*

Matti Niiranen Asiaa, analyysiä ja ajankuvia

Helsingin pysäköintipolitiikka sorsii kantakaupungin asukkaita

  • Design-pyöräteline Töölöntorin asukaspaikoilla. Vieressä noin 6 metriä leveä jalkakäytävä.
    Design-pyöräteline Töölöntorin asukaspaikoilla. Vieressä noin 6 metriä leveä jalkakäytävä.

Asukaspysäköintitunnuksen hintaa ollaan jälleen korottamassa, mikä herättää närää Helsingin kantakaupungin asukkaissa. Esityksen on linjannut Wanha kaupunginvaltuusto (2009-2012) ja se on  vaalien jälkeen valitun kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla ensi tiistaina. 

Korotus symbolisoi kaupungin pysäköintipolitiikkaa, jonka voi sanoa olevan suorastaan vihamielistä kantakaupungin asukkaita kohtaan. Asukastunnuksen hintaa korotetaan jatkuvasti, vaikka parkkipaikkoja vähennetään, eikä katuja talvisin aurata. Tämä ei voi olla oikein.

Vuonna 2010 tunnuksen hinta nostettiin 36:sta eurosta sataan euroon. Tällä kertaa tunnuksen vuosihinta halutaan korottaa 120 euroon. Hinta ei olisi kova, jos sillä saataisiin paremmin parkkipaikkoja, mutta kun ei saa! Näillä tiedoilla on todella vaikeaa hyväksyä tätä korotusta. Viraston selitykset ja esityksen perustelut ontuvat pahasti.

Asukaspysäköinnistä rokotetaan maksulla vain kantakaupungin asukkaita. Muualla Helsingissä saa pysäköidä vapaasti ja maksutta.

Asukaspysäköinnin ahdinko on surkeaa kantakaupungin tulevaisuuden kannalta. Hyvin moni lapsiperhe, vanhus, liikuntaesteinen tai työnsä johdosta autoa välttämättä tarvitseva ihminen joutuu tästä syystä harkitsemaan maalle pakoa esimerkiksi Espooseen tai kehyskuntiin.

Esimerkkinä Helsingissä pysäköintipolitiikasta julkaisen ohessa kuvani Töölöntorin varrelta. Kuin piruillakseen asukaspysäköintitunnuksen haltijoille, kaupunki on tässä sijoittanut design-pyörätelineen kahden parkkiruudun vievään tilaan, vaikka vieressä on noin kuusi (6) metriä leveä jalkakäytävä. Vastakkainasettelun aika ei totisesti ole ohitse Helsingissä! Kuva (C) Matti Niiranen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Erinomainen huomio, toivottavasti asia saadaan kumotuksi. Olen itsekin naureskellut tuota kuvasi telinettä, ettei vain alueemme vihreät edustajat olisi hankkeen takana ?

Saku Kolkkala

"Halpa asukaspysäköinti on johtanut tilanteeseen, jossa satunnaisesti tarvittavaa kesäautoa kannattaa säilyttää Helsingin ydinkeskustan kadunvarressa vuoden ympäri."
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/nurkanvaltaaja/pa...

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Tuon fillaritelineen symboliarvo on aika iso. Se kuvastaa sitä lähtökohtaa, josta virastossa asioita katsellaan. Ei osata ajatella, että liikuntaesteinen henkilö tai vaikkapa väsynyt vanhus olisi tarvinnut autopaikan läheltä kotiansa.

Pyöräteline olisi vallan hyvin mahtunut jalkakäytävälle tai tässä tapauksessa esimerkiksi Töölöntorin torialueen reunoilla olevien puiden alle.

Hassua, hassua. Miksi pitää harjoittaa tällaista järjen vastaista vastakkainasettelua viranomaisten toimesta?????

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Matti, noita design-pyörätelineitä on Helsingissä yhteensä 5 kpl. Asukaspysäköintipaikkoja noin 19000. Mittakaava on nyt vaan vähän eri. Kyllä siellä Töölöntorilla on yhä niitä parkkipaikkojakin.

Asukaspysäköintitunnusten perusongelma on se että paikkoja on siis se 19 000 mutta tunnuksia on liikkeellä noin 27 000 - niitä siis myydään enemmän kuin paikkoja on olemassa. Kyseessä on siis rajallinen hyödyke ja sellaisten käyttö saadaan tehokkaammaksi hinnoittelemalla. Jo tunnuksen hinnan nosto 36€:sta sataseen sai noin 3000 autoilijaa luopumaan tunnuksesta - ja näin siis paikkatilanne on viime vuosina selvästi parantunut!

Olen itse ehdottanut jo joitain vuosia sitten että asukaspysäköintiluvat pitäisi "huutokaupata" tai hinnoitella jollain muulla keinolla siten, että pysäköintipaikkojen täyttöaste olisi noin 90%. Tällöin kalliimpi tunnus tarkoittaisi nykyistä paremmin myös pysäköintipaikkaa.

http://hannuoskala.fi/2009/09/asukaspysakointiluva...

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Toki hintaa voi hieman nostaa, jos samalla petrataan myös yleistä pysäköintipolitiikkaa. On aidosti etsittävä malleja, joissa kaiken aikaa EI vain vähennetä asukaspysäköintipaikkoja.

Minä luulen, että erittäin moni on luopunut pysäköintiluvastaan yksinkertaisesti siitä syystä, että parkkipaikkoja ei ole - tai niitä on liian vähän ja että kaupunki ei hoida talvikunnossapitoa!!!

Jani Heinonen Vastaus kommenttiin #14

Autoja nyt vain on enemmän kuin paikkoja eikä mikään määrä ideologista peitsentaittoa ja liikuntaesteinen sotaveteraani-kortin viuhuttelua muuta asiaa.

Näin asia ratkaistaan New Yorkissa: http://watcherromano.files.wordpress.com/2008/09/w...

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen Vastaus kommenttiin #14

Tähän voi todeta vain Mark Twainin sanoin, että kannattaa ostaa maata, sitä kun ei enää valmisteta. Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen kantakaupungissa on kohtuullisen mahdotonta. Ja kaikki tila, joka varataan autojen parkkeeraamista varten on pois jostain muusta, tuottavammasta, käytöstä.

Saku Kolkkala Vastaus kommenttiin #14

No niin, tämähän on loistava uutinen! Hinnoittelu oikeaan markkinahintaan, niin asunnot halpenevat ja autopaikan tarvitsijoille paikkojen tarjonta lisääntyy. :)

Sinäkö Matti tämän sait aikaan, vai löysikö joku muu tämän idean täällä käymästämme keskustelusta?
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+haluaa+viisinke...

Mikko Solakivi

Kukahan tässä vastakkainasettelee?

