*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Yhteiskäyttöautot kilpailun piiriin

  • Suomen Kaupunkiautot Oy (City Car Club) on maksanut kaupungille vain 63 euroa/vuosi per nimikkoruutu. Kuva (C) Matti Niiranen.
    Suomen Kaupunkiautot Oy (City Car Club) on maksanut kaupungille vain 63 euroa/vuosi per nimikkoruutu. Kuva (C) Matti Niiranen.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt uusia linjauksista koskien ns. ”yhteiskäyttöautoja” ja autovuokraamotoimintaa yleisesti. 

Itse asiassa näiden kahden toimijan välinen ero on käytännössä teoreettinen, kuin veteen piirretty viiva. Molempien nimikkeiden alla harjoitetaan autojen lyhytaikaista vuokrausta. Pienin muutoksin suuret autovuokraamot voivat kohdistaa palvelujaan ns. ”yhteiskäyttöautoiluun”.

Keski-Euroopassa yhteiskäyttöautot ovat yleistyneet ja ne toimivat useiden eri brändien alla. Saksassa näitä tuotenimiä ovat esimerkiksi Car2Go ja DriveNow. 

Autojen vuokrausta harjoittava Suomen Kaupunkiautot Oy on tuotteistanut yhteiskäyttöautojaan varten ”City Car Club” –nimen, josta on kehittynyt tunnettu brändi.  Tämä firma on saanut Helsingissä suosituimmuusaseman nähden muihin autovuokraamoihin.

¤   ¤   ¤

CCC:lle on vuokrattu 31.12.2014 asti pysäköintipaikkoja 80 kohteessa, joissa on yhteensä 110 pysäköintiruutua. Näitä nimikkoruutuja on kantakaupungin kaduilla sangen runsaasti. Kyseinen yritys maksaa nimikkoruuduistaan kaupungille alihintaa.

Paikkojen vuosivuokra Suomen Kaupunkiautot Oy:lle (CCC) on ollut vain 63 euroa vuodessa nimikkoruutua kohden. Samaan aikaan muut yritykset maksavat tunnuksistaan 370 euroa tai pitävät autojaan vielä paljon kalliimmissa autohalleissa. Asukkaat maksavat tunnuksestaan 120 euroa vuodessa, eikä se oikeuta nimettyyn pysäköintiruutuun.

Kyseessä on ollut edellisen perusteella Suomen Kaupunkiautot Oy:n harjoittaman yritystoiminnan subventoiminen verorahoista. Tämä vääristää kilpailua autojen vuokrausalalla. Toiminta on jatkunut yksinoikeudella nimikkopaikoilla jo viiden (?) vuoden ajan, mutta se ei ole siitä huolimatta kannattavaa. Toisin sanoen tuote ei ole täysin vastannut kysyntää.

¤   ¤   ¤

Kaupungin tavoitteena on ollut yhteiskäyttöautojen lisääminen, mikä on sinänsä aivan hyvä tavoite. Sitä ei kuitenkaan saa edistää hinnalla millä hyvänsä ja suosimalla yhtä alan toimijaa. Vuokra-autofirmoja on kohdeltava tasavertaisesti.

Toive on, että yhteiskäyttöautojen suosion kasvun myötä ”turhat” autot vähenevät kaduilta ja näin pysäköintitilanne helpottuisi. Tästä ei ole kuitenkaan mitään varmuutta, minkä johdosta asiassa on edettävä kokeiluluontoisesti.

Aito kilpailu autovuokraamojen kesken myös lyhytaikaisten vuokrausten osalta on omiaan edistämään kuluttajan etua. Useamman vakavaraisen toimijan ja todellisen kilpailun saaminen yhteiskäyttöalalle parantaa palvelua ja pitää hinnat kurissa.

Lisääntynyt kilpailu ja alan suuret toimijat varmistavat myös kaikkein uusimman tekniikan käytön.  Tämä varmistanee myös esimerkiksi yhteisauton joustavan noudon tai jättämisen. Tämän myötä nimikkoruutujakaan ei tarvita.  

Samalla kun asukaspysäköinnin paikkojen käyttöön oikeuttavia tunnuksia myönnetään vuokra-autotoimijoille, on myös varmistettava se, että pysäköintipaikkojen määrä ei kantakaupungissa vähene.

Päinvastoin paikkoja on todennäköisesti lisättävä.

Edellä kerrotun johdosta on perusteltua, että nyt tehty muutos käytäntöihin tarkistetaan muutaman vuoden kuluttua.

¤   ¤   ¤

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan CCC:n vuokraamat nimikkoruudut muutetaan sopimuksen päättyessä (31.12.2014) pääsääntöisesti asukastunnuspaikoiksi, joita kaikki yhteiskäyttötunnuksen saavat siis voivat jatkossa myös käyttää.

