*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Keskiluokan karkotuslinja kantakaupungista jatkuu?

  • Sopu sijaa antaa. Pysäköinti ja kevytliikenne voidaan myös yhdistää.
    Sopu sijaa antaa. Pysäköinti ja kevytliikenne voidaan myös yhdistää.

Keskiluokan karkotuslinja Helsingin kantakaupungista ja asukastunnusalueilta jatkuu. Näin käy, jos kaupunki päättää nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa kohtuuttomasti, eikä asukkaiden tarpeita pysäköidä autojaan oteta vakavasti.

Jos auton pitäminen kantakaupungissa tehdään entistäkin vaikeammaksi, Helsinki ottaa tietoisen riskin keskustansa näivettymisestä.  Riski on se, että nykyinen väki muuttaa verorahoineen väljemmille alueille Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.

Seurauksena voi olla pahimmillaan kantakaupungin sosiaalinen eriarvoistuminen asteikolla alaspäin. Tämänsuuntaiset toimet voivat siis edistää segregaatiota ja Helsingin taantumista.

Helsingin olisikin paneuduttava tosissaan siihen, kuinka se voi pitää kantakaupungin houkuttelevana asuinalueena autoa perheen, työn tai vaikkapa harrastustensa johdosta paljon tarvitseville ihmisille.

Haaste ei koske ainoastaan kantakaupunkia. Jatkossa tunnusmaksu koskee yhä suurempaa osaa Helsingistä, sillä nyt asukastunnusjärjestelmän uusiksi alueiksi esitetään jo Munkkiniemeä, Käpylää, Lauttasaarta ja Munkkivuorta.Tunnusaluetta voidaan mielestäni toki laajentaa, mutta sen hintaa ei saa korottaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee pysäköintipolitiikkaa kokouksessaan ensi viikolla. 

#   #   #

Turvallisen ja viihtyisän jalankulun mahdollisuuksien kehittäminen tulee olla Helsingin keskustan liikenneratkaisuja tehtäessä ykkössijalla. Sen jälkeen on huomioitava joukkoliikenne. Vasta sitten tulevat sekä pyöräily että yksityisautoilu.

Olennaista on havaita se, että kantakaupungin asukkaiden autot eivät ole syy keskustan ruuhkiin.

Sen johdosta keskustan asukkaille ei tule myöskään antaa keppiä oman auton pitämisestä – onhan siihen oikeus muillakin kaupunkilaisilla. Syypäät ruuhkiin löytyvät niistä, jotka tulevat omalla autollaan keskustaan muualta, vaikka joukkoliikenne olisi sujuvampi vaihtoehto.

Niinpä nimenomaan lyhytaikaisen pysäköinnin hintaa keskustassa voidaan nostaa, sillä se vaikuttaa tehokkaammin ruuhkiin. Asukaspysäköinnin hinnan noston vaikutukset ovat ruuhkiin mitättömät, mutta voivat sen sijaan olla katastrofaaliset kaupungin talouteen verotulojen tuntuvana pienentymisenä.

Liikennejärjestelmää ja pysäköintipolitiikkaa suunniteltaessa Helsingin ja HSL-kuntien on pantava erityinen paino liityntäpysäköinnin tekemiseen houkuttelevaksi. Meidän on rakennettava enemmän edullisia (tai maksuttomia), valvottuja ja hyvin hoidettuja parkkialueita ja –laitoksia liikenteen solmukohtiin kantakaupungin ulkopuolella.

Liityntäpysäköinnin lisäksi on panostettava raide- ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Sen lisäksi esimerkiksi poikittaisliikenteen ratkaisut ovat todella tärkeitä. Näitä ovat mm. Hakamäentien läntiset alitukset, Itäväylän sujuva liikenne sekä runkolinja 550 (raidejokeri), tiederatikka 506 ja Kruunuvuorensillan kaltaiset, puhtaasti joukkoliikenteen kannustavat ratkaisut.

