesta. Sellua tuotetaan Etelä-Amerikassakin, Nokian reitittimet kootaan Kiinassa ja Koneen vempeleitä paukutetaan kasaan ympäri maailmaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Puhuin verovaroista "...kertyvä yritysvero... "

Matti Motti Vastaus kommenttiin #14

Helsinki oli teollisuuskaupunki.

Emme elä enää teollistumisen aikakautta. Se alkoi 1800 -luvulla ja viimeiset ponnistukset olivat 1960-luvulla.

Raaka-aineita ja teollisuustuotteita tuottavat ns. kehittyvät maat. Sellainenko on Sinun Suomesi?

Jollain öljynjalostamolla Porvoossa ei ole mitään erityistä syytä sijaita siellä.
Kuitenkin suurin tappio syntyisi pääkonttorin ja ennen kaikkea tuotekehityksen siirtymisestä pois Suomesta.

Pääkonttori vaatii koulutettuja ihmisiä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Voi hyvä tavaton. Vaikkapa pisararata. Mitä järkeä on rakentaa junan mentävä tunneli peruskallioon. Tunneli joka tekee helkkarin pitkän lenkin ja jossa on vain kaksi uloskäyntiä ja keskustan asema. Kaikki mittarit osoittavat, että koko juttu on järjetön. Viimeistään Tehtaankadun alla kun alkaa jytisemään....

Ei se mitään EU rahoittaa....Tosiasiassa noita rahoja tarvitaan aidosti kehittämään muun suomen rataverkkoa.

Tavoite miljoona asukasta???? Yksi kysymys riittää ja se on miksi?

Matti Motti

Pisara on yksi seuraus siitä ettei Helsingin kaupunkirakennetta ja joukkoliikennettä kasvun aikana suunniteltu kunnolla vaan kasvua vastustettiin. Nyt kaikki korvaavat investoinnit ovat ääremmäisen kalliita.

Maksamme maaakuntiin lapioidun rahan velkaa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pisara-rata on ja pysyy turhakkeena niin kauan kuin sen kaikkia vaihtoehtoja ei ole avoimesti selvitetty. Selvittämisen jälkeenkin oletan halvempia vaihtoehtoja löytyvän.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kansantaloudelle selvästi Pisara-rataa halvempi vaihtoehto olisi pääkaupunkiseudulle lapiotavan aluetukirahan käyttäminen siellä, missä tuo raha on tuotettukin. Tämä johtaisi pääkaupunkiseudun supistumiseen, kansantalouden vahvistumiseen ja pääkaupunkiseudun väiestökeskittymän purkaantumiseen.

Kaikki voittaisivat. Ja juuri siksi sitä ei tehdä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Onkos muuten Niirasella menneet kunnalliset ja valtiolliset vaalit sekaisin?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juu, ja tämä on hauska: "Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyisiä suuria kaupunkeja on vain yksi: Helsinki."

Millä alalla Helsinkin "kansainvälisesti kilpailee"?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Helsinki ei kilpaile kaupunkina tietysti millään alalla, koska sellainen ei kuulu kaupunkien toimenkuvaan, mutta Helsinki kilpailee ihmisistä. Sellaisista ihmisistä kuin kansainvälisista akateemisista luennoitsijoista, kansainvälisistä IT-duunareista, kansainvälisestä taideväestä, kansainvälisistä ravintoloitsijoista, kansainvälisistä arkkitehdeistä jne.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38

Ja miksi Kepulandian pitää maksaa tämä Helsingin harjoittama kilpailu, mm. kustantamalla Ooppera jne? Eikö Helsingin "dynaamisena metropolina, joka pitää koko Suomea pystyssä" pitäisi pystyä moiseen ihan "omin varoin"?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

MN: "Niinpä pidän erittäin tärkeänä Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen asuinrakentamisen käynnistämistä. ”Östiksen” liikkeelle saaminen edellyttää valtion voimakasta tukea mm. liikenteen infrakulujen ja Natura-alueiden johdosta."

1. Laaditutettiin kertakäyttöinen laki, jolla näennäisen legitiimisti otettiin omin luvin toisen kunnan alue oman kunnan omaksi.