Yhteiskäyttöautoja vuokraaville firmoille varataan jo nyt 600 asukaspaikkojen käyttämiseen oikeuttavaa yritystunnusta.

Ne oikeuttavat pysäköintiin koko kaupungin kaikilla asukastunnuspaikoilla, joita on noin 20 000. Tämä parantaa oleellisesti yhteiskäyttöautojen käytön mahdollisuuksia myös vuokraajan näkökulmasta.

¤   ¤   ¤

Kaupunki ei saa syrjiä niitä ihmisiä, jotka maksavat henkilökohtaisesti oman autonsa pysäköintitunnuksen.

Vuokra-autoja välittävien yritysten pysäköintitunnuksen hinnan on oltava sama tai vähintään sama kuin tunnusalueilla toimivien muiden yritysten tunnuksen hinta on. Kokeiluvaiheessa tunnuksen hinnaksi on nyt päätetty sama kuin yritystunnuksen hinta on, eli 370 euroa vuodessa.

Olisi kohtuutonta, että kaupungin kaikilla asukastunnusalueilla kelpaava vuokra-autofirman maksama tunnus maksaisi kyseiselle firmalle saman verran kuin yksityisen ihmisen maksama tunnus, joka kelpaa vain hänen omalla asuinalueellaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Juha Korho

"Itse asiassa näiden kahden toimijan välinen ero on käytännössä teoreettinen, kuin veteen piirretty viiva. Molempien nimikkeiden alla harjoitetaan autojen lyhytaikaista vuokrausta."

Tästä päätellen et tiedä mistä olit päättämässä.

CCC:llä on pitkänsillan eteläpuolella 30 noutopistettä, muutaman korttelin välein. Autovuokraamoja on yksi, Malminkadun Budget.

CCC:n palvelu on auki 24/7. Em. Budget virastoaikaan + muutama tunti lauantaina, ei mahdollisuutta varata netistä saman vuorokauden aikana.

CCC:llä maksat käytön mukaan. Budgetilla minimi on yksi päivä.

Näiden palvelukonsepti on aivan erilainen. Jos tarvitsen autoa viikoksi, hankin sen autovuokraamosta. Jos tarvitsen nopeasti muutamaksi tunniksi, niin CCC, tai tulevaisuudessa mikä tahansa saman palvelukonseptin yritys.

Itselleni oman auton pitäminen kantakaupungissa on liian työlästä. En saa edes rahalla lähitaloista tallia, eikä minua kiinnosta pitää autoa mätänemässä kadulla. CCC:n konsepti on luksusta, jos tulee tarve käydä pyörimässä Kehä III:n liikkeissä, niin varaa netistä auton, kävelen parin korttelin päähän ja lähden menemään. Auton palautus samaan paikkaan. Ei kuponkien täyttämisiä tai muuta 80-luvun touhua. Palvelukonsepti on täysin eri kuin perinteisessä autovuokrauksessa. Harjaantumattomaan silmään homma näyttää varmasti samalta, autoahan siinä lainataan...

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Heips, tiedän kyllä. Sen johdosta kirjoitankin: "Pienin muutoksin suuret autovuokraamot voivat kohdistaa palvelujaan ns. ”yhteiskäyttöautoiluun”." Eli pyrin kannustamaan lisää toimijoita alalle.

Sitä paitsi uuden järjestelmän mukaan kaikki uuden yhteiskäyttöautotunnuksen (max 600 tunnusta) saavat toimijat/autovuokraamot voivat pysäköidä kaikkialle kaupungissa asukaspaikoille, joita on noin 20 000 nykyisen 110 nimikkopaikan sijasta :)

Juha Korho

Oletko koskaan yrittänyt löytää vapaata kadunvarsipaikkaa Etu-Töölöstä alkuillasta?

Tuo päätös mitä olit tekemässä, saattaa hyvinkin olla CCC:n loppu. En usko, että tuon satsauksen jälkeen on uusia yrittäjiä jonossa investoimassa. Tähdentäisin vielä sitä, että vaikka CCC:n konsepti ja perinteinen autovuokraus overlappaavat bisneksessään snadisti, pääasiallisesti CCC luo uutta liiketoimintaa. Sen mitä itse aikoinaan käytin CCC:tä, se oli nopeaa ja lyhytaikaista vuokrausta mitä en olisi tehnyt perinteisen autonvuokraamon kanssa, ennemmin olisin pyytänyt tutulta autoa lainaan. Joten jos CCC on tämän jälkeen kaputt, niin voit onnitella itseäsi uuden liiketoiminnan tappamisesta, onhan se on hyvä meriitti jos joskus vaikka päätät poliittisella urallasi loikkia vasemmalle.

