Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Metro tekee Kivinokasta erinomaisen asuinalueen

Vielä reilut sata vuotta sitten Töölön nykyisellä alueella oli pelkkiä kallioita, pieniä lautamökkejä, huviloita, puutarhoja ja silloisten helsinkiläisten sanaston mukaisia "ryssien kaalimaita".

Kaupunki kasvoi ja Töölöä ryhdyttiin kaavoittamaan 1900-luvun alkupuoliskolla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Tänä päivänä Töölö on yksi Helsingin viihtyisimmistä kaupunginosista.

Töölön mallin mukainen kehityskaari voisi olla sama tulevaisuuden Kivinokassa ja Vartiosaaressa. Ne ovat nyt hieman samanlaisessa tilanteessa kuin Töölö ja vaikkapa Kallio olivat 100 vuotta sitten, eli jäämässä kasvavan kaupungin jalkoihin tai ainakin sen keskelle.

Kysymys kuuluu: onko tämän päivän päättäjillä rohkeutta ja visiota tehdä ratkaisuja, vai lykätäänkö niitä tuleville sukupolville?

Nyt on keskustelun ja palautteen antamisen aika, sillä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on aloittamassa Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavojen käsittelyn.

#   #   #

Helsingin valtuustostrategiassa on asetettu yksimielisesti tavoitteeksi 5500 asunnon vuosittainen tuotantotahti. Tavoite on hyvä, sillä asuntopula on Helsingissä ja sen seudulla suuri. Ihmiset tarvitsevat asuntoja ja yrityksen tarvitsevat työntekijöitä.

Nähtäväksi jää se, kuinka monta vuotta eteenpäin tätä tahtia voidaan todellisuudessa rakentaa. Milloin kaavoitetut alueet loppuvat kesken ja jatkuuko kasvu?

Helsingin asukasluku on juuri nyt noin 610 000 henkeä. Vuonna 2012 laaditussa Helsingin väestöennusteessa 650 000 asukkaan määrän on arvioitu ylittyvän vuonna 2021. Rohkeimmassa arviossa nykyisten rajojen sisällä on vuonna 2050 jo reilut 200 000 asukasta tuotakin enemmän, eli noin 850 000 asukasta.

Edellä mainittuun noin 40 000 asukkaan kasvuun on aikaa kahdeksan vuotta. Tuossa ajassa Helsinkiin olisi tarkoitus rakentaa asuntoja enemmän kuin kahden nykyisen Sipoon asukasmäärän (19 000) verran.

#   #   #

Helsingin seudun suuret kuntaliitokset tai ainakin koko seutua sitova yhteinen metropolikaava vähentäisi tarvetta rakentaa Helsingin nykyisen alueen jokainen niemi ja notko täyteen. Sipoon liittäminen Helsinkiin ja itämetron jatkaminen vähentäisivät myös paineita kaupungin nykyisten rajojen sisällä.

Helsingin seudun kuntien yhteisvastuu kaavoituksesta, sosiaalisesta asuntotuotannosta, maahanmuuttoasioista, joukkoliikenteestä sekä esimerkiksi ympäristönsuojelusta ja virkistysalueista olisi isossa kuvassa hyvä ratkaisu.

Kuntien yhdistymisellä tai vahvalla metropolihallinnolla voidaan ehkäistä alueiden eriarvoistumista ja kuntien epätervettä kilpailua ns. hyvistä veronmaksajista. Tällöin esimerkiksi Kivinokka, Malmin lentoasema ja Vartiosaari voidaan jättää kevyemmin mielin tulevien sukupolvien harkittaviksi maareserveiksi.

#   #   #                                                                    

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn on tulossa lähiaikoina ainakin kaksi aluetta, joiden tulevaisuudesta voi olla hyvillä perusteilla erilaiset mielipiteet. Nämä alueet ovat Kivinokka ja Vartiosaari.

Kivinokan suunnitteluperiaatteet esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle muutaman kuukauden kuluttua. Lautakunta päättää tuolloin niistä periaatteista, joiden mukaisesti suunnittelua jatketaan. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus tuoda lautakunnan käsittelyyn vuoden 2014 aikana.