2. Jotta toisen kunnan aluetta voitaisiin jatkohyväksikäyttää, on valtion (= jokaisen veronmaksajan) rahoin tuettava yhtä, syrjäisellä rannikkosijainnilla varustettua Vantaanjokisuun kaupunkia. Tässäkin siis, jälleen kerran, pitäisi musketöörien tapaan kaikkien olla yhden puolesta. Se yksi on Helsinki seutuineen, joka elää käenpoikasena koko muun Suomen tukemana.

On toivottavaa, että edes jonkinasteinen valtakunnan resursssien tasapuolinen jakautuminen voi toteutua tulevan hallituksen myötä. Tämä onkin ainoita myönteisiä asioita, mitä tulevalta voi odottaa, sillä suurten, todellisten asioiden osalta tuleva on yhtä sidottu kuin edeltäneet, joissa pahimpana yhteiskuntarauhan ohentajana toimi Kokoomus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hauskinta tässä on, että Sipoolta kaapatulle alueelle ei tosiasiassa voi merkittävästi rakentaa, se on luonnonsuojelualueiden pilkkomaa. Varsinainen tarkoitus oli, niin kuin tuolloin julkisesti ja avoimesti sanottiinkin, Helsinskijstä "paenneiden" hyvien veronmaksajien saaminen takaisin "oikeaan" verotuskuntaan.

Oltiin niin tyhmiä - ja ollaan edelleen - ettei tajuttu ilmeistä: Jos ökyrikkailla on varaa ja halua "paeta" Helsingistä holtitonta kunnallistaloutta Sipooseen, näillä on varaa toki "paeta" Helsinkiin liiteyltä Sippoon alueelta vielä vähän kauemmas. Kävikiin hups, hassusti, noiden ökyrikkaiden asunnot tulivat lähes kaikki myyntiin, kun rajamuutos sai lainvoiman.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Keskusta on hehkuttanut niin kauan kuin muistan maakuntien aluekeskustojen puolesta. Niihin on vaadittu sijoitettavaksi valtion virastoja, perustettavaksi yliopistoja ja houkuteltu yrityksiä. Perusteluna se, että ympäröivä maaseutu hyötyy, kun aluekeskusta kasvaa ja kehittyy.

On todella outoa, jos tämä logiikka ei toimisi pääkaupunkiseudun kohdalla niin, että sen kehityämisedtä hyötyy koko Suomi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko selittää, miksi aluekeskus Turun tai aluekeskus Tapereen kasvu hyödyttää niitä ympäröivää maaseurua, mutta aluekeskus Helsingin kasvu hyödyttääympäröivän maaseudun lisäksi koko muuta Suomea?

Missä on mainitsemasi logiikka?

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Yksinkertainen perustelu on, että kaupugistuminen ja talouskasvu korreloivat kaikkialla maailmassa. Taloudellinen toimiminta vilkastuu, työllisyysaste paranee, palvelut kehittyvät ja kaiken tämän seurauksena verotulot kasvavat ilman veroasteen nostoa, eli julkisten palvelujen rahoitus turvataan. Samalla vähenee tarve kasvattaa julkisia menoja.

Euroopassa on vain yksi vähemmän kaupungistunut valtio kuin Suomi: Portugal.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #19

Juu, Kreikka on esimerkiksi selvästi kaupungistuneempi siis kuin Suomi. Parempi työllisyysaste, vilkkaampi talous, paremmat palvelut ja verotulotkin päätähuimaavat.

Ongelmana onkin sen ymmärtäminen, mikä on korrellaation ja kausaliteetin ero.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #23

Selitäpäs ymmärtämättömälle korrelaation ja kausaliteetin ero ja perustele, miksi kaupungistuneiden valtioiden talouskasvu on ollut parempaa kuin vähemmän kaupungistuneiden, jos se kerran ei johdu (niinkuin vihjaat) siitä, että kaupungistuminen tuottaa talouskasvua, enemmän verotuloja ja parempaa rahoitusta hyvinvointipalveluille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

No, tuossa juuri itse korostit, että Suomea vähemmän kaupungistunut on Euroopassa vain Potugali. Meitä selvästi enemmän kaupungistuneella Kreikalla on siis asiat mitä parhaimmassa kunnossa.