Käyttäjän elmoallen kuva
Elmo Allén

"Vuokra-autoja välittävien yritysten pysäköintitunnuksen hinnan on oltava sama tai vähintään sama kuin tunnusalueilla toimivien muiden yritysten tunnuksen hinta on."

No nythän kyseessä ei ole yritysten omaan bisnekseen käyttämä pysäköinti, vaan nämä yritykset vain välittävät autoja alueen asukkaille. Kohtuullista siis olisi, että hinta on sama kuin muillakin tavoilla alueiden asukkaiden saada auto käyttöönsä lähiseudun kadun varsilta. Varatut paikat ovat hyvä kannustin suosia tätä tehokkaampaa autonkäyttömuotoa, joka säästää arvokkaita paikkoja niille, jotka omistavat autonsa kokonaan.

Jos hinta on asukaspysäköinnin suuruinen, kustannus jakautuu oikein ja reilusti siten, että jos varaa koko paikan itse, maksaa kymmenkertaisesti verrattuna asukkaaseen, joka on jakanut yhden paikan käytön yhdeksän muun ihmisen kanssa yhteiskäyttöautopalvelujen kautta.

Eli: Vertaaminen yritysten autopaikkoihin ei nyt vain toimi, koska tosiasiassa kyse on asukaspaikoista, joita käyttävät asukkaat, eivät yritykset.

Taneli Vaskelainen

Blogauksestasi saa mielestäni käsityksen siitä, ettet ole hirveän hyvin perillä autonjakamisliiketoiminnasta, koska puhut auton vuokrausyrityksistä, auton jakamispalveluista ja ns. freeflowing-mallia käyttävistä Car2go:sta ja DriveNow:sta iloisesti sekaisin.

City car clubin tyyppisten toimijoiden arvolupaus perustuu siihen, että se tarjoaa auton näppärästi käyttöön jakamispisteiden läheisyydessä asuville ihmisille. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heillä on auto käytössä lyhyehköihin kuljetustarpeisiin. Freeflowing-mallissa pienehköllä tiiviisti asutulla alueella on suuri määrä autoja ja ihmiset voivat tehdä yhdensuuntaisia matkoja, jotka alkavat alueelta ja päättyvät sinne. Arvolupaus perustuu siihen, että ihmiset voivat luottaa siihen, että autoja on yleensä saatavilla, koska massaa on niin paljon. Jos autoja ei löydy, se ei hirveämmin haittaa, koska hinnoittelu perustuu pelkästään matka-aikaan. Nämä toimijat eivät siis vaadi käyttäjiltä kuukausimaksua toisin kuin City car club. Jos poistetaan yhteiskäyttöparkkipaikat, mutta kalustoa ei runsaasti kasvateta, yhdistyy molempien mallien huonot puolet. Tällöin pieni määrä autoja on siroteltu ympäri kaupunkia, saatavuuteen ei voi luottaa eikä ketään kiinnosta maksaa kuukausimaksua. Käytännössä siis tukahdutetaan koko liiketoiminta.

Vuokra-autoilua kommentoit seuraavasti: "Pienin muutoksin suuret autovuokraamot voivat kohdistaa palvelujaan ns. 'yhteiskäyttöautoiluun'." Jotta autovuokraamo voi ryhtyä businekseen, sen täytyy lähes täysin poistaa liiketoiminnasta ihmiskontakti. Tämä vaatii paitsi teknisiä investointeja sekä palvelinpäähän että kaikkiin autoihin, myös backofficen henkilöstön uudelleenorganisoimista ja kouluttamista. Uskoisin, että muutokset ovat kaikkea muuta kuin pieniä.

Ville Valovirta

Jos päättäjät todella haluavat edistää yhteiskäyttöautojen markkinoita, voisi kaupunki käyttää huutokauppaa: yhteiskäyttöpaikat huutokaupattaisiin korkeimman tarjouksen mukaan niille, jotka sitoutuvat käyttämään niitä yhteiskäyttöautojen palveluihin.

Kirjoituksessa viitataan siihen, ettei ole näyttöä yhteiskäyttöautojen vaikutuksesta yksityisauton omistukseen. Selvitettiinkö asia perusteellisesti esim. puolueettoman kyselytutkimuksen avulla? Tunnen itse ihmisiä, jotka ovat jättäneet oman auton ostamatta CCC:n palvelun johdosta. Jokainen näistä vähentää asukaspysäköintipaikkojen kysyntää ja siten lisää niiden saatavuutta oman auton omistajille (itse kuulun heihin).

Lautakunnan päätöksen logiikka ontuu, eikä näytä perustuvan puoleettomaan tietoon tilanteesta.

Toimituksen poiminnat