Entäs jos tuohon olisi pysäköinyt joku terve ja hyväkuntoinen aikuinen? Kuinka hän kehtaa viedä paikan mahdolliselta liikuntaesteiseltä tai väsyneeltä vanhukselta?

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Mistä näitä telineitä voisi tilata, anoa tai ehdottaa? Rakennusvirastosta? Haluaisimme kauppamme eteen sellaisen Uudenmaankadulle. Nyt siinä pysäköi autoja jalkakäytävällä. Liikkeiden eteen voisi muuten laittaa asiointipysäköinnin esimerkiksi 5-15 minuuttiin. Nyt on vain LAST eli kuorma-autoille varattuja tiloja täällä Rööperissä.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Telineellä onkin vahva symbolinen sanoma. Se kannustaa pyöräilemään autoilun sijasta. Pyöräily kehittää kuntoa ja ei rasita ympätistöämme kuten autoilu. Helsingissä on paljon autoja sellaisilla ihmisillä, joilla ei esimerkiksi ole mikäännäköistä liikuntarajoitetta. He voisivat käyttää Helsingin halpaa ja toimivaa paikallisliikennettä.

Jani Heinonen

On kokoomuksella isot murheet. Kantakaupungin keskineliöhinta huitelee kuuden tonnin paikkeilla ja nillitetään satasen pysäköintiluvasta.

Mitä tulee fillaritelineisiin, jos ne laitettaisiin jalkakäytäville, minne sitten mersut pysäköitäisiin?

T: Tyytyväinen uutuuttaan hohtavan asukaspysäköintitunnuksen haltija

Susanna Kinnunen

"Tällä kertaa tunnuksen vuosihinta halutaan korottaa 120 euroon."

Miten sen ottaa. Soininvaaran mielestä 120 euron vuokra auton alusesta on liian halpa. Onhan se halvempi hinta kuin mitä ei-kantakaupunkilaiset maksavat.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Susanna, onhan se "halvempi, mutta muista, että vain kantakaupungin asukkaat joutuvat maksamaan pysäköinnistä kotikadullaan. Muualla kaupungissa se on maksutonta.

Käyttäjän joonaskiminki kuva
Joonas Kiminki

Hei, asun Torpparinmäessä kaupungin pohjoislaidalla. Ei meillä ole missään ilmaista pysäköintitilaa. Kadunvarret ovat neljän tunnin parkkikiekolla 6-24 välillä, eli niissä ei voi pysyvästi pitää autoaan. En tosin valita, koska taloyhtiöllämme on vuokrattavia paikkoja.

Miksi 10 euroa kuukaudessa koko maan halutuimmasta pysäköintitilasta on liikaa? Minä pysäköin asiakastapaamista varten kantakaupunkiin tänään 1:54 tunniksi ja maksoin siitä 8,4€. Minusta asukaspysäköinnistä voisi periä vähän enemmänkin, jotta autojaan huvikseen roikottavat lehtiin ja pölyyn peittyneet autot tajuaisivat poistua muita kiusaamasta.

T: entinen B-tunnuksen haltija

Susanna Kinnunen

Kantakaupungissa on metro, juna, raitiovaunut, busseja ja maan tihein taksiliikenne. Kantakaupungin asukkaat pysäköivät kantakaupungissa halvemmalla kuin muut. Onko se reilua?

Tiedoksesi, että minusta pysäköinnin olisi syytä olla ilmaista, mutta sen pitäisi olla ilmaista kaikille.

Maksamalla saa sitten parempaa palvelua.

Meilläpäin Espoossa ei muuten ole ilmaista pysäköintiä kotikadulla.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Jorma, heh :) Kantakaupungissa kai vallitsee hillitty porvarillinen charmi....

Matti Jalagin

Onhan tuo design hyvä vaalimainos Vihreiden politiikalle, jossa pyhän lehmän sijaan nostetaan vihreiden pyhä aasi eli luomuväline liikkumiseen.

Mutta miksi tuossa ei ole yhtään aasia sidottuna?

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Heh, juurikin noin moni ajattelee....

Käyttäjän NikoKavenius kuva
Niko Kavenius

"Asukaspysäköintitunnuksen hintaa aiotaan jälleen korottaa, mikä herättää närää Helsingin kantakaupungin asukkaissa. "

Suurin osa, 60-80%, Helsingin kantakaupungin talouksista on autottomia, joten en usko yleistykseen.

"-- eikä katuja talvisin aurata."

Kerropa yksikin tie Helsingin kantakaupungista, jota ei aurata talvisin.
Tiedätkö muuten paljonko pelkästään parkkipaikkojen auraaminen maksaa vuosittain?

"Hinta ei olisi kova, jos sillä saataisiin paremmin parkkipaikkoja, mutta kun ei saa!"

Erikoista on tällaisen väitteen esittäjässä se, että edustaa puoluetta jonka pitäisi ymmärtää jotain markkinataloudesta. Parkkipaikkoja ei saa siksi, että hinta on liian matala, ja kysyntää on tästä syystä liikaa. Viimeksi kun hintaa nostettiin, väheni tunnusten määrä tuhansilla.Ns. turhat kesäautot ja muut huithapelit vapauttivat paikat niitä oikeasti tarvitseville.

"Viraston selitykset ja esityksen perustelut ontuvat pahasti."

Et sitten kuitenkaan lähtenyt erittelemään ja kumoamaan näitä väitteitä? Tekee tästä lauseesta melko onton.

"Asukaspysäköinnistä rokotetaan maksulla vain kantakaupungin asukkaita. Muualla Helsingissä saa pysäköidä vapaasti ja maksutta."

Oletko tosissasi? Kauanko olet asunut _kaupungissa_?

"Asukaspysäköinnin ahdinko on surkeaa kantakaupungin tulevaisuuden kannalta. Hyvin moni lapsiperhe, vanhus, liikuntaesteinen tai työnsä johdosta autoa välttämättä tarvitseva ihminen joutuu tästä syystä harkitsemaan maalle pakoa esimerkiksi Espooseen tai kehyskuntiin."

Tarkoitatko, että satoja euroja kuukaudessa autostaan maksavat perheet ja yksilöt muuttavat Espooseen, siksi että asukasparkkitunnus maksaa 20e VUODESSA enemmän? Vai liittyykö tämä siihen, että parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi? Ensimmäiseen ongelmaan sanoisin vain, että terve menoa; jos on talous noin kireällä, on ehkä syytäkin muuttaa vähän halvemmille alueille. Toiseen ongelmaan sanoisin, että hintojen nostaminen on tähän nimenomaan ratkaisu. (Harmi että hinta ei nouse esimerkiksi Tukholman tasolle, 80 euroon kuukaudessa, jolloin ongelma voisi oikeasti poistua.