#   #    #

Pysäköintipaikkojen riittävyys kodin lähellä ja sen edullisuus ovat tärkeitä asioita keskiluokkaisille ihmisille. Nämä asiat koskevat kaikkia Helsingin kaupunginosia. Hinta koetaan ongelmaksi pääasiassa kantakaupungissa, jossa asuu nyt noin 185 000 asukasta, eli vajaa kolmannes helsinkiläisistä.

Vuonna 2009 asukastunnusmaksua korotettiin erittäin tuntuvasti: 36 eurosta 100 euroon, eli kolminkertaiseksi. Vanhan kaupunginvaltuuston (2009-2012) linjauksesta maksu nousi kuluvana vuonna vielä viidenneksen, eli se on nyt 120 euroa.

Nyt kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet esittävät tunnusmaksun korottamista ensi vuonna 170 euroon. Se söisi esimerkiksi juuri saadun tupo-korotuksen nettovaikutuksen ensi vuonna keskustan asukkailta. Korotus olisi kohtuuton.

Virkamiespuolen tavoite on, että tunnuksen hinta nostetaan vuoteen 2020 mennessä 680 euroon, mikä viimeistään aloittaisi muuttoliikkeen.

Perusteluissa huimille korotuksille on usein käytetty hämäysmielessä, populistisesti ja perustelematta vertailua Tukholman ja Göteborgin pysäköintimaksuihin. Ruotsalaiskaupunkien osalta ei ole kuitenkaan kerrottu vertailun yhteydessä esimerkiksi kaupungille maksettavien kiinteistöveron ja jalankulkuväylien kunnossapidon vaikutusta keskusta-asumisen kokonaiskuluihin.

Samoin korotusesitys on varsin näperryslinjoilla esittäessään eri maksuja talvi- ja kesäkausille. Kausitarkkailua ja ”kyttäystä” varten varmaankin pitää palkata kymmenittäin uusia parkkipirkkoja ja –pekkoja. Kukaan muu kuin virkamies ei voi keksiä vuodenajan mukaan byrokraattisesti vaihtuvan asukastunnuksen hintaa!

#   #   #

Erityisen kohtuutonta on se, että asukastunnuksella ei edes usein saa pysäköintiruutua omasta korttelistaan tai edes naapurikortteleista. Näin ollen nykyinen maksu, 10 euroa kuukaudessa, tunnuksesta on aivan riittävä hinta teoreettisesta mahdollisuudesta ehkä saada pysäköidä autonsa jonnekin kotinsa lähelle.

Lisäksi kaupunki on ohjeistuksellaan kieltänyt isolta osalta asunto-osakeyhtiöitä oikeuden vuokrata autopaikkoja asukkailleen omilla sisäpihoillaan, vaikka yhtiö omistaa oman tonttinsa. Joku voisi kutsua tätä sosialismiksi.

Tähän on vielä lisättävä se, että kaupunki laiminlyö jatkuvasti – monen mielestä tietoisesti – katujen talvikunnossapidon. Talvisin syy siihen, että joitain autoja saattaa olla pidempään umpihangessa saattaa piillä siinä, että moni vanhus tai liikuntaesteinen ei saa autoaan sieltä kaivettua pois.

#   #   #

Tavalliselle keskituloiselle ihmiselle ehdotetut hinnankorotukset ovat suuria, sillä asuntojen vuokrat ja neliöhinnat ovat kantakaupungissa jo nyt todella korkeat. Korotus kuristaisikin rankimmin esimerkiksi lapsiperheitä, eläkeläisiä ja asuntovelkaisia.  

Yleisen asumisen hintatason lisäksi kantakaupungin ihmiset maksavat korkeaa kiinteistöveroa. Myös se siirtyy suoraan sekä vuokriin että hoitovastikkeisiin. Kiinteistövero maksetaan kaupungille.