Ehdotus Kivinokan osayleiskaavaksi tuotaneen kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuonna 2015. Vartiosaaren osalta aikataulu on osapuilleen sama. Lautakunnasta molemmat kaavat etenevät sen jälkeen vuonna 2015 normaalissa järjestyksessä edelleen kaupunginvaltuustoon.

Päätetäänpä niin tai näin, niin nämä alueet tuskin rakentuvat valmiiksi ennen 2030-lukua.

#   #   #

Rakentamattoman Kivinokan ”rasite” on nyt ja tulevaisuudessa sen erinomainen liikenteellinen sijainti aivan kiinni kahdessa valmiissa metroasemassa. Rakentaminen tänne olisi kestävän kehityksen oppikirjojen mukaista.

Metrorata on ollut kallis investointi ja juuri sen varret olisi kustannussyistä järkevää rakentaa ensimmäisenä.

Kivinokan äärimmäisestä kärjestä on Kulosaaren ja Herttoniemen metroasemille pyöräillen tai kävellen vain noin 1,5 kilometrin matka. Kivinokasta saisi siis erinomaisen merellisen kaupunginosan, jossa olisi painotus joukkoliikenteessä, pyöräilyssä ja kävelyssä.

Puistomaisella kaavalla tälle liki Taka-Töölön kokoiselle alueelle mahtuisi hyvinkin 12 000 asukasta, kuten yhdessä vaihtoehdossa on jo esitetty. Kevyemmässä vaihtoehdossa Kivinokasta tulisi noin 4 000 asukkaan pien- ja kerrostaloalue.

#   #   #

Kolmantena, todellisena 2000-luvun vaihtoehtona voisi olla korkean rakentamisen Kivinokka. Se turvaisi parempien kaupallisten palveluiden rakentumisen etenkin Herttoniemen metroaseman läheisyyteen. Tornitalojen Kivinokka lähellä metroasemaa voisi tarjota uuden kodin ehkä jopa 20 000:lle ihmiselle.

Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaisi takuuvarmasti, sillä tämä uusi kaupunginosa olisi metrolla ajaen vain 10 minuutin etäisyydellä päärautatieasemalta. Raideliikenteen varrelta on lisäksi nopea matkustaa kotoa kaikkialle pääkaupunkisedulle töihin.

Tehokkaampi kaava toisi kaupungille myös riittävästi pääomaa Itäväylän kalliiden liikenneinvestointien tekemiseen Herttoniemen kohdalla.

Tornitalojen Kivinokka -malli tarkoittaisi siirtolapuutarhan siirtämistä jo meidän elinaikanamme jonnekin toisaalla. Metroaseman vieressä oleva siirtolapuutarha on aikamoista tuhlausta.

Yhteiskunnan taloudellisesta ja infrastruktuurin kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen näkökulmasta tornitalojen malli olisi ehdottomasti rationaalisin malli. Tornitalojen vaihtoehto lienee kuitenkin epätodennäköisin – poliittisen vastustuksen johdosta.

#   #   #

Luonnon, virkistysalueiden ja puistomaisen ympäristön läheisyys on valtaosalle suomalaisia tärkeä asumisen laadun tekijä.

Kivinokka on nykyisellään varsin viehättävä ja luonnonläheinen merellinen vapaa-ajan vieton alue. Silti on syytä vakavasti pohtia sitä, onko 2000-luvulla järkevää pitää näin lähellä metropolimme ydinkeskustaa pieniä lautamökkejä ja sinänsä romanttinen siirtolapuutarha-alue.

Voitaisiinko niille osoittaa korvaavat alueet kauempaa? Joko nyt olisi aika rakentaa Kivinokka? Vai voidaanko rakentamista lykätä tulevan metropolikaavan myötä?

Kivinokan rakentamista ovat vastustaneet kuuleman mukaan erityisesti ay-järjestö JHL:n aktiivit, joilla on noin 200 mökkiä alueella. Kannan ymmärtää hyvin, kun tietää Kivinokan pitkän perinteen työväen virkistysalueena.

Ay-mökkien lisäksi Kivinokkaa puolustavat Kivinokkalaiset ry:n 380 mökkiläistä ja 180 siirtolapuutarhamökin omistajaa.