Muuten, myös jäätelönmyynnillä ja metsäpaloilla on selvä korrellaatio: kun toinen lisääntyy, lisääntyy myös toinen. Kamppailisitko metsäpaloja vastaan rajoittamalla jäätelönmyyntiä?

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #54

Kuten arvasin: jätit vastaamatta. Vinoilet poikkeustapauksella ja sivuutat asian ytimen vitsillä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #55

Missä suhteessa Kreikka on poikkeustapaus? Jos Portugali on ainoa Euroopan maa, joka on vähemmän kaupungistunut kuin Suomi, menee Bulgariassa ja Romaniassa aivan loistavasti, eikö? Oikein kateeksi käy.

Kysyit korrellaatiosta, minä annoin esimerkin. Ei se mikään vitsi ollut, et ilmeisesti vieläkään ymmärrä eroa. Pinnistä, kyllä se vielä selviää.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #56

Kreikka on poliittinen poikkeustapaus. Niin ovat Bulgaria ja Romaniakin entisinä sosialistivaltioina.

Suoraan kysymykseen jätit siis taas vastaamatta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

Mihin "suoraan kysymykseen"?

Onko Islantikin, jonka väestöstä yli puolet asuu yhdessä kaupunissa, ja on siis yksi kaupungistuneimmista, "poikkeustapaus"? Viimeisten 20 vuoden träkrekord puhuu sielläkin puolestaan.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #58

Suora kysymys alkoi sanalla "miksi?"

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Kun se jatko on ristiriidassa todellisuuden kanssa, kysymykseen ei voi vastata. Vai ovatko Suomea selvästi kaupungistuneet Italia ja Espanjakin, Islannin lisäksi, "poikkeustapauksia", kun niiden talouskehitys on heikompaa kuin Suomen?

Vai onko niin, että yksinkertaisesti et tiedä, mistä puhut?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Juntti perussuomalaiset haluavat pitää asumisen hinnan kalliina Helsingissä koska vastustavat malmin lentokentän rakentamista.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Sinänsä olisi hyvä asia, jos Malmin kenttää ei tässä vaiheessa rakennettaisi, kun sitten saataisiin kaupunkibulevardit nopeammin rakennettua.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Helsinkiä on rakennettu vuosikymmenet eikä mikään ole halventunut ellei peräti juuri siksi.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

MIKÄ on Matti Niirasen linjan ja Kokoomuksen linjan ero vai onko sitä?
Onko Kokoomus ajamassa Pisararataa Helsinkiin ja asuttamassa Malmin lentokenttää?Yksittäiset henkilöt tekevät tietenkin sen minkä oikeaksi kokevat. Monesti on kuitenkin nk. linjakysymyksiä jos kyseessä on joku suurempi hanke. Tiedän poliitikkoja jotka esimerkiksi työpaikkojensa vuoksi ovat joutuneet ottamaan positiivisen kannan hankkeisiin joissa ei ole mitään järkeä.

Jouko Silvennoinen

Ensinnäkin Helsinki ei millään mitalla mitattuna ole metropoli, vaan käpykylä Pietari on metropoli.mitä tulee koko maan pitämistä kepulandiana ei riitä osan vaadin persulandiaksi.Kyllähän on lapsellista vääntää me ja muu Suomi mutta ellei ole ikänä käyny kehä ykkösen ulkopuolella niin kai se maa on sitten siinä.
tuskimpa siellä mannerheimintien penkoilla paljon tuota pottua kasvaa, etteiköhän maaseutuakin tarvita.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Pisararata tällaisena taloudellisena aikana on tuhlausta yhteen seutuun ja samalla muu suomi näivettyy. On hyvä, että Keskusta ja Perussuomalaiset ovat puhuneet koko maan menestymisestä, sillä se antaa toivoa myös maakuntien kasvuun ja kehitykseen. Niin kauan kuin verot kerätään koko suomen alueelta, ei voi kehittää vain yhtä aluetta.
Kun katsotaan maamme ulkopoliittisia ennusteita, EU:n jännitteitä jne...on suotavaa jo siitäkin syystä, ettei keskitytä vain eteläsuomen kehittämiseen. Sillä ellei politiikka muutu, ne rakennelmat voi pahimmillaan sortua yhdessä yössä ja Suomi tarvitsee tieverkostoihin ja Tampere Jyväskylä rinnakkaisradan haasteet, sillä myös eteläsuomi tarvitsee elääkseen koko maakunnan tuotannon (ruoka ja puutavara,) sekä ulkomaankauppaan tähtäävien yritysten kuljetukset. Nykyiset tieverkostot ovat surkeassa kunnossa, eli ne ei kestä kasvavia rasitteita, ellei niiden kunnostamiseen ole rahaa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