Monilla alueilla keskustan asukkaat maksavat myös kaupungin maa-alueella olevien yleisten jalkakäytävien talvikunnossapidon. Sekin näkyy keskusta-asujan kukkarossa asunto-osakeyhtiölle maksettavassa hoitovastikkeessa.  Nämäkin maksut siirtyvät suoraan myös vuokriin, siis niillä ihmisillä, jotka asuvat vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

#   #   #

Asukastunnuksen hintaa ei mielestäni siis tule toistaiseksi korottaa. Asukastunnusjärjestelmä on omiaan vähentämään muualta tulevaa turhaa yksityisautoilua kantakaupunkiin. Se kannustaa siten osaltaan ulkokuntalaisia käyttämään enemmän joukkoliikennettä ja vähentämään yksityisautoilua, kun lyhytaikainen pysäköinti on kalliimpaa ja vaikeampaa.

Asukastunnuksen tarkoitus on turvata tunnusalueiden omien asukkaiden autoille pysäköintipaikat, joita ei saa karsia.

Jos keskustan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin 80 000:lla, niin myös rakennettavien uusien alueiden joukkoliikenne ja pysäköinti on järjestettävä erittäin huolellisesti. Sekä hyvä joukkoliikenne että hyvä asukaspysäköinti tuo laatua asumiseen.

Kaikkialla Helsingissä on syytä myös tiivistää yhteistyötä pysäköintioperaattoreiden kanssa. Se voi tarjota eri alueiden asukkaille matalamman kynnyksen korkealaatuiseen ja lämpimään laitospysäköintiin.

Myös kaupungin ja kuntayhtyminen sekä laitosten, esimerkiksi koulujen, sairaaloiden ym. tiettyinä aikoina aina tyhjät parkkialueet tulee voida tarvittaessa ottaa yö- ja viikonloppujen aikaisen asukaspysäköinnin käyttöön.
 



.
 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Hienoa että kokoomuslainenkin on herännyt. Suomessa ei pian ole koko keskiluokkaa, nykyisillä päätöksillä.

Käyttäjän ArjaKarhuvaara kuva
Arja Karhuvaara

Vihervasemmistokoalitio omine virkamiehineen tekee keskustassa asumisen ja siellä asioiden hoitamisen tahallaan vaikeaksi. Heidän tämänhetkisessä ylivallassaan on myös tahto nostaa asumisen verotusta ja muita liitännäiskuluja. Tästä kaikesta kärsivät helsinkiläiset työtä tekevät sinkut ja lapsiperheet sekä eläkkeellä olevat veronmaksajat. Heille koituu kohtuuton taakka Helsingissä koko ajan lisääntyvästä tulottoman kansanjoukon huoltovastuusta.
Pysäköintivaikeuksien takia jo nyt sukulaisvierailut, virka-asioiden hoito keskusta-alueella, ostoksille tulo keskustaan on vähentynyt. Yrittäjät kärsivät. Samaan aikaan niemenkärkeen kasataan kaikki mahdollinen sirkustoiminta, elämyskeitaat ja nykyviherpäättäjien kavereiden hiekkalaatikkoleikit. Niideen käyttäjillä ei kuitenkaan ole ostovoimaa ylläpitää keskustan palveluja. Mollamaijasirkuksilla ja autotalliyrittäjyydellä ei kaupungin taloutta ylläpidetä. Siihen tarvitaan vahvaa, ostovoimaista valtaväestöä, jolla usein on auto. Jolla pääsee myös nopeasti pois uppoavasta laivasta, Vihervasemmiston huolto-Helsingistä.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Tähänkin toivoisin kuntapäättäjältä jonkinlaista lähdettä. Miten kaupat ovat kärsineet? Miten se on todennettu? Mitek se on erotettu kokoomuslaisests talouskriisistä? Kantakaupungin asuntojen hinnat jatkavat nousuaan, joten markkinatalouden perusmekanismien mukaan kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Mikä tässä kapitalismissa on teille kokoomuslaisille niin vaikeaa ymmärtää?