Tällä hetkellä tunnusten määrä lienee noin 30 000, kun paikkoja on vain reilu 20 000.

"Kuin piruillakseen asukaspysäköintitunnuksen haltijoille, kaupunki on tässä sijoittanut design-pyörätelineen kahden parkkiruudun vievään tilaan, vaikka vieressä on noin kuusi (6) metriä leveä jalkakäytävä."

Toimivan kaupungin edellytys on, että siellä pystyy liikkumaan paikasta toiseen. Jos kaikki Helsinkiläiset ajaisivat omalla autolla, ei liikkumisesta tulisi mitään. (Puhumattakaan miten saastainen, meluisa ja epäviihtyisä kaupunki olisi). Helsingin kaupunki on sitoutunut tuplaamaan pyöräilyn määrän, ja kuten tiedät, julkisten verkostoa kehitetään koko ajan. Tämä on tietenkin loppuviimen myös autoilijoiden etu, että ne joilla on mahdollisuus käyttää matkoihinsa julkisia tai polkupyörää, myös niin tekevät.

Jos muutama teline kymmenien tuhansien autopaikkojen seassa on joku ongelma, lienee ongelma omassa asenteessasi. Hintakin on käytännössä nolla, jos sitä verrataan autoilun edistämiseen käytettyihin varoihin. (Esim. Hakamäentie 100 000 000 e, josta Helsingin osuus n. 34 %.)

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Moi NIko! Hyviä vasta-argumentteja :P
Mistäs muita veroja keksittäsiin kantakaupungin asukkaille, joilla on jo ennestään kovemmat asumiskulut kuin muilla? ;)
Tunnut unohtavan, että muualla kaupungissa saadaan pysäköidä kotikadulle maksutta.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Niko; kaupungin tavoite on pyöräilyn lisääminen. Ei se voi "sitoutua", eli pakottaa kaupunkilaisia pyöräilemään. Etenkään talvella.
Fillarointi on kesäisin kliffaa, mutta onko se talvisin terveellinen liikuntamuoto?
Tapaturmatilastot varmaan osaavat kertoa, jos tämä "urheilu" talvisin lisääntyy...

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei Matti,

vaihdetaan vähän retoriikkaa. Työmatkapyöräily ei ole urheilua, se on liikennettä siinä kuin autoilu ja joukkoliikennekin. :)

Itse olen talvipyöräillyt nyt kolme talvea ja se mielestäni se on ihan yhtä turvallista kuin pyöräily keväällä, kesällä ja syksylläkin, kunhan vain väylät on hoidettu. Valitettavasti näin ei usein ole ja talvisin joudunkin usein ajamaan ajoradalla autojen seassa, joka vaikkakin turvallista, ei henkilökohtaista turvallisuudentunnetta nosta.

Talvipyöräilyn määrä ja turvallisuus liittyvät suoraan siihen, miten kaupunki sitoutuu hoitamaan pyöräreittejä. Onko pyöräily vain "urheilua", vai onko se vakavasti otettava osa liikennejärjestelmämme kokonaisuutta. Suomen pyöräilyn ykköskaupunki prosenteissa mitattuna on muuten Oulu - ainakaan lumen määrällä ja pohjoisuudella ei pyöräilyä Helsingissä siis kannata vastustaa. :)

Yleisemmin kannattaa tutustua Helsingin tuoreeseen selvitykseen pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista:

http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/pyorailyn_hyo...

"Pyöräilyn hyötyjä ja kustannuksia selvittäneen työn mukaan euron investointi Helsingin pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan euron hyödyt. Vaikuttavuus on moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna."

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Hannu, tuon "Pyöräilyn hyödyt" -selvityksen metodiikka on aivan oma lukunsa. Jos selvityksen teossa olisi käytetty objektiivista otetta, niin paperi olisi ollut uskottavampi ja edistänyt paremmin pyöräilyä.

"Urheilu" oli lainausmerkeissä ja liitetty vuodenaikaan. Se vihjaisi kaupunkilaisjärjen käyttöön pyöräilykeleistä.

Aika usein tosin näkee, että pyörätiet on paremmin aurattuja kuin jalkakäytyävät. Tosin ajavat ne pyöräilijät häpeilemättä jalkakäytävilläkin - vastoin sääntöjä.

Minä olen hyvin fillarointimyönteinen, mutta tätä pitäisi kehittää hyvässä hengessä, ei uskonlahkonomaisesti.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #18

Kurkkaappa pyöräkaista Stokkan edessä seuraavan kerran kun kuljet ohi...

Ja olet ihan oikeassa siinä että pyöräilijöiden määrän kasvaessa pyöräilijöiden on opittava kunnioittamaan liikennesääntöjä paremmin. Jalkakäytävien kunnossapidosta kantakaupungissa vastaavat taloyhtiöt - siksi niiden kunto vaihtelee kortteleittain.

Mikä pyöräilyselvityksen metodiikassa oli mielestästi pahasti pielessä?

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen Vastaus kommenttiin #21

Etu-Töölössä kaupunki vastaa jalkakäytävistä (kokeilualue). Muualla kantakaupungissa jalkakäytävistä vastaavat taloyhtiöt. Ja on totta, että eroja on taloyhtiöittäin. Valitettavasti.

Olen useimmiten huomannut, että kaupungin tai sen liikelaitoksen omistamat talot tunnistaa siitä, että niiden edustalla jalkakäytävät on hoitamatta :(

Pyöräilyn hyödyt selvityksen tulokseksi saatiin uskomattomia hyötykertoimia: oliko se nyt niin, että satsaamalla 10 miljoonaa pyöräteihin 10 vuoden ajan hyödyksi tulisi HOKUS-POKKUS 888 miljoonaa euroa. Jne. Selvityksessä oli paljon hyvää, en sitä sano. Ja kuten totesin, pyöräily on hyvä juttu, mutta sitä pitää kehittää sulavassa sovussa muiden liikennöintimuotojen kanssa. Nyt on tehty paikoin aivan outoja pyöräilyratkaisuja, kuten nämä pyörätaskut suojateiden edessä: ihan outoja.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala Vastaus kommenttiin #27

No ne pyörätaskut ovat tutkitusti parantaneet liikenneturvallisuutta kun kääntyvät autoilijat eivät kurvaa pyöräilijän päälle. Että ei ne sikäli täysin outoja ole, kyllä niille varsin hyvät perustelut ja kansainväliset esimerkit löytyy.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen Vastaus kommenttiin #29

Täältä löytyy muutama huomioni siihen pyöräilyselvitykseen:
http://www.mattiniiranen.fi/en/etusivu-blogi/68-ka...