On oikeastaan järkyttävää, että tuosta Pisara-radasta jaksetaan mesoa. Liikenneviraston omistakin tiedoista on havaittavissa, ettei sen vaihtoehtoja ole avoimesti selvitetty ja kuitenkin viraston virkamies ottaa asiakseen kritisoida valikoivasti hankkeen epäilijöitä.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankke...
http://yle.fi/uutiset/liikennevirasto_oudoksuu_kes...

Oikea lähestymistapa olisi kaikkien vaihtoehtojen avoin pohdinta. Muu on mennyttä maailmaa, johon meillä ei pitäisi olla varaa.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisaralausunto_L...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

PIsararatasuunnitelmaa vaivaa sama tauti kuin koko Suomen talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa: kansan valitsemat poliitikot, joille asioista päättäminen kuuluu, ovat lakanneet päättämästä. Kuten UKK aikoinaan totesi, jos valtaa ei käytä se, jolle se kuuluu, sitä käyttää joku muu. Suomessa sitä käyttää virkakunta.

Virkakunta on Pisararatasuunnitelmassa sitoutunut sen toteuttamiseen. Aivan smaoin on käynyt Suomen EU-jäsenyyden, Suomen talous- ja ulkopolitiikan jne. kanssa. Virkakunnan sitoutumisesta suunnitelmiinsa poliitikoista ja kansansta välittämättä on ehkä parhain ja tunnetuin esimerkki Turun Turpiinatie -suunnitelma, joka alkuaan laaittiin, kun minä synnyin. Suunnitelma hylättiin valtuustossa kerta toisensa jälkeen. Kehitys kulki kulkuaan. 50 vuotta suunnitelman esittämisestä se vihdoin meni valtuustossa läpi. Ongelma oli, että kaupunki oli kasvanut suunnitelmasta riippumatta, mutta se kuitenkin toteutettiin.

Missä muualla maailmassa rakennettaisiin uusi moottoritie keskelle kaupunkia? Vain Suomessa ja vain siksi, että se oli suunniteltu. Muuta syytä ei ollut.

Nyt, vuosia myöhemmin, on alettu suunnitella, miten liikenne voitaisiin hoitaa siten, että se kiertää tuon Turpiina-linjauksen, koska kaupunki on tukossa eikä liikenne kulje.

Pisaralle tullee käymään samoin: se toteutetaan vaikka 50 vuoden kuluttua, mutta sehän toteutetaan.

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

Niirasen näkemykset ovat virkistäviä mutta taitavat valitettavasti olla Helsingin kokoomuksessa vähemmistössä. Eilistä keskustelua kuunnellessa syntyi mielikuva, että Malmin rakentaminen ja kaupunkibulevardit eivät nauti ryhmässä kovin suurta luottamusta.