#   #   #

Vartiosaaressa on tätä nykyä kuutisenkymmentä kesähuvilan haltijaa, jotka muodostavat äänekkään lobbyn saarensa säilyttämiseksi luonnonvaraisena. Hyvä niin. On tärkeää, että asukkaat – niin Kivinokassa kuin Vartiosaaressakin - panevat päättäjät pohtimaan vakavasti ratkaisujaan.

En olisi suuresti harmissani, jos Vartiosaari vain suinkin voitaisiin jättää rakentamatta ja tulevien sukupolvien pohdittavaksi. Tämä edellyttäisi todennäköisesti kuitenkin suuria kuntaliitoksia tai vahvaa metropolihallintoa.

Vartiosaari on kartalta katsoen mitä ihanteellisin kaupungin laajenemissuunta.

Saaren rakentumista voivat lykätä huonot liikenneyhteydet. Vartiosaari tulee sen johdosta ajankohtaisemmaksi vasta sen jälkeen kun Kruunuvuori kalliine siltoineen on rakennettu ja Laajasaloa on täydennysrakennettu. Vasta silloin liikenneyhteydet Vartiosaareenkin aikanaan parantuvat.

Etu-Töölön kokoinen Vartiosaari pysynee vielä pitkään nykyisen kaltaisena virkistysalueena ja lomakeitaana: ainakin 2030-luvulle. Saarelle tulisi voida rakentaa jo lähivuosina kuitenkin paremmat yhteydet. Siten mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan saaren hienosta luonnosta.

#   #   #

Tähän samaan yhteyteen sopii sanoa vielä muutama sana Malmin lentokentän alueesta. Kyseinen alue on myöskin erinomaisten liikenneyhteyksien kainalossa.

En harmittelisi, jos Malmin lentoasema voitaisiin jättää rakentamatta ja tulevien sukupolvien pohdittavaksi. Tämä edellyttäisi todennäköisesti kuitenkin suuria kuntaliitoksia tai vahvaa metropolihallintoa.

Ymmärrän erittäin hyvin sitä näkemystä, jonka mukaan kulttuurihistoriallinen ja toimiva pienlentokenttä on hieno osa maantieteellisesti suuren Suomen pientä metropolia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä Malmin lentoasema on asetettu rakennuskieltoon vuoteen 2018 asti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Juhani Vento

"Rakentamattoman Kivinokan ”rasite” on nyt ja tulevaisuudessa sen erinomainen liikenteellinen sijainti aivan kiinni kahdessa valmiissa metroasemassa. Rakentaminen tänne olisi kestävän kehityksen oppikirjojen mukaista."

Suuri osa Kivinnokkaan suunnitellusta rakentamisesta sijoittuisi yli kilometrin päähän metrolta, joten se ei ole kävelyetäisyydellä, ikävä kyllä. Rakentaminen tuottaisi lisää yksityisautoilua, vaikka liityntäbussit järjestettäisiin.

Sensijaan suojeltu siirtolapuutarha sijaitsee kävelyetäisyydellä metrolta.

Vartiosaari on mahdollisimman huonojen yhteyksien päässä, se pitäisi säilyttää merellisenä virkistysalueena. Saarelle voidaan järjestää lossiyhteys, jolloin se olisi kaikkien saavutettavissa.

Pahin turhake metron varrella on Rastilan leirintäalue, joka sijaitsee aivan aseman kupeessa. Asuntovaunualueelle mahtuisi tuhat asukasta.

Esa Mattila

Jaa että kilometri on liian pitkä matka kävellä?

Juhani Vento

Marraskuussa, räntäsateessa, kaksi siwan kassia ja rääkyvä penska päiväkodista..

Saattaisin vaihtaa WW-Poloon.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #3

Voi voi, näitä nykypäivän kermap...