Marjut Ollitervo

Talvella tapahtuu liikennesuoritteeseen nähden vähemmän pyöräilyonnettomuuksia kuin kesällä.

Lähde: http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/...

Samasta paperista voi lukea suuntaa antavaa tietoa talvipyöräilyn terveysvaikutuksista.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Katsotaan milloin kaupunki vaatii pysäköintilupaa kun parkkeeraa auton omalle pihalle. Tässä kiinteistö- ja autoverojen luvatussa maassa mikään verotuksen muoto ei enää yllättäisi.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Tuopas tästä vielä puuttuisi :)

Käyttäjän SebastianNyberg kuva
Sebastian Nyberg

Hei Matti!

Kun kerran mainitset Töölöntorin, eikö siellä varsinainen ongelma ole, että tori käytetään pysäköintipaikkana? Saako torikauppias vastaavasti pystyttää kojunsa Runeberginkadulle?

t. Sebastian

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Heh - hauska juttu. Toria on pakko käyttää, kun mm. pyörätiet ovat vähentäneet asukaspaikkoja kantakaupungista. Ja lisää menee Mechelininkadulta kohta. Korvaavia paikkoja ei näy, ei kuulu.

Jos tehtäisiin fiksusti ja järkevästi, niin etsittäisiin ratkaisuja, joissa katualueille mahtuvat niin pyörät kuin autotkin. Ja hyvin mahtuisivat, eivät Helsingin katuväylät niin ahtaita ole.

Miksi turha vastakkainasettelu???

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Mistä kohdasta kantakaupunkia pyörätiet ovat vähentäneet asukaspaikkoja? Minulle kun ei tule ihan heti mieleen.

Mechelininkadulla asukaspaikkoja tulee muuten vähentämään se, että suunnitelman mukaan Meklulla on jatkossa koko vuorokauden käytössä kaksi autokaistaa. Eli oikeastaan Mechelininkadulla liikennettä sotkevan pysäköinnin vähentää autokaista - ei pyöräkaista. Ja liikenne on toivottavasti sujuvampaa kuin nykyisin. Mechelininkadulle mahtuisi minunkin mielestäni vallan mainiosti yksi ajokaista, yhden kaistan verran pysäköintipaikkoja ja pyöräkaista! Mutta se vähentäisi aidosti Mechelininkadun välityskykyä. ;)

Korvaavia paikkoja kantakaupunkiin itseasiassa on syntynyt viime vuosina tuhansia. Viimeksi annettiin rakennuslupa pysäköintihallille Taka-Töölöön, jossa on 400-600 autopaikkaa. Eli pysäköintipaikkojen kokonaismäärä kantakaupungissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana _kasvanut_ merkittävästi. Ei vähentynyt.

Kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen määrä on vuosien 1990 ja 2010 välillä kasvanut melkoisesti.

Vuonna 1990 paikkoja oli 14 467. Kasvua 1990-2000: 20 %.
Vuonna 2000 paikkoja oli 17 316. Kasvua 2000-2010: 16 %.
Vuonna 2010 paikkoja on 20 089. Kasvua 1990-2010: 39 %.

Lisäksi Helsingissä on vireillä yhteensä 4 250 – 4 750 lisäpaikkaa kantakaupungin P-laitoksiin:

Töölö, käsittelyssä 25.11.2010 600 paikkaa.
Töölönlahti, (Musiikkitalo) rakenteilla 650 paikkaa.
Jätkäsaari, 900 paikkaa.
Katajanokka, vireillä 500 paikkaa.
Hakaniementori, kaavan mukaan 700 paikkaa.
Linnanmäki, kaavan mukaan 500 – 1000 paikkaa.
Varaus WTC:n alle, jos keskustatunneli rakennetaan 400 paikkaa.

Luvut Martti Tulenheimon blogilta: http://marttitulenheimo.fi/2010/11/pysakoinnin-sub...

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen Vastaus kommenttiin #32

Asukasta kohden Hannu, asukasta kohden...

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä Vastaus kommenttiin #32

Maanalaisia paikkoja lisätään, mutta näkyykö tilanne vapautuvana katutilana. Liikenne käyttäytyy kuten vesi. Kun se pääsee virtaamaan uuteen paikkaan, niin lisää vettä kertyy aikaisempiin paikkoihin. Tämän voi todeta rannalla, kun vetää kantapäällään ojia hiekkaan. Meilahden korkeudella on vielä toistaiseksi vajaakäyttöinen väestönsuoja parkkihallina, mutta kaupungin kasvaessa sekin täyttyy. Ja kaduilla on edelleen autoja.

Samuli Mikkola Vastaus kommenttiin #48

" Kun se pääsee virtaamaan uuteen paikkaan, niin lisää vettä kertyy aikaisempiin paikkoihin"

Sillä erotuksella, että rannalla vesi on ns. rajaton, mutta liikenteen määrä on kuitenkin rajallinen.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä Vastaus kommenttiin #69

Autojen määrä ja sitä myötä liikenne lisääntyy jatkuvasti, joten siten sen voi kuvitella olevan kuin vesi rannalla. Uusia asukkaita on tulossa parinkymmenen vuoden sisällä 400-600.000. Tietyllä osuudella heistä on auto. Joillakin useampi. Se "vesiraja" on tällä hetkellä linjalla Meilahti-Käpylä. Siellä on vielä tilaa katujen varsilla ja parkkihalleissa.

Käyttäjän SebastianNyberg kuva
Sebastian Nyberg

Miksi toria on pakko käyttää pysäköintiin? Miksi oikeus pysäköidä autoa ajaa torin käytön yli? Tämähän on täysin mielivaltainen "oikeus".

Autojen käyttöaste Töölössä on omien havaintojeni mukaan alhainen (asun itse Taka-Töölössä ja meillä on auto jota emme käytä edes kerran viikossa), joten ongelma näkyy olevan hinnoittelu- eikä saatavuusongelma.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Mistä näitä telineitä voisi tilata, anoa tai ehdottaa? Haluaisimme kauppamme eteen sellaisen Uudenmaankadulle. Nyt siinä pysäköi autoja jalkakäytävällä. Liikkeiden eteen voisi muuten laittaa asiointipysäköinnin esimerkiksi 5-15 minuuttiin. Nyt on vain LAST eli kuorma-autoille varattuja tiloja täällä Rööperissä.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Varmaan kaupunkisuunnitteluviraston pyöräilytiimi osaa Matti-kaima vastata tuohon.

Eikö kaupassasi käy autoilijoita? Jalkakäytävän reunassa pyörätelineet olisivatkin fiksu juttu: esim. kadun suuntaisesti pitkittäissuunnassa pareittain. Malleja, joilla kaupunkitilaa säästetään tulee etsiä myös pyröäilyratkaisuissa.

