Keskiluokan karkotuslinja kantakaupungista jatkuu?

Keskiluokan
karkotuslinja Helsingin kantakaupungista ja asukastunnusalueilta jatkuu. Näin
käy, jos kaupunki päättää nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa
kohtuuttomasti, eikä asukkaiden tarpeita pysäköidä autojaan oteta vakavasti.

Jos auton
pitäminen kantakaupungissa tehdään entistäkin vaikeammaksi, Helsinki ottaa
tietoisen riskin keskustansa näivettymisestä.  Riski on se, että nykyinen väki muuttaa verorahoineen
väljemmille alueille Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.

Seurauksena
voi olla pahimmillaan kantakaupungin sosiaalinen eriarvoistuminen asteikolla alaspäin.
Tämänsuuntaiset toimet voivat siis edistää segregaatiota ja Helsingin taantumista.

Helsingin
olisikin paneuduttava tosissaan siihen, kuinka se voi pitää kantakaupungin
houkuttelevana asuinalueena autoa perheen, työn tai vaikkapa harrastustensa
johdosta paljon tarvitseville ihmisille.

Haaste
ei koske ainoastaan kantakaupunkia. Jatkossa tunnusmaksu koskee yhä suurempaa osaa
Helsingistä, sillä nyt asukastunnusjärjestelmän uusiksi alueiksi esitetään jo Munkkiniemeä, Käpylää, Lauttasaarta ja
Munkkivuorta.Tunnusaluetta voidaan mielestäni toki laajentaa, mutta sen hintaa ei saa korottaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee pysäköintipolitiikkaa kokouksessaan ensi viikolla. 

#   #   #

Turvallisen
ja viihtyisän jalankulun mahdollisuuksien kehittäminen tulee olla Helsingin keskustan
liikenneratkaisuja tehtäessä ykkössijalla. Sen jälkeen on huomioitava
joukkoliikenne. Vasta sitten tulevat sekä pyöräily että yksityisautoilu.

Olennaista
on havaita se, että kantakaupungin asukkaiden autot eivät ole syy keskustan ruuhkiin.

Sen johdosta
keskustan asukkaille ei tule myöskään antaa keppiä oman auton pitämisestä –
onhan siihen oikeus muillakin kaupunkilaisilla. Syypäät ruuhkiin löytyvät
niistä, jotka tulevat omalla autollaan keskustaan muualta, vaikka
joukkoliikenne olisi sujuvampi vaihtoehto.

Niinpä
nimenomaan lyhytaikaisen pysäköinnin hintaa keskustassa voidaan nostaa, sillä
se vaikuttaa tehokkaammin ruuhkiin. Asukaspysäköinnin hinnan noston vaikutukset
ovat ruuhkiin mitättömät, mutta voivat sen sijaan olla katastrofaaliset kaupungin
talouteen verotulojen tuntuvana pienentymisenä.

Liikennejärjestelmää
ja pysäköintipolitiikkaa suunniteltaessa Helsingin ja HSL-kuntien on pantava erityinen
paino liityntäpysäköinnin tekemiseen houkuttelevaksi. Meidän on rakennettava
enemmän edullisia (tai maksuttomia), valvottuja ja hyvin hoidettuja parkkialueita
ja –laitoksia liikenteen solmukohtiin kantakaupungin ulkopuolella.

Liityntäpysäköinnin
lisäksi on panostettava raide- ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Sen lisäksi
esimerkiksi poikittaisliikenteen ratkaisut ovat todella tärkeitä. Näitä ovat
mm. Hakamäentien läntiset alitukset, Itäväylän sujuva liikenne sekä runkolinja
550 (raidejokeri), tiederatikka 506 ja Kruunuvuorensillan kaltaiset, puhtaasti
joukkoliikenteen kannustavat ratkaisut.

#   #    #

Pysäköintipaikkojen
riittävyys kodin lähellä ja sen edullisuus ovat tärkeitä asioita keskiluokkaisille
ihmisille. Nämä asiat koskevat kaikkia Helsingin kaupunginosia. Hinta koetaan
ongelmaksi pääasiassa kantakaupungissa, jossa asuu nyt noin 185 000 asukasta,
eli vajaa kolmannes helsinkiläisistä.

Vuonna 2009
asukastunnusmaksua korotettiin erittäin tuntuvasti: 36 eurosta 100 euroon, eli
kolminkertaiseksi. Vanhan kaupunginvaltuuston (2009-2012) linjauksesta maksu
nousi kuluvana vuonna vielä viidenneksen, eli se on nyt 120 euroa.

Nyt
kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet esittävät tunnusmaksun korottamista ensi
vuonna 170 euroon. Se söisi esimerkiksi juuri saadun tupo-korotuksen nettovaikutuksen
ensi vuonna keskustan asukkailta. Korotus olisi kohtuuton.

Virkamiespuolen
tavoite on, että tunnuksen hinta nostetaan vuoteen 2020 mennessä 680 euroon,
mikä viimeistään aloittaisi muuttoliikkeen.