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen Vastaus kommenttiin #28

Tämän blogin tyyppisissä kirjoituksissa on usein taustalla vähän harhainen käsitys helsinkiläisestä keskiluokasta. Tilastojen mukaan jo nyt Helsingissä on huomattavasti vähemmän autoja kuin muualla maassa, mistä voi huoletta tehdä sen johtopäätöksen, että moni helsinkiläinenkin keskiluokkainen on valinnut autottoman elämäntavan - ja nimenomaan valinnut, kun melkein missään päin Helsinkiä ei toimivan julkisen liikenteen ansiosta autoa tarvitse, ellei se ole työn kannalta välttämätöntä. Oikeasti poliitikkojenkin tulisi jo ymmärtää se, että auto vain auton vuoksi ei ole enää ainakaan pk-seudulla minkäänlainen elämisen laadun tae tai statuksen osoitin, ennemminkin päinvastoin.

Samuli Mikkola Vastaus kommenttiin #30

Soisin kuitenkin, että saisin itse valita tarvitsenko autoa vaiko en eikä sitä tekisi joku byrokraatti. Viheriäisyydestä hurmaantuneet Helsingin päättäjät kiusaavat stadin autoilijoita aivan tahallaan ja juuri kohtuuttomien kustannusten vuoksi moni köyhempi onkin jo luopunut, vaikka sitten jäisi asioita hoitamatta. Ei siksi, ettei tarvitsisi vaan autoilusta halutaan vain eliitin oikeus. Oksettavaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Mihin city-vihreä pyöräilevä henkilö autoa tarvitsee? Luonnon ja maaseudunkin näkee loistavasti televisiosta.

Käyttäjän petrikiiski kuva
Petri O. Kiiski

Eli iso osa autoista tulee, jostain muualta, Espoosta? Tarvitaanko tietulleja.

Entä tuleeko autottomien helsinkiläisten maksaa autollisten helsinkiläisten kuluja?

Jotu Karjalainen

Ei hesalainen autoa tarvitse, menkää pyörällä.

Heikki Knookala

Hyvä juttu tää on. Kantaväestö kyllä voi ajella kauempaakin ja parempi aines saa tilaa...

Käyttäjän penttivahasarja kuva
Pentti Vähäsarja

"-Nyt kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet esittävät tunnusmaksun korottamista ensi vuonna 170 euroon"

Joopa joo, Ulkopaikkakuntalainen jonka on pakko tulla omalla autolla keskustaan maksaa tuon summan muutamassa päivässä,jos vielä yksi pysäköintivirhemaksu niin päivässä
14,17€/kk Ihan aikuisen oikeasti...onko paljon??

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Liikaa autoja ja liian vähän tilaa näyttäisi olevan ongelman ydin.

Ratkaisut: Vähemmän autoja tai enemmän pysäköintipaikkoja. Kantakaupungissa ei taas toisaalta ole mahdollisuuksia katupysäköinnin tilojen lisäyksiin, joten ainoana mahdollisuutena lienee ratkaisu, jossa olisi vähemmän autoja pysäköitäviksi. Pysäköitävien autojen vähentäminen onnistuu vain pysäköintimaksujen huomattavin korotuksin, jolloin ehkä osa alueiden asukkaista luopuisi autoistaan tai muuttaisi autoineen toisaalle väljemmän pysäköinnin alueille.

Tietysti kannattaisi tutkia mahdollisuudet yksityisten pysäköintitilojen rakentamiseen kerroksittain maan alle siten, että pysäköinnin tarvitsijat myös hoitavat kokonaisuudessaan investoinnin hintalapun lisäksi kaikki käyttökustannukset.

Auto Helsingissä ei todellakaan ole välttämättömyys.