Turha vastakkainasettelu pois!!!

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Myös autoilevat asiakkaamme kärsivät asukkaiden täyttämistä parkkipaikoista. Sellaisia "Kiss and drive" -pisteitä voisi laittaa säännöllisin välein vilkkaille kauppakaduille. Ja niiden lisäksi 5-15 minuutin asiointipaikkoja. Lisäkilpenä esimerkiksi ostoskärryn kuva :)

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen Vastaus kommenttiin #30

Juu. Varmaan noinkin. Mutta toisaalta siinä sinun yläkerroksissa asunee aika monta asiakasta, jotka pitävät autoaan kotikadullaan asukaspysäköintipaikoilla.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä Vastaus kommenttiin #31

Bisneksen ja rahantulon kannalta varmaan kuitenkin aika harva. Enimmäkseen nämä kärsivät liikenteestä. Kun Uudenmaankatu oli muutama vuosi sitten tunnelityön vuoksi suljettu, ilmaantui halua saada tilanne pysyväksi. Kävelykatu-addressiakin puuhailtiin. En tiedä sitten ajattelivatko autojensa säilytyksen kohtaloa. Jonkin verran täällä seisoo hankien alla kesäautojakin. Joko odotellen kesää tai sitten omistajaansa palaamista Aurinkorannikolta. Ihmisiä on erilaisia.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen Vastaus kommenttiin #40

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kantakaupungin ulkopuolelta ihmiset tulisivat entistä enemmän keskustaan julkisilla kulkuneuvoilla tai polkupyörillä.

Raideliikenteeseen on panostettava ja liityntäpysäköintilaitoksia on rakennettava! Ehdottomasti kyllä näille asioille!

Saku Kolkkala

Juuri niin, ei turhaa vastakkainasettelua. Katutila voitaisiin jakaa tasan neljään osaan: julkinen liikenne, jalankulku, yksityisautoilu ja kevyen liikenteen väylä. Jokainen saisi sitten hoitaa omassa neljänneksessään myös mahdolliset pysäköintiogelmat niin kuin parhaaksi näkee.

Pysäköintiongelmista itse pidän merkittävämpänä sitä, miten autoilijat pysäköivät kevyen liikenteen väylälle tai jalkakäytävälle. Ajoradalle pysäköityjä polkupyöriä ei näe ollenkaan niin paljon.

Henry Lassus

Aika demari-vaatimus kokoomuslaiselta vaatia, että yhteiskunta maksaa hänen pysäköintiruutunsa. Nopealla googlauksella selvisi, että pysäköintiruudun ohjeminimikoko voisi olla 2.5x5m, mistä saadaan nopeasti laskettua, että se tekee 9.60e per neliö vuodessa. Kuulostaa aika hurjan halvalta. Niiranen varmaan kaupunginvaltuutettuna ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä osaa kertoa paljonko kantakaupungissa on maan neliövuokra?

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Höpsis-pöpsis. Ei kantakaupungin ulkopuolella olla kommunisteja, sosialisteja tai edes sosialidemokraatteja sen johdosta, että aivan asiallisin perustein vastustetaan maksullisen asukaspysäköinnin laajentamista sinne.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Kolikkoparkkipaikat ovat asukaspysäköintimaksuun verrattuna todellinen kultakaivos. Keskustassa pysäköinti maksaa 6 e tunnissa, joten tuo auraamaton parkkiruutu tuottaa klo 9-21 välisenä aikana 72 euroa per päivä eli 220 arkipäivänä vajaat 16.000 euroa. Melkoinen ero asukaspysäköintimaksuun.B- ja C-alueilla toki pienempi.

Matti Jalagin

Matti Niiraselle.

Voisiko kokoomus ehdottaa asukaspysäköinnin maksua myös polkupyörille, sillä ne vievät oman osansa teiden infrasta ja myös p-paikoista?

On omituista, että kulkuvälineiden omistajat asetetaan eriarvoiseen asemaan tunteisiin vetoavan ideologian perusteella.

Autottomille ja polkupyörättömille tulisi maksaa jokin kompensaatio myös siitä, että eivät rasita kaupunkitilaa välineillään.

PS. montako tavarapyörää mahtuu yhteen parkkiruutuun?

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Tätäkin voisi pohtia: tulisiko rakentaa erityisen turvallisia ja maksullisia pyöräparkkeja? Miksi ei? Jos pyörä on kallis, niin varmaan senkin parkkeerauksesta moni olisi valmis pulittamaan roposen, jos toisen.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei,

tätä on sekä kokeiltu että pohdittu. "Turvallisilla" pyöräparkeilla ei ole kysyntää ja ne ovat tuloihin nähden sekä kalliita rakentaa että ylläpitää. (Hyvänä esimerkkinä Pasilan aseman "lokerot".)

Myös pyöräparkkien turvallisuus paranee tehokkaimmin säännöllisellä hoitamisella "rikottujen ikkunoiden" -teorian tapaan. Kerätään romut pois.

Saku Kolkkala

Sopisiko kaikille sellainen ratkaisu, että kaupunki vuokraisi ensin parkkipaikkojen tilan käypään markkinahintaan jollekin yksityiselle toimijalle, joka sitten huolehtisi sen edelleenvuokrauksesta esim. autoilijoille? Tämän yrityksen tehtäviin kuuluisi sitten myös tilan kunnossapito ja sen intresseissä varmasti olisi saada kysyntä ja hinnoittelu kohtaamaan toisensa.

Käyttäjän MattiNiiranen kuva
Matti Niiranen

Tällaiset ajatusrakennelmat ovat mielenkiintoisia, mutta toisaalta tuntuu, että kantakaupungin asukkaita ollaan ajamassa aika ahtaalle. Väki katoaa kehyskuntiin ja muualle. Riskinä pon että keskusta slummiutuu, jos asuminen tulee keskiluokalle aivan tajuttoman kalliiksi keskustassa. Sitähän sen nimittäin on jo nyt...

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Hei,

hauskaa että otit slummiutumisen esille!

Asukaspysäköintimaksun alkuperäinen tarkoitus oli tehdä nimenomaan keskusta-asumisesta houkuttelevampaa! Maksuja käyttöönotettaessa (muistaakseni 70-luvulla, korjatkoon joku joka muistaa paremmin) asunnot keskustassa maksoivat vähemmän kuin "houkuttelevissa" lähiöissä. Vetovoimatekijänä pidettiin nimenomaan asukaspysäköintiä ja pysäköintimaksuilla toivottiin saatavan myös keskustan asukkaille tilaa pysäköintiin.