Käyttäjän LailaJokela kuva
Laila Jokela Vastaus kommenttiin #4

Niin, matka Kulosaaren metroasemalta Kivinokan kärkeen on suurinpiirtein sama kuin Kansallismuseolta Manskua pitkin Tullinpuomille, Tukholmankadun alkupäähän. Myönnän siis olevani kermap... kun minulta ei tässä elämänvaiheessa löydy aikaa kävellä tuota matkaa edestakaisin aamuin illoin.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Erinomainen kirjoitus! Nyt pitäisi rakentaa nimenomaan raideliikenteen varrelle ja varsinkin tiivistää rakennetta Kehä I:n sisäpuoleisilla alueilla. Vancouver on erinomainen osoitus, että halutessamme pystymme rakentamaan tiivistä kaupunkia, jossa myös asukkaat viihtyvät (kaupunki on valittu maailman viihtyisämmäksi kaupungiksi; Helsinki on sijalla 8).

Lisäisin vielä kirjoitukseen seuraavat faktat:
* Helsingissä on yli 4.000 asunnotonta
* Helsingin kaupungin vuokra-asuntojonossa on yli 22.000 henkilöä, joista peräti 60 % on erittäin kiireellisen asunnon tarpeessa.
* Helsingin kaupungin asukasmäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä jopa 260.000:lla vuoteen 2050 mennessä.

Käyttäjän LailaJokela kuva
Laila Jokela

Totta puhut (osittain)! Mutta kertokaapa minulle miksi ihmeessä Malmin lentäkenttää ei voisi rakentaa? Sinne mahtuu enemmän asuntoja kuin Kivinokkaan, ja juna-asemalle on ihan yhtä pitkä matka, vain merenranta puuttuu. Pienkoneiden pörrääminen asutuksen liepeillä on kammottavaa melusaastetta, mikä vähentää kaupungin viihtyisyyttä. Toisaalta viihtyisyyttä lisää keitaat kaupungin keskellä. Vanhankaupunlahden ympäristö on ollut erittäin raskaan rakentamisen kohteena jo vuosia, kun Arabianranta ja Kalasatama on rakennettu ja rakennetaan edelleen. Tasapainon vuoksi pitäisi jäädä vähän vihreyttäkin, sehän sitä viihtyisyyttä lisää. Eikö?

Käyttäjän LailaJokela kuva
Laila Jokela

Lähijuna tekee Malmin lentoasemasta erinomaisen asuinalueen. Tapanilan juna-asema on kilsan päässä lentoasemasta ja 10 minuutin matkan päässä Rautatieasemasta. Lisäksi autoväylät ovat vähemmän kuormitetut kuin Itäväylä.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

"Kivinokan äärimmäisestä kärjestä on Kulosaaren ja Herttoniemen metroasemille pyöräillen tai kävellen vain noin 1,5 kilometrin matka. Kivinokasta saisi siis erinomaisen merellisen kaupunginosan, jossa olisi painotus joukkoliikenteessä, pyöräilyssä ja kävelyssä."

Googlen reittiohjehaku piirtää kartalle jalankulkijan matkan Kivinokan kärjestä Kulosaaren metroasemalle, 2,0km / 26 minuuttia. Vastaava matka Herttoniemen metroasemalle on 2,2km / 29 minuuttia. Vertailun vuoksi matka Kaisaniemen metroasemalta Katajanokan äärimmäiseen kärkeen antaa tulokseksi 2,1km / 27 minuuttia. Kulkureitit ovat lyhimmät mahdolliset, reitti näkyy halutessa Googlen kartalla.

"Rakentamattoman Kivinokan ”rasite” on nyt ja tulevaisuudessa sen erinomainen liikenteellinen sijainti aivan kiinni kahdessa valmiissa metroasemassa. Rakentaminen tänne olisi kestävän kehityksen oppikirjojen mukaista."

Kukaan ei kuitenkaan mainosta Katajanokan olevan aivan kiinni Kaisaniemen metroasemassa. Todellisuudessa myös Kivinokka on niin kaukana metroasemista, että alueelle pitäisi rakentaa Katajanokan 4 ja 4T- linjoja vastaavat sisäiset joukkoliikenneyhteydet. Ottamatta kantaa Kivinokan rakentamisen puolesta tai vastaan on selvää, että Kivinokka ei sijaitse metron suhteen niin edullisesti, ettei se tarvitsisi liityntäliikennettä. Pelkän metron varassa sen joukkoliikenne ei toimi; työmatkalaiselle tulisi pahimmillaan pakollista kävelymatkaa lähes tunti päivässä.

Toimituksen poiminnat