Laila Rokkanen

Missäs helsinkiläinen pitää autoaan yöt jos on vaikka töissä
lentoasemalla ja työajat ovat mitä ovat? Entäs jos on töissä Espoon
nurkilla vaikka Lommilassa ja asuu kantakaupungissa.Keskustelussa
koko ajan ajatus että kaikki työpaikat ovat Helsingin keskustassa.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Päivän hauskin kirjoitus tai siis tuli mieleen Alivaltiosihteereiden kappale "Keskiluokka -- unohdettu kansanosa":

https://www.youtube.com/watch?v=ORMxWvkMAAQ

Kaikki voittaisivat siitä, että keskiluokka aikuisten oikeasti muuttaisi Munkkiniemestä Vantaan Hakunilaan ja työväenluokka tekisi päinvastoin. :)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Helsingin päiväväkiluku työpäivinä nousi jo parikymmentävuotta sitten
n. 800 000 seutuville. Mitähän se mahtaa olla nykyisin, kun kaupungin
oma väkiluku on kasvanut noista ajoista n. 100 000:lla.

Urheiluihmisenä vähän ihmettelin tätä Olympiastadionin ja Kisahallin
edustan parkkipaikkojen muuttamisesta maksulliseksi tässä pari kuukautta siten.

Aki Häkkilä

Tilastokeskuksella on mielenkiintoinen sovellus, jossa voi katsoa kehitystä 1987-2010.
http://pxweb2.stat.fi/explorer/pendelointi/pendelo...

Sieltä kun valitsee kunnaksi Helsingin, näkee että ulkopuolella käyvien työllisten trendi on loivasti nouseva (vaikkakin vielä matalahko) ja työpaikkaomavaraisuus laskemaan päin (vaikkakin vielä korkea).

Espoossa näyttäisi työpaikkaomavaraisuus olevan kasvussa ja ilmeisesti kunnan ulkopuolella työskentely lähtenyt laskutrendiin (toki korkealla).

Vantaalla työpaikkaomavaraisuus kasvanut koko tarkastellun ajan, vaikkakin kunnan ulkopuolella käydään töissä runsaasti.

Tilastot tuntuvat vastaavan omia havaintoja esimerkiksi Leppävaaran ympäristössä. Toimitiloja on rakennettu paljon, vaikka käyttöastetta on vaikea arvata. Ei ne tyhjillään näytä olevan.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

En oikein tiedä minkälainen todellisuushäiriö ihmisellä on päällä jos kuvittelee keskiluokan ylipäätään pystyvän asumaan helsingin kantakaupungissa. Niillä vuokrilla ja niillä asuntojen hinnoilla?

Ja tätähän voidaan tietysti kokeilla. Jos kantakaupungin asuntojen hinnat kääntyvät laskuun tämän myötä, niin itseasiassa tuli ratkaistua samalla koko nippu Helsingin kehitystä uhkaavia ongelmia.

Kyllä minä niin toivon että joskus jostain löytyisi se kokoomuspoliitikko, joka kannattaisi (ja ymmärtäisi) vähän markkinatalouttakin, eikä aina tätä sosialismia vain.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Tuomas terve!

Keskiluokan määritelmä onkin mielenkiintoinen juttu. Olisiko se tulojen osalta korkeammalla kuin esim. vähiten ansaitseva neljännes, mutta alemmalla kuin eniten ansaitseva kymmenes?

Sitten on tietysti varallisuus, jota esimerkiksi eläkeläisillä voi olla enemmän kuin keskivertokansalaisella, vaikka eläkeläisten tulot ovatkin matalat.

Kokonaan toinen juttu on sitten tuloiltaan ja varallisuudeltaan keskiluokkainen, tai alemman keskiluokan ihminen, joka kuuluu intelligentsian kautta suorastaan eliittiin, ja nautti sen johdosta keskusta-asumisesta.

Kantakaupungissa asuu todella paljon keskiluokkaa, suuri osa, ellei valtaosa 185 000:sta kantakaupunkilaisesta on keskiluokkaa. Siltä osin ammut kyllä Tuomas tosi harhaan. Moni heistä tarvitsee autoaan työn, perheen, harrastusten tms. syyn takia. Edullinen asukaspysäköinti on sen johdosta järjestettävä jotenkuten, mielellään edes vähän siten kuin se on mahdollista muuallakin, turhaan asuinpaikkaa rokottamatta.

Uusilla alueillahan tämä ei niinkään ole ongelma kun on maanalaista pysäköintiä. Haasteellisin tilanne on vanhoissa kaupunginosissa. Asukastunnusjärjestelmä on muuten omiaan vähentämään ulkopuolisten turhaa autoilla suharointia ko. alueilla, koska mahdollisuudet lyhytaikaiseen pysäköintiin ovat täten rajatummat. Lyhytaikainen asiakaspysäköinti toki on hoidettava pieteetillä myös. Sen hinta voi kuitenkin olla korkeampi, jotta paikoissa on luontevaa vaihtuvuutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo nyt on varmaan vitsi: puhut blogissa syvällä paatoksella "keskiluokasta", muttet pysty sitä määrittelemään. Et siis määrittele, mistä puhut. Politiikkaa?

No, jotta jatkossa tietäisit, niin: "Käytetyt tulomääritelmät keskiluokalle ovat erilaisia. Deutsche Institut für Wirtschaftforschung (DIW) pitää alarajana 70% keskimääräisestä (netto) mediaanitulosta ja EU 60% vastaten suhteellisen köyhyyden rajaa. Keskiluokkaan kuulumiville tulomäärän ylärajaksi DIW määrittelee 150%. [2]."

Työikäisen mediaanitulo Suomessa on noin 1750, euroa kuussa. Laske siitä.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Matti terve!

Käännetäänpä kysymys niin päin, että onko opettajapariskunnalla varaa ostaa 70-neliöistä kolmiota Töölöstä? Antaako pankki lainaa opettajapariskunnalle sen 450 000 euroa? Opettajan keskipalkka on siis 3000 euroa kuussa. Voi toki olla että opettajapariskunnalla on esimerkiksi iso osakesalkku, mutra silloin ei enää puhuta keskiluokasta. Tai voi olla että opettajapariskunta on eläkkeellä ja heillä on varallisuutta. Kuka tietää. Intelligentsia-kanavointiasi en oikein ymmärrä.

jöin miettimään, että onko sinulla näiden varoitustesi tueksi jotain evidenssiä vai pelkästään mielipide? Markkinatalouden mukaanhan kantakaupungin hinnat nousee koska kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. On hiukan vaikea kuvitella että helsingin keskustaan muutetaan pysäköintimahdollisuuksien perässä, mutta kuten sanottua: faktaa pöytään niin päästään eteenpäin.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Kirjoitat muuten, että kantakaupungin ihmiset maksavat korkeampaa kiinteistöveroa. Onko todella näin, tähänkin mielelläni jonkun lähteen löytäisin. Pikaisella googletuksella kiinteistövero on helsingissä kiinteä, asuinalueesta riippumatta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiinteistöveron lisäksi tulee katumaksu, jonka juuri hiljan maksoin lähes 80 euroa. Maksu on noussut vuosi vuodelta ja ihmettelenkin miksi taas kerran on tullut asumiseen kaksi erillistä maksua. Katumaksu, kun http://ilgron11.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153077-marraskuinen-hautausmaaävät olivat koko talven ummessa ja autobaanakin useimmiten. Mistä siis maksamme, minuste emme katujen kunnossapidosta ainakaan, ehkä Saurin ja kumppaneiden bonukset vaativat korotettuja maksuja?

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Olet aivan oikeassa Tuomas, että keskustan hintataso on jo nyt älyttömän korkea. Juuri siitä kirjoitankin blogissani (jos sen luit).
Juuri sen johdosta keskusta-asumisen hintaa ei tulekaan keinotekoisesti korottaa ja välittää viestiä, että alue on vain rikkaille...