No, voitaneen katsoa että keskustan houkuttelevuuden parantamisessa onnistuttiin ja slummiutumisen vaara vältettiin. :)

Nykyisin kyse on lähinnä hinnoittelusta - mikä on oikea hinta tilasta Helsingin keskustassa? Kymppi kuussa noin kymmenestä neliömetristä tuntuu aika vähältä. Tukholmassa asukaspysäköintimaksu on noin kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna ja yhä siellä ajetaan autoilla.

Kannattaa myös muistaa että kantakaupungin asuntokunnista auton omistavat ovat selvä vähemmistö - alueesta riippuen 60-80% asuntokunnista ovat autottomia.

No, kuten kirjoitin, mun mielestä ongelma olisi ratkaistavissa muuttuvalla hinnoittelulla kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Jos jollain alueella on liian vähän pysäköintipaikkoja, nostetaan siellä asukaspysäköinnin hintaa kunnes paikkoja alkaa löytyä. Vastaavasti jos jollain alueella paikkoja on vapaana "liikaa" voitaisiin hintaa laskea. Tavoitteena tulisi olla noin 80-90% täyttöaste, jolloin paikan tarvitseva sellaisen aina löytäisi.

Samuli Mikkola Vastaus kommenttiin #47

"Nykyisin kyse on lähinnä hinnoittelusta - mikä on oikea hinta tilasta Helsingin keskustassa? Kymppi kuussa noin kymmenestä neliömetristä tuntuu aika vähältä. Tukholmassa asukaspysäköintimaksu on noin kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna ja yhä siellä ajetaan autoilla."

Tämä edellyttäisi sitä, että se 10m2 olisi tuolla maksulla esteettä käytettävissä, mutta näinhän asia ei ole. Asukaspysäköinti ei anna kymmentä neliötä vaan ainoastaan luvan käyttää jos sellainen jostain sattuu löytymään. Esimerkiksi täällä Alppilassa ei lisäksi ongelmana ole asukaspysäköijät vaan Linnanmäen turistien autot, joille rakennettavaa parkkitaloa ei niin yllättävät tahot tietysti kiihkeästi vastustavat.

Varsinkin vanhemilla alueilla soininvaaralaisten keksimä hinta auton alla olevasta maasta olisi hyvin vaikeasti hyödynnettävissä mihinkään muuhun. Ei ainakaan mitenkään tuottavasti ja jos aletaan laskea tuolla periaatteella paljonkohan vajaakäytössä olevat uudet leveät pyöräkaistat maksavat per pyörä?

Vaikka autoilijat olisivat vähemmistö, he ovat satavarmasti alueen veronmaksussa enemmistö.

Saku Kolkkala Vastaus kommenttiin #55

Kunnon markkinaehtoinen hinnoittelu, niin johan alkaa paikkoja löytyä ja pysyvät ne turistitkin hieman loitommalla autoinensa. Junallahan pääsee Pasilaan ja siitä on Lintsille vartin kävelymatka.

Saku Kolkkala

En oikein ymmärrä, miksi keskusta slummiutuisi, jos sinne jää vain hyviä veronmaksajia ja vanhuksia, opiskelijoita ynnä muita, jotka eivät autoa päivittäiseen liikkumiseensa tarvitse.

Keskustassa asuminen on joka tapauksessa jo niin kallista, että mielestäni ainakaan perheellisellä keskiluokalla ei ole sinne mitään asiaa ja jos on, niin joku 50 €/kk auton pysäköintipaikasta ei kyllä ole merkittävä asia kokonaishinnassa. Harmi, että palvelualoite ei edennyt, koska tuossa aiemmin ehdottamassani mallissa olisi ollut hyvä tilaisuus testata vaikka sen toimivuutta.

Jani Heinonen

Et kai sinä nyt tosissasi miesparka väitä, että asukaspysäköintitunnuksen hinta ajaa ihmiset kehyskuntiin?

Vähän joka puolella Stadia asuneena voin sanoa pysäköintiin liittyvien ongelmien olevan aika lailla pohjimmaisina niistä syistä jotka saattaisivat ajaa minut pois kantakaupungista.

Ei kai kantakaupunki slummiudu jos köyhät ajetaan sieltä pois. Tyhjenee vain entisestään. 30% asunnoista ovat nytkin tyhjillään kasvamassa korkoa kokoomuspoliitikkojen siunauksen saattelemina.

Samuli Mikkola Vastaus kommenttiin #66

"Tyhjenee vain entisestään. 30% asunnoista ovat nytkin tyhjillään kasvamassa korkoa kokoomuspoliitikkojen siunauksen saattelemina."

Itse soisi tosiaan Vihreiden tai Vasemmistoliiton enemmän kiinnittävän huomiota asumiseen eikä autoilun rajoittamiseen. Suomessa on tosiaan kaikilla ilmaston takia pakko olla asunto kun ei voi asua veneen alla rannalla. Pitäisi tehdä periaatepäätös, että aiotaanko kantakaupunki pitää pelkkänä baari ja työssäkäyntipaikkana vai voitaisiinko katsoa esim. Tukholmasta mallia isojen asuntojen jakamisessa?

Saku Kolkkala

"Entistä järjettömämmän asukaspysäköintijärjestelmästä tekee se, että ne kantakaupungin asukkaat, joiden pysäköimistä kaupunki on päättänyt tukea, ovat saaneet myös parhaat joukkoliikenneyhteydet. Ja jos kunnianhimoiset suunnitelmat vielä joskus toteutuvat, myös parhaat pyörätiet. [...]

Ratkaisu olisi asukaspysäköinnin hinnan korottaminen lähemmäs sitä tasoa, jota pysäköinti maksaa muille kaupunkilaisille. Kun auton pitäminen keskustassa kallistuisi, autojen määrä kantakaupungissa vähenisi ja se parkkipaikkakin olisi helpompi löytää."

Nyt hieman vastuullisuutta ja eteenpäin katsomista niihin päätöksiin!
http://www.hs.fi/kotimaa/L%C3%A4hi%C3%B6ss%C3%A4+a...

Käyttäjän AaroSuonio kuva
Aaro Suonio

Oikeaa puhetta. Lumen kanssa on tänä talvena saanut Etu-Töölössä taistella toden teolla. Tilannetaju on kaupungin lumenluojilla heikko: pahimpaan aikaan ei näy ketään ja kun lumet sulivat hetkeksi lähes kokonaan, kaupungin väki ilmestyi paikalle suorittamaan lähisiirtoja ja piilottelemaan asukkaitten autoja, josta sitten vielä tulee iso lasku perässä. Samaan aikaan läheisellä kadulla on auto seisonut koko talven ja näyttää toimivan myös tavaravarastona. Tästä kaikesta on tietysti todisteita, mutta ne eivät kiinnosta kaupungin viranomaisia toiminnan kehitysmielessä. Pysäköinninvalvonta ei toteudu taspuolisena, vaan mielivaltaisena.