Aivan erityisesti minua ilahduttaa, että Niiranen mainitsee palvelut. Kaupungin kasvaessa on pidettävä huolta, ettei palveluverkko jää jälkeen. Vasemmiston Eija Loukoila kirjoittaa: "On laskettu, että kaavailtu asukasmäärä tarvitsee nykyisen palveluverkon rinnalle lisää 10 terveysasemaa, 150 päiväkotia, 50 alakoulua ja 30 yläkoulua. Lisäksi kustannuksia aiheuttavat isot liikenneinvestoinnit sekä rakentamiseen suunniteltujen alueiden saattaminen rakentamiskuntoon. Investointikaton purkaminen on välttämätöntä lähivuosina." (lähde: http://stadinvaltuusto.vas.fi/2015/05/05/eija-louk...)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Niiraselta jää kokonaan analysoimatta, MIKSI Helsinskijn, tuon Suomen syylän, vielä kasvaa.

Pääkapunkiseudulla ei tuoteta mitään, se on pelkkä hallintokeskus, jonka kaupankäynti on sen varassa, että kuntien ja valtion virkakunnan palkat ovat paikallisen ostovoiman ydun.

"Byrokratianpurkutalkoot" tarkoittaa onnistuessaan ennen kaikkea Helsingin, SUomen ylimääräisen ihravuoren, kulutamista ja Suomen kansantlaouden virtaviivaistamista.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Tuntuu siltä, että meillä valta on markkinavoimilla ja siksi olisikin aika myös kansan herätä ja osallistua keskusteluun avoimesti ja rehellisesti ja tuoda esiin myös ne kriittisimmät näkemykset. Meillä kansana ei ole enää varaa ihan kaikkeen, mutta jos sen radan kustantaa yksityiset ja yritykset siitä vaan, mutta verovaroilla siihen ei pidä lähteä, ennen kuin muu tie ja rataverkosto on saatettu edes kohtuuliselle tasolle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kyse on vallankäytöstä, ja kansahan juuri käytti valtaa. Katsotaan, mitä siitä nyt seuraa.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Juuri näin Jouko, kansa on puhunut ja jos vaaliteemoissaan Keskusta ja Perussuomalaiset ovat puhuneet koko suomenasuttamisesta, maaseutujenkin hyvinvoinnin ja tieverkostojen puolesta, on toivoa, että se kansan ääni myös näkyy teoissa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Mitä on Helsingin kilpailukyky? Neljännes suomalaisista asuu Helsingin seutuvilla, n. 1,3-1,4 miljoonaa. Miljoonametropoli Pohjolassa, mutta edes koko maa ei ole houkuttellut muutamien tuhansien populaatioita suurempia väestöryhmiä Englannista, Saksasta ja muista kehittyneistä maista. On mielestäni tervettä tunnustaa: kilpailukykyä ei sillä saralla isosti ole.

Helsinki vetää venäläisiä, virolaisia ja pakolaisia. He ovat vähittäiskaupan ja rakentamisen kasvun moottori.

Niiranen haluaa "yritystoiminnan laajentumisen mahdollistavia ratkaisuja". Tosiasiassa seudulla on - massiiviset määrät - tyhjiä toimitiloja. Jo vuosia sitten niitä oli saman verran kuin Tampereella toimitiloja YHTEENSÄ. Ja Vantaan lentoaseman ansiosta alueelle sijoittuneet pääkonttorit eivät työllistä kuin tuhansia.

Mielestäni asukasmäärän kasvutavoitteet ovat, eivät pelkästään lapsellisia mutta suorastaan vaarallisia. Kehotan ennemminkin keskittymään siihen, että virkamiehet ja toimihenkilöt viihtyvät, duunareilla on edullisia asuntoja ja että (peli)ohjelmointiala on vahva (harvoja hallinnointiin ja logistiikkaan erikoistuneen Helsingin "omia" vientialoja). Väestönkasvu on seuraus näiden onnistumisista. Se voi olla myös tulosta jostain ihan muusta, siksi väestönkasvu itsessään ei ole ongelmaton mittari. Suurella asukasmäärällä hurmostelu kannattaa unohtaa ja palata maan pinnalle. Varsinkin, jos on päättävässä asemassa.

Samaa mieltä olen siitä, että Helsinkiin on rakennettu 2003 alkaen liian vähän asuntoja. Syytä vähäisyyteen en tiedä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Helsingissä on noin 40 000 tyhjää asuntoa. Paljonko on "tarpeeksi", jos niitä nyt on liian vähän?

Toimituksen poiminnat