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Nyt en oikein ymmärrä. Olet siis sitä mieltä että asumisen hinta on älyttömällä tasolla helsingissä, ja samanaikaisesti varoitat siitä, että jos pysäköintimaksua korotetaan, hyvätuloiset ihmiset muuttavat muualle? Nyt voi tapahtua kaksi asiaa: joko poismuuttavat ihmiset korvautuvat toisilla hyvätuloisilla (jolloin olit väärässä) tai ne korvautuvat asuntojen hinnanlaskun myötä pienempituloisilla, joka oli ilmeisesti sinun mielestäsi hyvä asia? Jos se siis laskisi älyttömiä asumiskustannuksia? Kannatatko sinä siis asumiskustannusten laskua, vai ovatko asuntojen hinnst Helsingin kantakaupungissa mielestäsi nyt sopivalla tasolla?

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

En oikein seuraa ajatuksenjuoksuasi. Olen ymmärtänyt että pysäköinnin hinta ja asumisen hinta ovat kaksi eri asiaa. Ellei satu asumaan autossa. Edelleen suositan reipasta annosta vastuullista markkinataloutta.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Kyllä ne Tuomas liittyvät toisiinsa. Monelle auto on osa asumisen kustannusta, koska auto pitää säilyttää jossakin kodin lähellä. Böndellä se ei maksa mitään, kun voi parkkeerata vaikka pellolle.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

" Böndellä se ei maksa mitään, kun voi parkkeerata vaikka pellolle"
Sitäpä voit herra mennä sitten yrittämään.Saat olla varma siitä että huomaat joutuvasi pian vastaamaan toisen "pellolle"parkkeeraamisesta.Ei siellä voi elää kuin" pellossa" jos niin kuvittelette.

Mihinkäs luulette sitten näiden ihmisten jotka sieltä(halveksimastasi?)seudulta hesaan jne.töihin tulevat, autonsa jättävät?

Alkaa olla vähän kuin ei herran päähän muuta mahtuisi kuin pääkaupunki.Luuletteko todellakin että muualla suomessa ei olisi parkkipaikoista pulaa ja etteikö muualla jouduta maksamaan autonsa parkkipaikoista?

Ja siellähän nämä yksityiset "parkkipaavot"käyvät sakkojaan kirjoittelemassa ympäri ämpäri suomen maata.Eikös se ole vähän niinkuin lainvastaista yksityisen sakkoja kirjoitella.Ainakin näistä on oikeuden päätöksiä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Asfalttivihreät näkevät luontoa aivan tarpeeksi televisiosta. Sen lisäksi he eivät tarvitse muuta Helsingissä, jka on pieni suurkaupunki.

Mielestäni Helsingin kaupungin koko alueelta pitää poistaa kaikki asukaspysäköintitunnukset ja maksut. Kaikkiin pihoihin, joihin autot mahtuvat on niille varattava paikat. Lisäksi kaupungin alueella olevien parkkitalojen ja kalliouojien maksut on lähes nollattava kaupungin tukijaisten avulla. Lumitalvina ollut käytäntö, että esim. Haapaniemen kenttä on ollut pysäköintialue on laajennettava ajaksi, jolloin kenttiä ei käytetä.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Itse olen kokenut, kuulumatta itse silti koskaan ns. keskiluokkaan, että viime vuosina jatkunut poliittisen ala-arvoisen kokoomusvetoisen päätöksenteon seuraamus on ollut keskiluokan alasajaminen kaikilla sen osa-alueilla. Koko Suomessa. Samasta aiheesta on ollut myös paljon keskustelua muuallakin kuin Suomessa.

Palveluiden järjestelmällinen heikentäminen, talousasioiden sössiminen kunta- ja valtiotasolla, yms. Tuloerot senkun kasvavat. Jos katsotaan 5, 10 vuoden päähän, niin mikä on keskiluokan osuus silloin väestöstä?

Veikkaan että huomattavasti pienempi kuin nyt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä "segregaatio" on suomeksi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

On vaikeaa ratkaista, onko blogi mustaa huumoria vai säälittävä pläjäys asiantuntemattomuutta. Keskustan tyhjeneminen on tyypillinen, maailmalla tunnettu ja väistämätön seuraus uuslibertaarisesta talouspolitiikasta. Kaikissa maailman metropoleissa, joissa Kakon ihannoimaa uuslibertaaria politiikkaa on harjoitettu, on kehitys ollut samansuuntainen. Nyt siis metropolien lisäksi myös suomalainen, neuvostohenkinen, megalomaanisen yhdteiskuntasuunnittelun tuotos, Helsinskij, on joutumassa saman kehityksen kouriin.

Haluaako Kakoa edustava blogisti siis luopua Kakon edustamasta talousaatteesta vai haluaako Kakoa edustava blogisti, että Kakon edustamasta talousaatteesta saadaan poimittua vain "rusinat pullasta"?

Jälkimmäinne ei tule onnistumaan, vaikka koko Kakon jäsenistö ja kannattajakunta itkisi pysäköinnin surkeutta.

kai nummi

Heino voisi keskittyä turkkusen ongelmiin. Näitä naurettavian katkeria kommentteja ei oikein jaksa. Jos ei osaa kirjoittaa pääkaupungin nimeä oikein niin on parempi pysyä turun sanomien blogeissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Megalomaaninen neuvostohoureiden toteutuma Helsinskij ei ole Suomen pääkaupunki. Helsinki on. On valitettavaa, ettet tätä tiennyt. Mamu? Muu tausta?

kai nummi

Surkea heitto heino. Ai niin nimihän onkin heyno. Se ei ainakaan ole suomalainen sukunimi. Viittaa lähi-itään...

Käyttäjän patrickjensen kuva
Patrick Jensen

"Erityisen kohtuutonta on se, että asukastunnuksella ei edes usein saa pysäköintiruutua omasta korttelistaan tai edes naapurikortteleista. Näin ollen nykyinen maksu, 10 euroa kuukaudessa, tunnuksesta on aivan riittävä hinta teoreettisesta mahdollisuudesta ehkä saada pysäköidä autonsa jonnekin kotinsa lähelle."

Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan suunnitelmataloudessa alihinnoiteltuja tuotteita joutuu jonottamaan, sillä halpaa tuotetta ei kuitenkaan riitä kaikille maksukykyisille. Jos asukaspysäköinnin hinta nousee lähemmäs markkinoiden tasapinohintaa, sitä ei tarvitse jonottaa kuin kenkiä Neuvostoliitossa.

Marjut Ollitervo

Tämä vahva, ostovoimainen autoileva valtaväestö, joka ylläpitää Helsingin taloutta ja huolehtii Helsingin autottomista köyhistä, on kuitenkin samalla kertaa itse niin köyhä, ettei sillä ole varaa maksaa asukaspysäköinnistä todellisia kustannuksia lähempänä olevaa hintaa, vaan se tarvitsee autopaikkojen kustannusten sosialisointia, eli niiden köyhien autottomien asukkaiden verorahoja kustannusten kattamiseksi?

Se on jännä, millaisella innolla kokkarit ovat puolustamassa köyhiä ja sosialismia, aina kun kyse on autoilusta.

Autottomat asuntokunnat Helsingissä peruspiireittäin v. 2010 (ote)
VIRONNIEMI 53,0 %
ULLANLINNA 57,0 %
KAMPINMALMI 60,2 %
TAKA-TÖÖLÖ 60,0 %
KOKO HELSINKI 53,6 %
Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Edelleen jäi ratkaisematta, että ovatko asunnot Matti Niirasen mielestä Helsingin kantakaupungissa liian kalliita? Ja kannattaako Niiranen joitain toimia joilla asuntojen hintaa kantakaupungissa voisi alentaa? Ja mitä nämä toimet olisivat? Lisäksi vastaamatta on edelleen se, miten asuntojen hinnat voivat yhtäaikaisesti nousta ja keskiluokan karkotuslinja jatkua. Ellei tarkoituksena ole todella tehdä kantakaupungista lisää lähiötä sikarikkaille. Muistaakseni Matti itse asuu Töölössä.

Toimituksen poiminnat