Pahin rikos on kuitenkin puhua ko. viraston kohdalla asiakaspalvelusta - sitä eivät asukaspysäköijät saa! Asiakaspalvelu on aina asiakaslähtöistä. Asukaspysäköinti ei valitettavasti nykyisellään ole - se on rahastusta ilman todellista yritystäkään palvella kantakaupunkilaisia autonomistajia.

Tahdomme parannusta asiaan! Auta Matti!

Saku Kolkkala

Mitä mieltä olet Aaro tuosta ehdotuksestani, että kaupunki vuokraisi ensin parkkipaikkojen tilan käypään markkinahintaan jollekin yksityiselle toimijalle, joka sitten huolehtisi sen edelleenvuokrauksesta esim. autoilijoille? Tämän yrityksen tehtäviin kuuluisi sitten myös tilan kunnossapito ja valvonta ja sen intresseissä varmasti olisi saada kysyntä ja hinnoittelu kohtaamaan toisensa. Saisi oikeudenmukaisuutta, palvelua ja rahalle vastinetta?

Käyttäjän AaroSuonio kuva
Aaro Suonio

Saku Kolkkalan malli herättää monenlaisia ajatuksia. Miksei sitä voisi tutkia? Siinä pitäisi kuitenkin toteutua asujamiston enemmistön tahto, siten että toiminnan yksityistämisen parametrit olisivat julkisessa tiedossa ja asiasta tehtäisiin ensin jonkinlainen selvitys. Miten taattaisiin nykytasoa parempi tilanne (en sano palvelu)? Itse olisin valmis maksamaan jonkin verran enemmän, jos tilanne olisi oleellisesti parempi. Miten sen käyvän markkinahinnan määrittäisit tilanteessa, jossa sinulla ei ole omaa paikkaa eikä edes takuuta että alueellasi jossain olisi sinulle paikka.

Saku Kolkkala Vastaus kommenttiin #59

Toivotaan, että blogisti-Matti lähtee ajamaan asiaa eteenpäin! :) Ja aivan varmasti voittoa tuottamaan pyrkivät yritykset osaavat laittaa hinnoittelun kohdalleen tuotteelleen.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Käypä hinta parkkiruudusta on A-alueella 6 euroa tunnissa eli 12 tuntia päivässä 220 arkipäivänä tuottaa yli 15.000 euroa. Hinta asukaspysäköinnistä on siihen nähden kohtuullinen n. 100-300 euroa vuodessa. Pysäköintitunnussopimukseen pitäisi liittää velvollisuus siirtää autoa puhtaanapidon tieltä. Nythän hinaus niille on maksutonta, mutta maksaa kaupungille ja hidastaa hommaa. Asukaspysäköinnin hintaa ei voi mielestäni hirveästi nostaa markkinahinnan tasolle, koska on otettava huomioon, että pientaloasukkaat pysäköivät ilmaiseksi esikaupunkialueilla. Samoin työsuhdeparkkipaikkaa käyttävät.

Seppo Lavikainen

Tuollainen toiminta on viherterrorismia!

Käyttäjän AaroSuonio kuva
Aaro Suonio

Saku Kolkkalan malli herättää monenlaisia ajatuksia. Miksei sitä voisi tutkia? Siinä pitäisi kuitenkin toteutua asujamiston enemmistön tahto, siten että toiminnan yksityistämisen parametrit olisivat julkisessa tiedossa ja asiasta tehtäisiin ensin jonkinlainen selvitys. Miten taattaisiin nykytasoa parempi tilanne (en sano palvelu)? Itse olisin valmis maksamaan jonkin verran enemmän, jos tilanne olisi oleellisesti parempi. Miten sen käyvän markkinahinnan määrittäisit tilanteessa, jossa sinulla ei ole omaa paikkaa?

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Helsingissä sentään pääsee lähes joka paikkaa julkisella liikenteellä toisin kuin pienillä paikkakunnilla.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Tammikuussa käytiin Helsingissä autolla koska ei-pääkaupunkiseutulaisena ja huonolla suuntavaistolla varustettuna en uskaltanut lähteä yksin junalla (pelkäsin, etten löydä rautatieasemalta määränpäähäni). Parkkihallejakin saatiin etsiä mutta onneksi löydettiin. Stockan parkkihallia en kyllä suosittele, oltiin 2-3 tuntia ja maksoi 20 euroa! Opiskelijan kukkaroa kiristi kyllä. Siis 20e pelkästä pysäköinnistä! Sillä rahalla olisi päässyt junalla Helsinkiin.

Juhani Piironen

Hei hyvä toimitus.

Miten on Turun pysäköintipolitiikka?

Miten on Mikkelin pysäköintipolitiikka?

Miten on Tampereen pysäköintipolitiikka?

Miten on Kouvolan pysäköintipolitiikka?

Miten on Rovaniemen pysäköintipolitiikka?

On hienoa että tällaisia valtakunnalle tärkeitä aiheita nostetaan esille, kuin Helsingin pysäköinti, mutta sitten voisitte pohtia myös tuota Turun tilannetta.

Olen kauan ihmetellyt sitä Turun tuomiokirkon edessä olevaa pysköintipaikkojen määrää.

(niin varmaan :) )

Sitä vaan että tämä aihe oli toimituksen mielestä tärkeämpi, kuin esim.

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Juhani Piironen

Niirasellekin kommentti.

Kantakaupungin pysäköintimaksuja halutaan korottaa ja viskellä pyörätelineitä sinne sekaan, koska vasemmiston (mm. vihreät) mielestä;

- kantakaupungissa asuvat vain rikkaat
- rikkaus on Suomessa synti

--> syntisiä tulee rangaista.

Mauri Hyhkö

Aivan oikein niille rikkaille syntisille. Ratkaisin omalla kohdallani ongelman siten, että koska en ole rikas mutta syntinen, niin muutin helvettiin stadista. Saavat viherkommarit pitää velkaisen tunkkinsa, joka tulee olemaan konkassa vaikka saisivat kaikki Granin kroisokset veronmaksajikseen.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Pysäköinti ei-asukkaalle parkkiruudussa maksaa A-alueella 6 euroa tunnissa. Tämä on yhteensä kerrottuna 220 arkipäivällä yli 15.000 euroa vuodessa. Siitä saamillaan tuloilla kaupunki sponsoroi kohtuullisen halpoja asukaspysäköintilupia. Pysäköintikiellon pidennyttyä klo 21 asti ja valvonnan lisääntyessä myös paikkoja tulee vapautumaan asukkaille.

Lumen alla olevat kesäautot voisi yhteydenoton avulla pyytää siirtämään säilytysalueille. Rakennusvirasto pyytää auton haltijan puhelinnumeron asukastunnusta hankittaessa. Tekstiviesti kehottaa auton siirtoon lumiauran tullessa kadulle. Myös Aurinkorannikolla talveaan viettävä voi pyytää täten naapuriaan hoitamaan auton siirron puolestaan.

Pienillä liikkeillä ja säädöillä asia muuttuu paremmaksi

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

Hmm, eikös teillä siellä Tsadissa ole se kuuluisa toimiva joukkoliikenne?
Mihis niitä yksityisautoja oikein tarvitaan?
Niin, ja pitää muistaa myös suvaitsevaisuus, myös pyörätelineitä pitää suvaita.
Polkupyöristä tulikin mieleen että niitähän ei veroteta juuri lainkaan!
Olisko jo vihdoin aika tarttua tähän epäkohtaan ja laatia polkupyörävero?

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Pysäköinti ei-asukkaalle parkkiruudussa maksaa A-alueella 6 euroa tunnissa. Tämä on yhteensä kerrottuna 220 arkipäivällä yli 15.000 euroa vuodessa. Siitä saamillaan tuloilla kaupunki sponsoroi kohtuullisen halpoja asukaspysäköintilupia. Pysäköintikiellon pidennyttyä klo 21 asti ja valvonnan lisääntyessä myös paikkoja tulee vapautumaan asukkaille.

Lumen alla olevat kesäautot voisi yhteydenoton avulla pyytää siirtämään säilytysalueille. Rakennusvirasto pyytää auton haltijan puhelinnumeron asukastunnusta hankittaessa. Tekstiviesti kehottaa auton siirtoon lumiauran tullessa kadulle. Myös Aurinkorannikolla talveaan viettävä voi pyytää täten naapuriaan hoitamaan auton siirron puolestaan.

Pienillä liikkeillä ja säädöillä asia muuttuu paremmaksi.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Liikenneväyliä tarvitaan myös. Kasvava kaupunki ja lisääntyvä autoliikenne edellyttävät sujuvia väyliä. Esimerkiksi Paciuksenkatua ja Mannerheimintietä, Mäkelänkatua tai Hämeentietä ei voisi kuvitellakaan kadunvarsipysäköinnille. Väestön painopisteen ja myös autojen lukumäärän siirtyessä uusiin eteläisiin kaupunginosiin tulevat myös sinne johtavat väylät kuormittumaan. Tunnelit eivät ohjaa kaikkialle ja maanpäällinen liikenne tulee säilymään pelkästään sen vuoksi, että asiointi tiettyyn paikkaan sitä vaatii.

Liikennemäärät tulevat siis lisääntymään myös esimerkiksi Jätkäsaareen johtavilla kaduilla, kuten Punavuoren kautta Bulevardia ja Tehtaankatua sekä Töölössä Mechelininkatua. Näiden katujen varsien pysäköintiä liikenteen sujuvuuden vuoksi tulisi jo säädellä ja siirtää tarpeen mukaan muualle. Parkkihallien rakentaminen maamme sääolot huomioiden on viisasta. Näin toimitaan jo uusilla asuinalueilla. Esimerkkinä Pasila ja Pikku Huopalahti. Auton säilyttäminen pysäköintihallissa myös vähentää sen käyttöä ja vapauttaa kadunvarsien lyhytaikaista asioinatikäyttöä vaikeasti liikkuville asiakkaille ja pikkukaupoille.

Nyt on tilanne se , että on helpompi ajaa ostoksille Selloon ilmaiseen parkkiin, kuin suosia kantakaupungin kauppoja.

Käyttäjän AaroSuonio kuva
Aaro Suonio

Asukkaiden autojahan siirrellään lumen siivouksen tieltä, EIKÄ SIIRTOKEHOITUSKYLTTI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ PAIKALLA TAI KOVINKAAN NÄKYVÄ.  Vaikka auton omistajan puhelinnumero olisi tiedossa, tehdään ns lähisiirto eli piilotetaan auto jonnekin, siten että pitää TIETÄÄ että auto on siirretty, ei varastettu ja LÖYTÄÄ oikea puhelinnumero, jossa tiedetään kertoa, mihin auto on siirretty. Lappu auton ikkunassa ei paljon lohduta kun auto on hävinnyt. Siirrosta veloitetaan sitten 80 Euroa. Kerran ruljanssin läpikäytyään on tietysti viisaampi. Jos virastolla on muka asiakaspalvelua, MIKSEI AUTONOMISTAJALLE SOITETA TAI LÄHETETÄ TEKSTIVIESTIÄ ENNEN SIIRTOA ja anneta mahdollisuutta reagoida?

Samaan aikaan kun oma autosi siirretään sinulta piiloon, on ovesi edessä lumikasan alla parkissa pakettiauto, johon on varastoitu tavaraa ja joka on seisonut koko talven samalla paikalla ilman että sitä on siirretty kertaakaan mihinkään. Toteutuuko tässä tasapuolinen kohtelu?

Sapettaa rauhalllisempaakin ihmistä!

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Hei Aaro,

jos sinulle on käynyt kuvailemallasi tavalla ota yhteyttä rakennusviraston asiakaspalveluun 09-3101661/pysäköinninvalvonta! Olen itsekin antanut numeroni heille tarkoituksena tiedottaa puhtaanapidon vaatimista lähisiirroista. Siirtopaikkaa ei kai toistaiseksi voida ilmoittaa, koska vaatisi hinausfirman mukaan kampanjaan. Nyt hinausauton mukana liikkuu viranhaltija, joka kuvaa ja kirjaa siirron. Nykytekniikalla ja kilpailuttamalla hinausfirman, heidät saataisiin tekemään tämäkin osoitepalvelu.

Mikäli käy ilmi, että siirrosta ei ole annettu kännykkäilmoitusta, on vastuu järjestelmän laatijalla eli kaupungilla. Asiaa hoitaa siinä tapauksessa Hallinto-oikeus, jonne asiasta voi tehdä valituksen ja esittää korvausvaatimuksen, mikäli kaupunki kieltäytyy. Vain näin homma voi kehittyä ja maailma muuttua paremmaksi kaupunki kerrallaan :)

Saku Kolkkala

Hyvä kirjoitus Matti tänään Hesarissa. Pyöräily on terveellistä, hiljaista ja saasteetonta, joten sen edistämiseksi tosiaan kannattaa ponnistella. Jotkin maanalaiset parkkiluolat ja vastaavat kun ovat järjettömän kalliita, eivätkä ne vaikuta autojen määrään ainakaan vähentävästi. Toivottavasti Pekingin tie ei ole tässä Helsingin tie.
http://www.hs.fi/paivanlehti/ulkomaat/Auto-onni+su...