Perusteluissa
huimille korotuksille on usein käytetty hämäysmielessä, populistisesti ja
perustelematta vertailua Tukholman ja Göteborgin pysäköintimaksuihin. Ruotsalaiskaupunkien
osalta ei ole kuitenkaan kerrottu vertailun yhteydessä esimerkiksi kaupungille
maksettavien kiinteistöveron ja jalankulkuväylien kunnossapidon vaikutusta
keskusta-asumisen kokonaiskuluihin.

Samoin
korotusesitys on varsin näperryslinjoilla esittäessään eri maksuja talvi- ja
kesäkausille. Kausitarkkailua ja ”kyttäystä” varten varmaankin pitää palkata
kymmenittäin uusia parkkipirkkoja ja –pekkoja. Kukaan muu kuin virkamies ei voi
keksiä vuodenajan mukaan byrokraattisesti vaihtuvan asukastunnuksen hintaa!

#   #   #

Erityisen
kohtuutonta on se, että asukastunnuksella ei edes usein saa pysäköintiruutua
omasta korttelistaan tai edes naapurikortteleista. Näin ollen nykyinen maksu, 10
euroa kuukaudessa, tunnuksesta on aivan riittävä hinta teoreettisesta mahdollisuudesta ehkä saada pysäköidä
autonsa jonnekin kotinsa lähelle.

Lisäksi
kaupunki on ohjeistuksellaan kieltänyt isolta osalta asunto-osakeyhtiöitä
oikeuden vuokrata autopaikkoja asukkailleen omilla sisäpihoillaan, vaikka yhtiö
omistaa oman tonttinsa. Joku voisi kutsua tätä sosialismiksi.

Tähän on
vielä lisättävä se, että kaupunki laiminlyö jatkuvasti – monen mielestä
tietoisesti – katujen talvikunnossapidon. Talvisin syy siihen, että joitain autoja
saattaa olla pidempään umpihangessa saattaa piillä siinä, että moni vanhus tai
liikuntaesteinen ei saa autoaan sieltä kaivettua pois.

#   #   #

Tavalliselle
keskituloiselle ihmiselle ehdotetut hinnankorotukset ovat suuria, sillä
asuntojen vuokrat ja neliöhinnat ovat kantakaupungissa jo nyt todella korkeat. Korotus
kuristaisikin rankimmin esimerkiksi lapsiperheitä, eläkeläisiä ja
asuntovelkaisia.  

Yleisen asumisen
hintatason lisäksi kantakaupungin ihmiset maksavat korkeaa kiinteistöveroa.
Myös se siirtyy suoraan sekä vuokriin että hoitovastikkeisiin. Kiinteistövero
maksetaan kaupungille.

Monilla
alueilla keskustan asukkaat maksavat myös kaupungin maa-alueella olevien yleisten
jalkakäytävien talvikunnossapidon. Sekin näkyy keskusta-asujan
kukkarossa asunto-osakeyhtiölle maksettavassa hoitovastikkeessa.  Nämäkin maksut siirtyvät suoraan myös
vuokriin, siis niillä ihmisillä, jotka asuvat vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

#   #   #

Asukastunnuksen
hintaa ei mielestäni siis tule toistaiseksi korottaa. Asukastunnusjärjestelmä
on omiaan vähentämään muualta tulevaa turhaa yksityisautoilua kantakaupunkiin.
Se kannustaa siten osaltaan ulkokuntalaisia käyttämään enemmän joukkoliikennettä ja
vähentämään yksityisautoilua, kun lyhytaikainen pysäköinti on kalliimpaa ja vaikeampaa.

Asukastunnuksen
tarkoitus on turvata tunnusalueiden omien asukkaiden autoille pysäköintipaikat, joita
ei saa karsia.

Jos keskustan
asukasmäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin 80 000:lla, niin myös
rakennettavien uusien alueiden joukkoliikenne ja pysäköinti on järjestettävä
erittäin huolellisesti. Sekä hyvä joukkoliikenne että hyvä asukaspysäköinti tuo
laatua asumiseen.

Kaikkialla
Helsingissä on syytä myös tiivistää yhteistyötä pysäköintioperaattoreiden
kanssa. Se voi tarjota eri alueiden asukkaille matalamman kynnyksen korkealaatuiseen
ja lämpimään laitospysäköintiin.

Myös
kaupungin ja kuntayhtyminen sekä laitosten, esimerkiksi koulujen, sairaaloiden ym.
tiettyinä aikoina aina tyhjät parkkialueet tulee voida tarvittaessa ottaa yö-
ja viikonloppujen aikaisen asukaspysäköinnin käyttöön.
 

.
 

 

MattiNiiranen
Kokoomus Helsinki

Valtiotieteiden maisteri Matti Niiranen on helsinkiläinen toimittaja, yrittäjä ja ex-järjestöjohtaja. Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 alkaen ja on sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan jäsen. Aiemmin hän on toiminut mm. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen jäsenenä ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä.
Kotisivut: http://www.mattiniiranen.fi/
Twitter: https://twitter.com/mattiniiranen
Facebook: https://www.facebook.com/FaceMatti

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu